MITEN TUOTETAAN YHDISTETYSTI SÄHKÖÄ JA LÄMPÖÄ?

Kysymys kaukolämmöstä ja sen syntymisestä laittaa Eliaksen, 11, aivonystyrät hyrräämään. Hartaan aprikoinnin jälkeen loppupäätelmä on kuitenkin selvä: ”Kaukolämpöä tehdään tuulella ja sähkövoimalan kautta se menee taloihin ilmassa.”

Tuuliset ovat myös av-alan opiskelija Heidin mietteet sillä hänkin arvelee kaukolämmön liittyvän jotenkin tuulivoimaan. 9-luokkalainen Otto tuumaa puolestaan, että nimensä mukaisesti kaukolämpö tehdään jossain todella kaukana.

Lähimmäksi Sulakkeen minigallupissa osuu tällä kertaa sairaanhoitaja Eeva, 48, joka veljensä takavuosien kesätyöpaikan perusteella osasi linkittää toisiinsa Toppilan voimalaitoksen, kaukolämmön ja sähkön tuotannon.

”Täällä Toppilassa ja vastaavissa voimalaitoksissa tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä eli puhutaan yhdistetystä sähkön ja lämmön tuotannosta”, tarkentaa Oulun Energian käyttöpäällikkö Tommi Kantola.

”Tämä on erittäin tehokas tapa tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Hyötysuhde on valtavan hyvä ja tällaisessa keskitetyssä tuotannossa voidaan panostaa enemmän ympäristöasioihin”, listaa Kantola tuotantomuodon vahvuuksia.

Sähköä ja lämpöä tehdään Oulun lähimaakuntien turpeesta ja puusta, joten nimestään huolimatta kaukolämpö on todellista lähienergiaa, jonka tuotanto ja kuljettaminen on tärkeä alueellinen työllistäjä.

Toppilan tuotannon jakautuminen sähköön ja kaukolämpöön vaihtelee markkinatilanteen ja asiakkaiden tarpeen mukaisesti. Mahdollista on tehdä vain jompaakumpaa, mutta keskimäärin jakautuma on 66 prosenttia lämpöä ja 33 prosenttia sähköä.

”Kulutushuippujen aikana voimalan kattilassa palaa raaka-ainetta 150 rekallista vuorokaudessa. Puun osuus on noussut vuosi vuodelta liki nollasta noin 40 prosenttiin”, kertoo Kantola.