Artikkelit

Maijan lempipaikka löytyi Iistä

Horisontti löytyy kaukaa Praavan rannan edustalla kalaa pyytävien pilkkijöiden takaa. Lähempänä rantaa, laavua ja nuotiopaikkaa lepää myös perinteinen hoijakka, joka tuoreiden jälkien perusteella on lapsiperheiden aktiivisessa käytössä. Iiläinen Maija Rusila löysi Praavasta lempipaikkansa aktiivisen kotikunnan jäljittämisen jälkeen.

”Pidän pyöräilystä ja pian muuton jälkeen aloin tutustumaan uuteen kotikuntaan polkemalla umpimähkään milloin minnekkin. Luonnon rauhaan olikin yllättävän helppo päästä”, Maija muistelee.

Vuonna 2015 Iihin Oulusta muuttanut perhe etsi uutta kotiaan huolella harkiten. Ensin tie vei Maijan opiskelukaupungista Joensuusta Ouluun, josta molemmat saivat työpaikat. Suunta oli ollut selvillä jo pidempään, sillä Maija on kotoisin Kiimingistä ja Oulu on hänen miehensä opiskelukaupunki.

Omistusasunnon etsiminen alkoi välittömästi ja samoin hintavertailu. Ensin harkinnassa oli Oulussa sijaitseva rivitaloasunto, johon perhe asettuisi ennen haaveissa olleen omakotitalon hankintaa joskus myöhemmin.

”Sitten aloimme vertailemaan hintoja ja huomasimme, että lisäämällä budjettiin muutaman kymmenen tuhatta euroa, voisimme ostaa omakotitalon heti jostain Oulun ympäristökunnista.”

Rajaksi vedettiin puolen tunnin ajomatka Ouluun. Liminka, Kempele, Muhos, Haukipudas ja Ii lukittiin verkon asuntopalstojen hakukenttiin. Pian asuntoesittelykäynnit painottuivat iiläisiin taloihin.

”Uusilla asuinalueilla sijaitsevista ja kohtuullisen uusista taloista oli hyvin valinnanvaraa. Lisäksi Iissä asuva ystäväni oli kehunut kotikuntaansa. Muutaman vuoden ikäisen talomme hinnalla olisi saanut 1970-lukuisen remonttikohteen Oulusta”, Maija sanoo.

Luonto ja palvelut löytyvät läheltä

Valintaan vaikutti nelostien liikenteen sujuvuus. Ensin välimatka mietitytti silloisia oululaisia, mutta jo muutaman asuntonäyttökierroksen jälkeen huoli osoittautui turhaksi. Uudessa kodissa on noin 1500 neliön tontti ja kahden auton lämmin talli miehen moottoripyöräharrastuksen tyyssijaksi. Matkaa Iin keskustan palveluihin on muutama kilometri.

Palveluiden saatavuuden lisäksi myös luonnonläheisyys oli pariskunnalle suuressa arvossa uutta kotia ja kotikuntaa valitessa. Kotipihalta pääseekin metsäpoluille ja hiihtoladuille vaivattomasti ilman autoa. Lähimaastoon on rakennettu uusi pulkkamäki nuotiopaikkoineen. Alueelta löytyy myös leikkipuisto ja jalkapallonurmi, joka jäädytetään talvisin luistelijoille.

”Tykkäsin heti alussa siitä, että täällä on tilaa ja rauhaa. Oli helppo päättää, että tämä on nyt meidän kotimme, tänne asetutaan, ja täällä olemme.”

Perheen esikoinen syntyi syksyllä 2017. Odotusajan myötä kotikunnan sote-palvelut tulivat uudella tavalla tutuksi.

”Neuvola on palvellut meitä aivan superhyvin ja olen usein miettinyt, miten meille osuikin niin ammattitaitoinen terveydenhoitaja neuvolassa. Kun huoli herää, vastaus on puhelinsoiton päässä ja esimerkiksi hammashoitoon on yllättävän lyhyet jonot.”

Yhteiset asiat yhdistävät

Äitiysloman aikana perhe tutustui toisiin lapsiperheisiin ja uusia ystäviä on tullut myös harrastusten mukana. Maija pohtii, että muiden pohjoispohjanmaalaisten tavoin iiläiset eivät ole päällekäyvän ulospäin suuntautuvia, mutta yhteisten asioiden myötä ihmisiin on nopea tutustua.

”Meille muodostui hiljalleen samassa leikkipuistossa käyvien äitien ryhmä ja otimme tavaksemme sopia yhteisiä tapaamisia viikoittain. Se on ollut itselleni tärkeää ja aina nähdessäni yksin puistossa olevia äitiä lapsineen, olen kutsunut myös heidät mukaan. Meillä on hyvä porukka.”

Vauvauintipaikka löytyi Haukiputaan uimahallista.

”Ajomatkaa uimahalliin on noin vartti, joten ei ole niin merkittävää onko kotikunnassa omaa uimahallia vai ei. Muutenkin on hyvä muistaa, että asiointi vaikkapa Oulussa on hyvin kohtuullisen ajomatkan päässä.”

Maija lisää, että erillisiä asiointireissuja tehdään harvoin. Peruspalvelut ovat hyvät, kirjaston aukioloajat kattavat ja kuntakeskuksesta löytyy niin parturi-kampaamot kuin rautakaupatkin.

”Kohtalaisen pieneksi kunnaksi meillä on ohiajavien matkailijoiden ansiosta jopa kymmenkunta ruokapaikkaa joista valita. Uskon että kunnan sijainti valtatien varrella varmistaa osaltaan kattavat palvelut jatkossakin.”

Tutustu Iin asumisen vaihtoehtoihin verkossa, klikkaa tästä >>

Löydät ajankohtaista tietoa myös Facebook- ja Instagram-sivuiltamme.

 

Artikkeli on Iin kunnan tuottamaa kaupallista sisältöä.

Neuvola lähellä perheitä – ”Tärkeintä on kuunteleminen ja hyvinvoinnin edistäminen keskustellen”

Päkkilöiden nuorimmainen, 3-vuotias Sisu värittää rauhassa muumikuvaa ja istuu äidin sylissä. Hän seuraa äidin ja Riikka-hoitajan keskustelua ja heittelee väliin omia kommenttejaan.

Neljän lapsen äidillä Päivi Päkkilällä on kokemusta neuvolapalveluista Ahvenanmaan ja Iin välillä. Kun Päkkilöiden kotikylä Jakkukylä liitettiin Iihin vuonna 2018, on neuvolapalvelut saatu Iistä. Se sopii perheelle, sillä matka on sopiva ja kokemusetkin miellyttäviä.  Ensimmäisenä Päivi Päkkilä nostaa esiin lämpimän palvelun.

Lue lisää

Päiväkoti on lapsen kasvua varten

Iin kunnan varhaiskasvatuksessa korostetaan päivähoidon roolia lapsen kasvussa ja kehityksessä. Kunnan vuoropäiväkodit joustavat vanhempien työvuorojen mukaan tarvittaessa vuorokauden ympäri.

Mikä olisi teidän perheelle paras tapa osallistua päiväkodin toimintaan? Iiläisen Haminan päiväkodin johtajalla Tanja Rajalalla oli tilaisuus pohtia tärkeää kysymystä vanhempien kanssa päiväkodin läheisten päivänä.

”Lapsiperheiden arki on vääjäämättä kiireistä, mutta toimivia ja kivoja tapoja osallistua päiväkodin arkeen on silti olemassa. Meidän tehtävämme on löytää ne keinot joilla vanhemmat voivat olla luontevasti osa varhaiskasvatusta”, Rajala sanoo.

Yksi sellainen on juuri läheisten päivä: Vapaata leikkiä, pelejä ja myös työpajatyyppisiä hetkiä sisältänyt tapahtuma kutsui vanhemmat, sisarukset ja isovanhemmat osallistumaan päiväkodin arkeen. Rajala sanoo, että arkisen tekemisen ohessa  vanhempien on helppo vaikuttaa toimintaan ja tuoda esille omia arvojaan ja toiveitaan.

”Päiväkodilta toivotaan erityisesti kielellisten toimintojen tukemista – satuja ja tarinoita sekä myös paljon liikuntaa.”

Haminan päiväkoti on vuoropäiväkoti, jossa kohtaavat varhaiskasvatuksen kaksi tärkeää osa-aluetta. Rajala sanoo, että uusi varhaiskasvatuslaki korostaa lapsen oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Hänen mukaansa laissa tehdään pesäeroa vanhahtavaa ajatukseen, jossa päivähoidon ensisijaisena tehtävänä on  mahdollistaa vanhempien työssäkäynti. Myös siitä huolehditaan edelleen: Vuoropäiväkodin aukiolo seuraa vanhempien työvuoroja ja on tarvittaessa auki myös yön. Tavanomaisesti päivä alkaa ensimmäisten lasten saapuessa klo 5.15 ja päättyy iltakymmenen-yhdentoista aikaan.

”Perheet pyrkivät järjestämään työvuorot niin, että lapsi saa olla yön kotona, mutta meidän työvuoromme räätälöidään tarkalleen vanhempien kertoman hoidon tarpeen mukaisesti. Yöhoito onnistuu aina tarvittaessa.”

Iissä vanhemmat päättävät varhaiskasvatuksen tarpeesta

Rajala ja varhaiskasvatusjohtaja Virpi Uutela sanovat, ettei Ii ole missään vaiheessa rajannut perheiden subjektiivista oikeutta lasten varhaiskasvatukseen: Oikeus varhaiskasvatukseen on ollut rajoittamaton riippumatta vanhempien työ- tai perhetilanteesta. Osassa kuntia vanhempien työttömyys rajaa varhaiskasvatusoikeuden 20 tuntiin viikossa.

”Rajoittamaton oikeus vähentää eriarvoisuutta ja lisää yhdenvertaisuutta, sillä meillä huoltajan työllisyystilanne ei vaikuta varhaiskasvatuksen laajuuteen. Varhaiskasvatus on ensimmäinen porras koulutusjärjestelmässä.”, Uutela huomauttaa.

Iissä varhaiskasvatuksen työntekijämitoitus on ollut jatkuvasti lain minimiä korkeampi. Asetus varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksesta edellyttää, että kasvattajia on yksi aina kahdeksaa yli 3-vuotiasta kohden. Iissä yhdellä kasvattajalla on vastuullaan seitsemän lasta.

”Lastenhoitajien ja lastentarhanopettajien mitoituksella on suuri merkitys siihen miten lapset oppivat luomaan vuorovaikutussuhteita ja tuo siten suoraan laatua varhaiskasvatukseen. Tietysti se maksaa, mutta se kunnalta panostus laatuun ja edelleen kuntalaisten hyvinvointiin”, Uutela sanoo.

Varhaiskasvatusta kehitetään juuri nyt

Iissä on valmisteltu kuntalaisaloitteen pohjalta avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa. Kotihoidossa oleville lapsille ja heidän vanhemmilleen on suunniteltu maksuttomia viikoittaisia ryhmiä, jotka ovat lastentarhanopettajan ja lastenhoitajan vetämiä. Lapsiryhmät kokoontuvat suunnitelman toteutuessa kahdesti viikossa kolmen tunnin ajan. Ryhmiä on suunniteltu iiläisten vanhempien yhdistyksen kanssa ja taustakyselyyn vastasi jopa sata perhettä.

”Perheryhmissä lapset saavat mukavaa tekemistä ja aikuiset seuraa sekä vertaistukeakin”, Rajala odottaa.

Iissä noin 70 prosenttia lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen. Kunnan päiväkodeissa on noin 385 lasta ja yksityisissä päiväkodeissa 210 lasta. Kunnallisia päiväkoteja on neljä yksikköä, kaksi ryhmäperhepäiväkotia sekä 13 omassa kodissa työskentelevää perhepäivähoitajaa. Yksityisiä päiväkoteja on kuusi kappaletta. Juuri nyt Iissä uudistetaan varhaiskasvatussuunnitelmaa yhteistyössä julkisten ja yksityisten toimijoiden kesken. Kunnallisessa ja yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten huoltajille tulee lähiaikoina yhteinen arviointikysely, jolla tavoitetaan sekä vahvuudet että kehittämiskohteet.

”Yhteinen varhaiskasvatussuunnitelma yhdistää koko Iin varhaiskasvatuksen yhteiselle linjalle riippumatta onko kyseessä yksityinen vai julkinen yksikkö”, Uutela sanoo.

 

Tutustu Iin varhaiskasvatuspalveluihin, klikkaa tästä >>

Tutustu myös Iin asumisen vaihtoehtoihin, klikkaa tästä >>

 

Artikkeli on Iin kunnan tuottamaa kaupallista sisältöä.

Iihin rakennetaan Suomen merkittävin ilmastotapahtuma

Suomen ensimmäinen IlmastoAreena järjestetään Iissä 23.-24.8.2019. Kyseessä ei ole pelkkä tapahtuma: ilmasto kuuluu kaikille – on korkea aika avata ilmastotekoihin johtava keskustelu sekä etsiä yhdessä ratkaisuja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tapahtuma kokoaa yhteen kansalaiset, alan asiantuntijat, päättäjät, yritykset sekä esikuvat ja yleisö toivotetaan mukaan jo nyt. Lue lisää