Tag Archive for: Fennovoima

Helsingistä Tukholmaan puolessa tunnissa?

/ /

Alipaineputkessa lentokoneen nopeudella kaupungista kaupunkiin: Homman nimi on Hyperloop.

Perusidea on esitetty jo 1800-luvulla. Tähän aikaan päivitettynä kyse on alipaineisessa tai tyhjiöputkessa magneettikentän päällä levitoivasta kapselista, jossa voi kuljettaa ihmisiä ja rahtia. Koska kitkaa ei ole ja ilmanvastus on hyvin pieni, voi kapseli saavuttaa jopa 1200 kilometrin nopeuden. Nimi Hyperloop on peräisin Elon Muskin Space X -yhtiöltä, mutta muutkin tahot ovat tekniikkaa kehitelleet.

Miljardööri Richard Branson on lyönyt hynttyyt yhteen Muskin kanssa ja pisimmällä tekniikan kanssa on herrojen Virgin Hyperloop One -niminen yhtiö. Tekniikkaa on jo testattu Nevadan autiomaassa kilometrin mittaisessa testiputkessa, jossa saavutettiin 300 kilometrin nopeus ja onnistunut jarrutus. Jarrutusenergia on myös tarkoitus ottaa talteen.

– On onnistuttu saamaan aikaan tyhjiö, magneettinen levitaatio on onnistunut, kiihdytys ja jarrutus on onnistunut – kaikki on toiminut juuri niin kuin on suunniteltu. Seuraavaksi testataan ja poistetaan riskitekijöitä. Ja rakentaa putkea lisää, kertoo Risto Linturi.

Linturi ennustaa, että ensimmäisiä matkoja tehdään viiden tai kymmenen vuoden sisällä. Tavaraliikenne saattaa ensimmäisissä paikoissa alkaa vuosikymmenen alkupuolella ja matkustajaliikenne loppupuolella. Virgin Hyperloop One on esitellyt myös konseptisuunnitelman Helsingin ja Tukholman väliselle reitille. Jos se joskus toteutuisi, matka meren alitse Tukholmaan kestäisi puoli tuntia.

– Jos Lahden ja Helsingin välillä olisi hyperloop, niin matka-aika Lahdesta Helsinkiin olisi seitsemän minuuttia. Eli lyhyempi matka-aika kuin Helsingin Itäkeskuksesta rautatieasemalle. Ja jos sillä tavalla Lahden kansantuote nousisi Helsingin Jakomäen tasolle, niin kansantuotteen nousulla maksettaisiin investointi takaisin, maalailee Linturi.

– Ihmiskunnan tulevaisuus kietoutuu aika paljon energiakysymyksen ympärille. Tässä ratkaisussa on todella kiinnostavaa, kuinka pienellä energiamäärällä pystyttäisiin erittäin nopeasti siirtämään
ihmisiä paikasta toiseen, painottaa Arto O. Salonen.

Katso keskustelu videolta

Keskustelusarjassamme tulevaisuuden tutkija Risto Linturi Soveltosta, johtava tutkija Juhani Laurikko VTT:ltä ja tutkimusjohtaja Arto O. Salonen Metropoliasta pohtivat tulevaisuuden liikennettä maalla, merellä ja ilmassa. Keskustelusarjaa johtaa Jussi Halli.

Artikkeli on Fennovoiman tuottamaa kaupallista sisältöä.

Parkkihuolesi kaikki heitä

/ /

FENNOSTUDIO OSA 4

Mitä tehdä tilalle, joka vapautuu kahden miljoonan auton käytöstä? Liikenteen sähköistyminen ja uudet palvelumallit mullistavat kaupunkirakennetta. Lue lisää →

Mikä innovaatio innostaa liikenteen saralla?

/ /

Millaisia ovat kiinnostavat liikkumisen innovaatiot ja kuuluvatko sähköautot sellaisiin? Ja kuinka monta ydinvoimalaa lisää vaatisi autokannan sähköistäminen?

Risto Linturi kertoo innostuneensa Hyperloopin ideasta, jossa tyhjiöputkessa magneettien varassa leijuva kapseli kulkee lentokoneen nopeudella käyttäen todella vähän sähköenergiaa. Energiaa otetaan myös talteen jarrutuksen aikana. Järjestelmä ei ole altis säälle tai muulle liikenteelle.

– Saadaan autoja tieltä aika tavalla pois, toteaa Linturi.

– Järjestelmä korvaisi rautateitä ja haastaa jo lentoliikennettäkin. Alle 500 kilometrin matkoilla lentäminen on ihan mieletöntä Hyperloopiin verrattuna, toteaa Juhani Laurikko.

Hyperloopia kehittävät muun muassa Richard Bransonin rahoittama Virgin Hyperloop One ja Elon Muskin SpaceX.

Juhani Laurikko ei innostu kaikista paljon julkisuutta saaneista ratkaisuista.

– Huippusuorituskykyiset Teslan sähköautot esittävät auton aivan vääränlaisena. Auto tuhlaa luonnonvaroja ja myös sähköä ollessaan äärimmäisen suorituskykyinen. Annetaan mielikuva, että kunhan se käy sähköllä, niin kaikki on hyvin, lataa Laurikko.

Arto O. Salonen toteaa toisaalta, että Teslan viisaus saattaa olla juuri ihmisten hedonistisiin piirteisiin vetoaminen. Teslamaiset ratkaisut tekevät ympäristöystävällisyydestä enemmän valtavirtaa tai ainakin se tulee keskusteluun helpommin, pohtii Salonen.

Mutta millaisia sähköautoiluun liittyviä innovaatioita Suomessa on tehty, joista kansalaisen kannattaisi olla kiinnostunut, ehkä jopa ylpeäkin?

Salosen mukaan Suomessa kehitetään arktisiin olosuhteisiin soveltuvia pilottiratkaisuja muun muassa älykkäistä, itseohjautuvista ajoneuvoista.

– On sanottu, että jos ne toimivat Suomen olosuhteissa niin ne toimivat ihan missä vaan, jatkaa Laurikko.

Kysymykseen siitä, kuinka paljon sähköntuotantokapasiteettia tarvittaisiin lisää, jos tämänhetkinen autoliikenne korvattaisiin sähköautoilla, on Linturilla lyhyt vastaus: määrällä mitattuna yhden ydinvoimalan tuotannon verran. Asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen.

Jos nimittäin voisimme älykkäästi ladata autoja silloin, kun sähköntarve on muutoin vähäinen, emme tarvitsisi lainkaan lisää sähköntuotantoa. Kun akkujen varastokapasiteetti lisääntyy, säästöt ovat valtavat, summaavat asiantuntijat. Lue lisää →

Tulevaisuuden liikenne ja sähköistyminen: Lopettaako liikenteen automatisaatio autoilun?

/ /

Yksityisautoilu nykyisellään on rikki – Lontoossa autoillaan yhtä vikkelästi kuin 100 vuotta sitten hevoskyydillä. Lue lisää →

Tulevaisuuden liikenne ja sähköistyminen: Ovatko sähköautot oikeasti ympäristöystävällisiä?

/ /

Uudessa keskustelusarjassamme tulevaisuuden tutkija Risto Linturi Soveltosta, johtava tutkija Juhani Laurikko VTT:ltä ja tutkimusjohtaja Arto O. Salonen Metropoliasta pohtivat tulevaisuuden liikennettä maalla, merellä ja ilmassa. Keskustelusarjaa johtaa Jussi Halli. Lue lisää →

Teollisuuden päästöistä eroon uusilla konsteilla – Pienet, sarjavalmisteiset reaktorit olisivat nopeita rakentaa 

/ /

Lämmöntuotannon ja teollisuuden toimintojen muuntaminen päästöttömäksi on vaikeaa ilman ydinvoimaa. Ydinvoima onkin tärkeä osa vähäpäästöistä energiapalettia, sanoo tutkija Ville Tulkki VTT:ltä.

Lue lisää →

Vaarallinen, vaarallisempi, ydinvoima?

/ /

Monille voi tulla yllätyksenä eri energiantuotantotapojen turvallisuus, sanoo energiantuotannon asiantuntija Tuomo Huttunen Energiateollisuudesta.

Huttusen mukaan kaikkein eniten kuolemantapauksia maailmassa aiheuttavat fossiiliset polttoaineet ja erityisesti kivihiilen käyttäminen. Kun tutkimuksissa on verrattu eri energiantuotantoteknologioita suhteessa tuotettuun energiamäärään, ydinvoima on turvallisin tapa tuottaa energiaa.

Vaikka otettaisiin huomioon koko ydinvoimalan elinkaari, mahdolliset onnettomuudet, koko polttoaineketju, jätteenkäsittely, säteily ja muut mahdolliset tekijät, ydinenergia on turvallisin käytettävissä oleva energialähde.

Esimerkiksi kivihiilen polttaminen aiheuttaa joka päivä enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin mitä ydinenergian tuotanto on aiheuttanut koko historiansa aikana.

Entä Tsenobyl ja Fukushima?

Huttunen tähdentää, että Tsernobylissä ja Fukushimassa molemmissa yhdistyivät puutteellinen turvallisuusajattelu jo vanhanaikaiseen ja jopa turvattomaan teknologiaan. Hän myös muistuttaa, että Fukushimassa ihmisiä kuoli tsunamin vuoksi, mutta ei ydinvoimalaitosonnettomuuteen saatikka säteilyyn.

– Fukushiman jälkeen turvallisuutta on parannettu olemassa olevillakin laitoksilla täällä Euroopassa kattavilla stressitesteillä ja lisäinvestoinneilla turvallisuuteen, toteaa Huttunen.

Mutta ne jätteet – vaarallista kuin mikä?

Tuomo Huttunen painottaa, että käytetyn polttoaineen käsittelyssä ollaan Suomessa aivan maailman kärkeä ja asia hoidetaan vastuullisesti. Ydinjäte vastuullisesti käsiteltynä ei hänen mukaansa ole ongelma.

– Toisin kuin moni muu sähköntuotantomuoto, ydinvoima-ala hoitaa itse omat jätteensä eikä esimerkiksi polta niitä ilmakehään ja näin loppusijoita jätteitään meidän kaikkien keuhkoihin, tiivistää Huttunen.

Jäte voi olla myös raaka-aine

Käytettyä ydinpolttoainetta voidaan käsitellä jätteenä tai raaka-aineena. Suomessa on päädytty ensimmäiseen vaihtoehtoon, ja meillä jäte loppusijoitetaan peruskallioon.

Teknisesti on kuitenkin mahdollista uusiokäyttää käytettyä polttoainetta uudelleen polttoaineeksi. Tuomo Huttunen kertoo reaktoriteknologioista, joilla pystytään käyttämään nykyvoimalaitosten tuottama jäte energiaksi ja näin hyödyntämään uraanin sisältämä energia nykyistä tehokkaammin.

– Kun uraanipolttoaine on kertaalleen käynyt reaktorissa, siitä pystytään erottelemaan vielä käyttämätön uraani ja saamaan se uusiokäyttöön. Suomessa kierrätystä ei tosin käytetä. Suomen laki myös kieltää käytetyn polttoaineen viennin ulkomaille kierrätettäväksi, mutta teknologia on olemassa ja se kehittyy jatkuvasti, Huttunen kertoo.

Lähteet:
Brian L. Wang, Nextbigfuture.com
Nextbigfuture.com

Artikkeli on Fennovoiman tuottamaa kaupallista sisältöä.

Puhtaan energian lähteillä – Kuinka taklata ilmastonmuutosta?

/ /

Uusiutuvat energianlähteet eivät yksin riitä korvaamaan fossiilisia polttoaineita, vaan ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun tarvitaan ehdottomasti myös lisää ydinvoimaa. Energiantuotannon asiantuntija Tuomo Huttunen kertoo, miksi. Lue lisää →