Ensimmäiset kaivosmiehet valmistuvat Taivalkoskelta

osao_vaaka_rgb

OSAOn Taivalkosken yksikössä voi opiskella kaivosmieheksi. Uuteen, elokuussa alkavaan ryhmään otetaan yhteishaussa 16 opiskelijaa. Paikkoja on myös ylioppilaille.

Kaivos

Kaivosteollisuuden työpaikkoja ovat kaivosten lisäksi maa- ja kiviainesyritykset, tarvekivituotanto sekä maarakennus.

Kaivosalan hiljaisen kauden uskotaan taittuvan ennemmin tai myöhemmin. Voimakkaamman kasvusykäyksen alkaessa tarvitaan myös työvoimaa. Pyhäsalmen kaivoksen kaivososaston päällikkö Jouni Niemi tietää, mikä kaivostoimintaa pyörittää.

– Sehän on selvä, että maailmanmarkkinahinnat metalleissa vaihtelevat. Perusmetallien hinnat ovat tulleet alas merkittävästi. Sitten kun ne taas aikanaan nousevat, vaikuttavat ne heti kaivosalan näkymiin, Niemi kertoo.

Maailmalla kaivoksia on laitettu kiinni odottamaan parempia aikoja. Kun hinnat lähtevät uuteen nousuun, ovat kaikki paikat täystyöllistettyjä.

Ei ahtaan paikan kammoisille

Kaivosten lisäksi tulevia työpaikkoja voivat muun muassa maa- ja kiviainesyritykset, tarvekivituotanto sekä maarakennus. Koulutus alkoi OSAOssa kolme vuotta sitten ja ensimmäinen ryhmä valmistuu tänä keväänä. OSAOn kaivosopiskelijat erikoistuvat maa-ainesten käsittelyyn.

Yksi valmistuvista on Juho Iinatti, 21, joka pääsi viime kesänä työssäoppimisjaksolle Kittilän kultakaivoksella. Kokemus oli antoisa ja Juhon tulevaisuudensuunnitelmissa onkin hakea kaivokselle töihin armeijan jälkeen.

–Tunnelihommat ovat pimeitä ja likaisia, mutta se on mukavaa hommaa. Tosin, ahtaan paikan kammoisille sitä ei voi suositella. Koulussa opin käsitteet ja periaatteet, etten ollut kuin ö aapisen laidalla, kun menin kaivokselle, Juho summaa.

Opetuksessa huippukalusto

OSAOn Taivalkosken yksikössä on hyvät puitteet opiskelulle. Opetuskäytössä on mm. Metson laitosautomatisoitu, tela-alustainen murskausasema sekä simulaattoreita. Luokkaympäristössä koulutussimulaattori helpottaa opiskelijaa ymmärtämään prosessin ja automaation toimintaa ennen oikealle murskausasemalle siirtymistä. Koulun lähimmät kallion- ja soranottoalueet ovat alle 10 kilometrin päässä.

Opiskelijat tekevät urakoita alan yrityksille koulun kalustolla. Sana on kiirinyt työssäoppimassa olleiden opiskelijoiden kautta. -Yksi yrittäjä soitti ja kysyi, että onko teillä koululla sellaiset vehkeet kuin poika kehuu. Sanoin että on, ja urakka tuli meille, lehtori Janne Hietala hymähtää.

Kaivosalan opiskelijoiden opetussuunnitelmaan sisältyy myös maarakennusalan opintoja. Opiskelijoille opetetaan koneiden ja laitteiden huoltamista, ja he oppivat tekemään ennakoivaa ja korjaavaa kunnossapitoa. Maarakennus- ja metsäkoneenkuljettajakoulutuksessa opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kuorma-auton ajokortti. Nämä parantavat opiskelijan työllistymismahdollisuuksia.

Teoria ja käytäntö kohtaavat

Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomelan mukaan työntekijöiltä vaaditaan hyvää tietotekniikan ja englannin kielen taitoa, joustavuutta sekä itsenäistä jämäkkyyttä.

– Ala tarvitsee jämäkkiä tyttöjä ja poikia. Ei tarvitse olla esiintymistaidon virtuoosi tai hirmu somettaja. Itsenäinen, vakaaharkintainen ja ennakkoluuloton. Oppi saadaan oppilaitoksissa ja viime kädessä kaivokset kouluttavat, Suomela summaa.

Jouni Niemi on samoilla linjoilla ja muistuttaa, että kaivoksissa on hyvin yksilöllisiä koneita ja laitteita, joihin käyttökoulutus annetaan paikan päällä. Työntekijän tulee siis olla innostunut ja halukas oppimaan uutta.

Niin opiskelijoilta kuin oppilaitoksilta Suomela toivoo muutosvalmiutta ja ennakkoluulottomuutta. Opiskelijoita hän vinkkaa tarttumaan mahdollisuuksiin, vaikka se tarkoittaisi muuttoa tutuista ympyröistä.

– Opiskelu on määräaikaista, mutta oppiminen on elinikäistä. Silmät ja korvat pitää olla avoinna ja aina tulee olla valmis oppimaan uutta. Vielä eläkkeelläkin, Suomela sanoo.

Oulun seudun ammattiopiston Taivalkosken yksikössä on kevään yhteishaussa tarjolla kaivosmiehen lisäksi maarakennuskoneenkuljettajan ja metsäkoneenkuljettajan tutkinnot. Nuorten yhteishaku on 23.2. – 15.3.2016.

Teksti: Saara Kärki ja Marsa Jurvakainen, Kuvat ja video: Jouni Ylisuutari