Energia-asioiden hyvä hoito on taloyhtiöille entistä tärkeämpää.
”Me olemme taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden jelppari, kouluttaja ja edunvalvontajärjestö.”
Pekka Luodon johtamalla Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistyksellä riittää tehtäväkenttää. Entisen Oulun läänin alueella toimivaan Suomen Kiinteistöliiton paikallisyhdistykseen kuuluu noin 1 200 asunto- ja kiinteistöosakeyhtiötä.
”Ulkopuolella jää paljosta paitsi. Jos taloyhtiöiden asioista ei tiedä tarpeeksi, on hankala toimia osakkeenomistajien edun mukaisesti”, Luoto sanoo ja luettelee osa-alueita, joilla Kiinteistöliitto tarjoaa koulutusta ja apua: hallinto, talous, lakiasiat, remontit sekä energiakysymykset. Ne muodostavat taloyhtiöiden suurimman yksittäisen menoerän ja yhden Kiinteistöyhdistyksen painopistealueista.
Viime vuosien aikana haastetta ovat tuoneet uudet energiamääräykset. ”Ei tarvitse olla kovinkaan iso remppa, että energiapuoli on tarkasteltava erikseen: onko säästöjen saamiseksi vaikkapa laitettava lisäeristeitä?”
Määräysten myötä seinä- ja eristepaksuus on kasvanut, mikä tuo mukanaan lisääntyneen kosteusvaurioiden riskin. Myös ilmalämpöpumppuihin liittyy pieni riski. Rakentamisen laadusta ja tekniikan kunnosta riippuu, vältytäänkö ongelmilta.
”Talotekniikka on mennyt koko ajan automatisoidummaksi. Laitteiden huoltoon ja toimivuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. On jo nähty, etteivät ne toimi aina niin kuin pitäisi”, Luoto sanoo huolestuneena. ”10−20 vuoden kuluessa tiedetään, lisääntyvätkö kosteusvauriot.”
Kiinteistöliitto on järjestänyt näiden teemojen tiimoilta koulutuksia, joissa on ollut mukana rakennusvalvonnan viranomaisia. Pohjoisessa koulutuskumppanina on myös Oulun Energia.
”On tärkeää, että lämmitysjärjestelmät pelaavat eikä energiaa tuhlata. Tämän esille tuomista varten meillä on Oulun Energian kanssa vähintään yksi yhteinen tilaisuus vuodessa. Kun energia on suurin yksittäinen kuluerä, säästöt todella näkyvät taloyhtiöiden tilanteessa.”
Pekka Luoto on johtanut pitkään Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistystä. Nyt odottavat eläkepäivät.
Energiaa harakoille
Luoto ihmettelee, miksi laitteiden ja säätöjen trimmaus jätetään usein tekemättä. Lämmitysjärjestelmä voi esimerkiksi olla epätasapainossa, osa huoneista on kylmiä ja osa kuumia, tai veden ja energian kulutusta ei seurata.
”Oulun Energialtahan saa hyviä kulutusraportteja, joista voi päätellä laitteiden toimivuuttakin. Ja sähköisten palvelujen avulla omalta tietokoneelta pystyy seuraamaan monia asioita”, hän sanoo ja suosittelee isännöitsijöille ja taloyhtiöille kulutuksen tarkkaa seurantaa sekä lämmitysjärjestelmän tarkastusta.
”Usein taloyhtiöissä halutaan päästä kaikesta halvalla, mutta energiaa ollaan jostain syystä valmiita tuhlaamaan.”
Vääntöä sähkön hinnasta
Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsentaloyhtiöt ovat pääsääntöisesti kaupunkialueella ja kaukolämmön piirissä. Sähkölämmitys ja öljy ovat syrjäisempien seutujen keinoja, ja varsinkin öljylämmitys on väistymässä. Syyt ovat sekä taloudellisia että ympäristötietoisuuteen liittyviä.
”Maalämpöä kysytään koko ajan lisää, ja apuna käytetään aurinkopaneeleita. Taloyhtiöihin nämä tulevat hieman hitaammin kuin omakotitaloihin. Jotkut ovat miettineet jopa taloyhtiökohtaista tuulivoimalaa”, Luoto kertoo.
Oulun Energia toimittaa sekä maalämpöä että aurinkopaneeleita. Päätuote, kaukolämpö, on Luodon mukaan hinnaltaan hyvin kilpailukykyinen.
”Yritämme edunvalvojana toppuutella, ettei hinta nousisi.”
Sähkön osalta Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys on vuosittain neuvotellut Oulun Energialta edullisen sähkösopimuksen jäsenilleen. Kyseessä on perinne, joka alkoi jo ennen Luodon toimikautta.
”Neuvottelut ovat tietysti tiukkoja, monesti niissä on väännön paikka. Suosimme mielellämme paikallista toimijaa, mutta otamme tarjouksia muualtakin.”
Ekovilla ja Oulun Energia – Yhteistyöllä huolettomampaa asumista
/ Asuminen / idalohelaparkEkovilla ja Oulun Energia haluavat yhteistyössä mahdollistaa huolettomamman asumisen ja tarjoavat lisäeristeen tai eristeiden vaihdon ostaville sähkösopimuksen ilman perusmaksua.
Lue lisää →
Määräaikainen sähkösopimus on varma valinta
/ sähkösopimus / tarjahelaakoskiSuosiotaan kasvattaneet Seniorisähkö ja Varmavirta ovat määräaikaiset sähkösopimukset, jotka Oulun Sähkönmyynnin asiakkaat kokevat omakseen.
Lue lisää →
Oulun Energia mukana uusissa valtakunnallisissa sähkönmyynti- ja asiakaspalveluyhtiöissä
/ Yhteisyrittäminen / idalohelaparkKourallinen suomalaisia energiayhtiöitä ovat yhdistämässä sähkönmyynti- ja asiakaspalveluliiketoimintonsa 1.4.2020 alkaen. Tarkoituksena on perustaa yksi yhteinen sähkönmyyntiyhtiö sekä yksi yhteinen asiakaspalveluyhtiö, jotka palvelevat niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaitakin ympäri Suomen.
Lue lisää →
Miten Sinä kulutat energiaa? Laskuri kertoo!
/ Yleinen / Miia KarvonenSähköTohtori
Sähkötohtori selvittää kodin sähkönkäytön jakautumisen. Antamalla pyydetyt tiedot kodin sähkölaitteista ja niiden käytöstä, SähköTohtori tekee raportin kotisi sähkönkäytön jakautumisesta. SähköTohtori laskee myös sähkönkäytön kustannukset ja antaa säästövinkkejä.
Avaa SähköTohtori
Nuukaset ja tuhlarit -laskuri
Tavat ja tottumukset vaikuttavat merkittävästi energiankäyttöön. Myös laitteiden energiatehokkuus ja ikä vaikuttavat kulutukseen. Nuukaset ja Tuhlarit -laskuri havainnollistaa kahden samankokoisen talouden kulutuseroja yhden talviviikon aikana.
Avaa Nuukaset ja tuhlarit -laskuri
Mitä maksaa? -laskuri
Mitä maksaa? -laskurilla voit laskea nopeasti kodin sähkölaitteiden käyttökustannuksia. Merkitse laskuriin sähkölaitteen käyttöaika ja laskuri laskee laitteen kuukausikustannukset euroina. Myös akulla toimivien laitteiden latauskertojen laskeminen onnistuu.
Avaa Mitä maksaa? -laskuri
MITEN TUOTETAAN YHDISTETYSTI SÄHKÖÄ JA LÄMPÖÄ?
/ Yleinen / Miia KarvonenKysymys kaukolämmöstä ja sen syntymisestä laittaa Eliaksen, 11, aivonystyrät hyrräämään. Hartaan aprikoinnin jälkeen loppupäätelmä on kuitenkin selvä: ”Kaukolämpöä tehdään tuulella ja sähkövoimalan kautta se menee taloihin ilmassa.”
Tuuliset ovat myös av-alan opiskelija Heidin mietteet sillä hänkin arvelee kaukolämmön liittyvän jotenkin tuulivoimaan. 9-luokkalainen Otto tuumaa puolestaan, että nimensä mukaisesti kaukolämpö tehdään jossain todella kaukana.
Lähimmäksi Sulakkeen minigallupissa osuu tällä kertaa sairaanhoitaja Eeva, 48, joka veljensä takavuosien kesätyöpaikan perusteella osasi linkittää toisiinsa Toppilan voimalaitoksen, kaukolämmön ja sähkön tuotannon.
”Täällä Toppilassa ja vastaavissa voimalaitoksissa tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä eli puhutaan yhdistetystä sähkön ja lämmön tuotannosta”, tarkentaa Oulun Energian käyttöpäällikkö Tommi Kantola.
”Tämä on erittäin tehokas tapa tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Hyötysuhde on valtavan hyvä ja tällaisessa keskitetyssä tuotannossa voidaan panostaa enemmän ympäristöasioihin”, listaa Kantola tuotantomuodon vahvuuksia.
Sähköä ja lämpöä tehdään Oulun lähimaakuntien turpeesta ja puusta, joten nimestään huolimatta kaukolämpö on todellista lähienergiaa, jonka tuotanto ja kuljettaminen on tärkeä alueellinen työllistäjä.
Toppilan tuotannon jakautuminen sähköön ja kaukolämpöön vaihtelee markkinatilanteen ja asiakkaiden tarpeen mukaisesti. Mahdollista on tehdä vain jompaakumpaa, mutta keskimäärin jakautuma on 66 prosenttia lämpöä ja 33 prosenttia sähköä.
”Kulutushuippujen aikana voimalan kattilassa palaa raaka-ainetta 150 rekallista vuorokaudessa. Puun osuus on noussut vuosi vuodelta liki nollasta noin 40 prosenttiin”, kertoo Kantola.
ENERGIA ON HAASTE TALOYHTIÖILLE
/ Yleinen / Miia KarvonenEnergia-asioiden hyvä hoito on taloyhtiöille entistä tärkeämpää.
”Me olemme taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden jelppari, kouluttaja ja edunvalvontajärjestö.”
Pekka Luodon johtamalla Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistyksellä riittää tehtäväkenttää. Entisen Oulun läänin alueella toimivaan Suomen Kiinteistöliiton paikallisyhdistykseen kuuluu noin 1 200 asunto- ja kiinteistöosakeyhtiötä.
”Ulkopuolella jää paljosta paitsi. Jos taloyhtiöiden asioista ei tiedä tarpeeksi, on hankala toimia osakkeenomistajien edun mukaisesti”, Luoto sanoo ja luettelee osa-alueita, joilla Kiinteistöliitto tarjoaa koulutusta ja apua: hallinto, talous, lakiasiat, remontit sekä energiakysymykset. Ne muodostavat taloyhtiöiden suurimman yksittäisen menoerän ja yhden Kiinteistöyhdistyksen painopistealueista.
Viime vuosien aikana haastetta ovat tuoneet uudet energiamääräykset. ”Ei tarvitse olla kovinkaan iso remppa, että energiapuoli on tarkasteltava erikseen: onko säästöjen saamiseksi vaikkapa laitettava lisäeristeitä?”
Määräysten myötä seinä- ja eristepaksuus on kasvanut, mikä tuo mukanaan lisääntyneen kosteusvaurioiden riskin. Myös ilmalämpöpumppuihin liittyy pieni riski. Rakentamisen laadusta ja tekniikan kunnosta riippuu, vältytäänkö ongelmilta.
”Talotekniikka on mennyt koko ajan automatisoidummaksi. Laitteiden huoltoon ja toimivuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. On jo nähty, etteivät ne toimi aina niin kuin pitäisi”, Luoto sanoo huolestuneena. ”10−20 vuoden kuluessa tiedetään, lisääntyvätkö kosteusvauriot.”
Kiinteistöliitto on järjestänyt näiden teemojen tiimoilta koulutuksia, joissa on ollut mukana rakennusvalvonnan viranomaisia. Pohjoisessa koulutuskumppanina on myös Oulun Energia.
”On tärkeää, että lämmitysjärjestelmät pelaavat eikä energiaa tuhlata. Tämän esille tuomista varten meillä on Oulun Energian kanssa vähintään yksi yhteinen tilaisuus vuodessa. Kun energia on suurin yksittäinen kuluerä, säästöt todella näkyvät taloyhtiöiden tilanteessa.”
Pekka Luoto on johtanut pitkään Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistystä. Nyt odottavat eläkepäivät.
Energiaa harakoille
Luoto ihmettelee, miksi laitteiden ja säätöjen trimmaus jätetään usein tekemättä. Lämmitysjärjestelmä voi esimerkiksi olla epätasapainossa, osa huoneista on kylmiä ja osa kuumia, tai veden ja energian kulutusta ei seurata.
”Oulun Energialtahan saa hyviä kulutusraportteja, joista voi päätellä laitteiden toimivuuttakin. Ja sähköisten palvelujen avulla omalta tietokoneelta pystyy seuraamaan monia asioita”, hän sanoo ja suosittelee isännöitsijöille ja taloyhtiöille kulutuksen tarkkaa seurantaa sekä lämmitysjärjestelmän tarkastusta.
”Usein taloyhtiöissä halutaan päästä kaikesta halvalla, mutta energiaa ollaan jostain syystä valmiita tuhlaamaan.”
Vääntöä sähkön hinnasta
Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsentaloyhtiöt ovat pääsääntöisesti kaupunkialueella ja kaukolämmön piirissä. Sähkölämmitys ja öljy ovat syrjäisempien seutujen keinoja, ja varsinkin öljylämmitys on väistymässä. Syyt ovat sekä taloudellisia että ympäristötietoisuuteen liittyviä.
”Maalämpöä kysytään koko ajan lisää, ja apuna käytetään aurinkopaneeleita. Taloyhtiöihin nämä tulevat hieman hitaammin kuin omakotitaloihin. Jotkut ovat miettineet jopa taloyhtiökohtaista tuulivoimalaa”, Luoto kertoo.
Oulun Energia toimittaa sekä maalämpöä että aurinkopaneeleita. Päätuote, kaukolämpö, on Luodon mukaan hinnaltaan hyvin kilpailukykyinen.
”Yritämme edunvalvojana toppuutella, ettei hinta nousisi.”
Sähkön osalta Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys on vuosittain neuvotellut Oulun Energialta edullisen sähkösopimuksen jäsenilleen. Kyseessä on perinne, joka alkoi jo ennen Luodon toimikautta.
”Neuvottelut ovat tietysti tiukkoja, monesti niissä on väännön paikka. Suosimme mielellämme paikallista toimijaa, mutta otamme tarjouksia muualtakin.”
TEKSTI: Jarno Mällinen KUVAT: Kati Leinonen, Vesa Ranta