Lainat halpenivat uuden lainsäädännön myötä

Uusi kuluttajansuojalaki pienensi netistä saatavien lainojen kustannuksia. Onko lainanotto nyt siis oikeasti edullista, vai kannattaako rahat edelleen hankkia säästämällä tai kivijalkapankista?

Kulutukseen myönnettävät pikalainat ja erilaiset kulutusluotot ovat aiheuttaneet viime vuosina paljon ongelmia. Monet kotitaloudet ovat velkaantuneet yli äyräidensä, mistä on seurannut jokapäiväistä elämää haittaavia maksuhäiriömerkintöjä.

Eräs suurimmista ongelmien aiheuttajista on ollut luottofirmojen tapa tehdä sopimuksista kohtuuttomia. Korot olivat korkeimmillaan ennen vuoden 2013 kuluttajasuojalain uudistusta – tuolloin Nylon Beatin kappaleestakin tuttu satasen laina saattoi loppupeleissä tulla maksamaan jopa tonnin. Myös lainojen markkinointi oli hyökkäävää ja joskus jopa harhaanjohtavaa.

Vuonna 2013 voimaan tullut laki määräsi lainoille 50 prosentin korkokaton ja kielsi esimerkiksi yöaikaan otetut tekstiviestilainat. Muutos vei alalta härskeimmät yrittäjät, mutta ei estänyt kotitalouksien yhä lisääntyvää velkaantumista.

Uusi laki, edullisempaa rahaa?

Koska ensimmäinen yritys korkojen suitsimiseen ei ollut tarpeeksi jämerä, päätti virkavalta puuttua asiaan toistamiseen. Syyskuun alussa voimaan tullut laki jäädytti lainojen korot maksimissaan 20 prosenttiin ja vuosittaiset kulukorvaukset enintään 150 euroon.

Muutos on ollut suuri – jotkut lainanantajat ovat ilmoittaneet vetäytyvänsä alalta kokonaan. Osa lainafirmoista on päättänyt pitää toimintansa pystyssä keskittyen pääasiassa lakimuutosta ennen otettujen lainojen takaisinperimiseen. Näitä lainoja muutos ei koske.

Uudet lainaehdot tekevät lainoista konkreettisesti halvempia. Lainafirmojen pienenevä kate nostaa niiden halua hylätä entistä enemmän lainahakemuksia, sillä niillä ei ole enää varaa ottaa niin sanottuja korkean riskin asiakkaita.

Lainafirmoilla on kuitenkin keinonsa saada lainoista omansa takaisin. Asiantuntijat arvelevat, että uusi korkokatto merkitsee entistä suurempia lainoja ja pidempiä laina-aikoja. Näin lainayhtiöt voivat kerätä asiakkailtaan enemmän korkoa sekä kulukorvauksia.

Lainaraha ei sovi kaikkien kukkaroon

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 suomalaiset kotitaloudet olivat ottaneet lainaa yhteensä 130 miljardin euron edestä. Koko summasta 15,9 miljardia oli kulutusluottoja. Suurin osa lainoista maksetaan takaisin ajallaan ilman ongelmia, mutta jokainen lainanottaja ei pysty hallitsemaan talouttaan. Tällä hetkellä maksuhäiriömerkintöjä löytyy lähes 400 000 suomalaiselta.

Nopeita lainoja on helppo ottaa netin kautta. Jos luottotiedot ovat kunnossa, voivat rahat saapua tilille jo vartin sisällä hakemuksen tekemisestä. Yleensä lainoihin ei tarvita myöskään vakuuksia tai takaajia.

Lainan takaisinmaksun ongelmat alkavat tyypillisesti silloin, kun laina otetaan hetken mielijohteesta tai ilman kunnollista lainavertailua. Takaisinmaksuun on sitouduttava vuosiksi – siitäkin huolimatta, että elämäntilanne muuttuisi.

Osa vaikeuksiin joutuneista lainanottajista on tähän asti turvautunut lainojen yhdistelyyn, jolloin vanhat lainat on maksettu pois uudella, edullisemmalla lainalla. Lakimuutoksen jälkeen tämä tie voi kuitenkin olla monelta lainafirman asiakkaalta loppuun käyty. Korkojen laskun jälkeen lainayhtiöt ovat tiukentaneet kriteereitään, ja osa lainanantajista ei enää myönnä lainoja jo ennestään velkaantuneille.

Joihinkin hankintoihin lainan ottaminen on silti edelleen perusteltua. Jos maksukyky on kunnossa, voi esimerkiksi asunnon arvoa kasvattavan pintaremontin tekeminen lainarahalla olla uudella korkokatolla hyvinkin järkevää.

 

Artikkeli on Webbipisteen tuottamaa kaupallista sisältöä.