Vammaiset henkilöt oikeisiin töihin – keinoja on

Monella osatyökykyisellä tai vajaakuntoisella voi olla paljon osaamista, kapasiteettia ja työkykyä hyödynnettäväksi. Suomessa on noin 70 000 täysin työkykyistä vammaista henkilöä, joista kuitenkin vain 60 prosentilla on työpaikka. Työkykyisiä kehitysvammaisia on Suomessa arviolta noin 3000, joista 500 on tavallisessa palkkatyössä. Oulussa ja Rovaniemellä on lähdetty aktiivisesti edistämään vammaisten henkilöiden työllistymistä ja osallisuutta.

Keväällä käynnistyneen Duunista totta! -hankkeen tavoitteena on saattaa yhteen koulutuksen ja osaamista omaavat vammaiset henkilöt ja työnantajat. Tähtäimessä on, että vammaiset henkilöt palkataan työsopimusperusteisesti.

Menestyksekkäässä työllistymistarinassa kaikki palaset osuvat kohdilleen. Näitä palasia on kolme: kouluttautunut ja motivoitunut työnhakija, ennakkoluuloton ja rohkea työnantaja sekä kokenut työvalmentaja. Yhtenä hankkeen keskeisimpänä toimenpiteenä pilotoidaan uudenlainen työhönvalmennuspalvelu, jossa sekä työntekijä että työnantaja saavat konkreettista tietoa, tukea ja ohjausta jopa puolen vuoden ajan.

Kolmivuotinen hanke on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen osarahoittama ja sen toteuttaa Caritas-Säätiö.

Paljon potentiaalia työmarkkinoille

Vammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallistua tutkintoon tähtäävään koulutukseen ovat Suomessa hyvät. Tutkinnon suorittamisen jälkeen moni vammainen ei kuitenkaan löydä itselleen työpaikkaa ja jopa korkeasti koulutetut osaajat päätyvät työuran sijaan eläkkeelle.

Duunista totta! -hankkeen puolen vuoden toiminta-aikana on jo havaittu, että alueellamme on monipuolista potentiaalia työmarkkinoille; koulutettuja, työhön kykeneviä ja motivoituneita vammaisia ihmisiä. ”Tämä työntekijäpotentiaali on näkymättömissä, koska yleisen väärinymmärryksen vuoksi suuri osa eläkkeellä olevista vammaisista ihmisistä ei tiedä mahdollisuudestaan olla työnhakijana. Joudumme enemmänkin tekemään töitä sen kanssa, että vammaiset itse rohkaistuvat hakeutumaan töihin. Joitakin voi pelottaa tukien muuttuminen ja vastuu. Pelätään, että eläkkeen menettää lopullisesti”, kertoo projektipäällikkö Jani Ronkainen.

Myös työnantajia on herätelty mahdollisuuksiin palkata vammainen henkilö. Työpaikoilta löytyy monia sopivan kokoisia työtehtäviä ja vastuita, joita osatyökykyiset voivat hoitaa. Työtä voidaan jakaa osiin ja tehtävää voi hoitaa osa-aikatyönä. Tällaiset ”täsmätyön” tekijät ovat usein kaivattuja yrityksissä, he voisivat vastata ruuhkahuippujen lisäkäsiparien tarpeeseen esimerkiksi lounasravintoloissa, kiinteistöhuollossa, hotelleissa ja päiväkodeissa”, sanoo Jani Ronkainen.

Monia onnistumisia on jo hankkeella saatu. ”Esimerkiksi kemianteollisuuden alan kansainvälinen yritys Kraton Chemical Oy tulee vuodenvaihteessa työllistämään osatyökykyisiä henkilöitä. Tässä malliesimerkki siitä, kuinka autoimme koulutuksen ja osaamista omaavan tekijän ja yrityksen, jolla oli halua palkata vammainen henkilö, löytämään toisensa”, Ronkainen kertoo.

Työhönvalmentaja apuna ja tukena

Vammaisten työllistymiseen on olemassa tutkitusti tehokas keino: työhönvalmentajat. He tukevat työllistettäviä vammaisia ja heidän työnantajiaan.

Monella työnantajalla ei ole tietoa, miten tukea osatyökykyisiä työllistymään eikä erilaisista työnantajan saamista tuista. Työhönvalmentajalla tätä tietoa on ja hän on ammattihenkilö, joka voi auttaa kohtaamaan työelämän ja osatyökykyisen henkilön, ja tarjota tukea työllistymiseen molemmille osapuolille.

Työnantajalle tarjotaan neuvontaa vammaisen henkilön palkkaamiseen liittyvissä asioissa ja sopivien työtehtävien suunnittelussa. Työllistämiseen voi saada esimerkiksi palkkatukea ja työolosuhteiden järjestelytukea. ”Moni työnantaja haluaisi palkata vammaisia henkilöitä, muttei tiedä kuinka pääsisi prosessissa alkuun. Siinä me olemme juurikin apuna”, sanoo projektityöntekijä ja työhönvalmentaja Annemari Eskola.

Hankkeessa työhönvalmentaja toimii jo alkuvaiheessa työnhakijan rinnalla kulkijana TE-toimistoon ilmoittautumisesta aina työhaastatteluun saakka. ”Autamme vammaisia henkilöitä tunnistamaan omia vahvuuksia ja rohkaisemme eteenpäin työnhakuprosessissa. Moni voi olla ensi kertaa hakemassa työpaikkaa”, kertoo Eskola.

Työhönvalmentajan tuki jatkuu myös työpaikan löytymisen jälkeen, ja valmennuksen sisältö räätälöidään työntekijän ja työpaikan tarpeen mukaisesti. Esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvalle esteettömyys on tärkeää, kehitysvammaiselle taas työtehtävien selkeä kokonaisuus ja hyvä perehdytys. Kun työ ja talon tavat alun työhönvalmennuksen jälkeen tulevat työntekijälle tutuksi, pystyy vammainen henkilö jatkamaan työelämäänsä itsenäisesti yleensä nopeasti.

Katso vamman taakse ihmiseen

Vammaisten pääsy työelämään lisää myös heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. Kohtaamalla vammaisia ihmisiä erilaissa ympäristöissä vaikutetaan ihmisten asenteisiin ja lisätään ymmärrystä vammaisia kohtaan.

Ronkainen kannustaa yrityksiä rohkeasti tarjoamaan työmahdollisuuksia heikoimmassa työmarkkinatilanteessa oleville. ”Osaamista ja työelämätaitoja omaavia työntekijöitä voisi palkata esimerkiksi osa-aikaiseen työhön. Näin vammaisella ihmisellä olisi mahdollisuus siirtyä joustavasti palvelun saajasta veronmaksajaksi, ilmaista itseään ja elättää itsensä palkkatyöllä.”

Vammaisten ihmisten työllistäminen on yrityksille yksi erinomainen tapa osoittaa yhteiskuntavastuutaan. ”Haastamme työnantajat toimimaan vammaisten työnhakijoiden kanssa avoimin mielin. Rakentakaa kuva henkilöstö sen mukaan, millainen hänen osaamisensa ja motivaationsa on. Älkää tuijottako vammaa tai diagnoosia. Vammaisen työllistäminen ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan osaavien työntekijöiden palkkaamista tarpeeseen.”

Ota rohkeasti yhteyttä, jos vammaisten työllistäminen kiinnostaa yritystänne tai haluat työnhakijaksi.

Ronkainen Jani, projektipäällikkö
Puh. 044 468 4280
jani.ronkainen@caritaslaiset.fi

Eskola Annemari, projektityöntekijä
Puh. 044 468 4274
annemari.eskola@caritaslaiset.fi

Seuraa Caritasta sosiaalisessa mediassa:

 

Artikkeli on Caritas-yhteisön tuottamaa kaupallista sisältöä.