Masennuksesta voi parantua 

Masennusta on usein kutsuttu uudeksi kansantaudiksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan joka viides suomalainen sairastuu siihen elämänsä aikana. Mutta mistä masennuksen tai depression sitten tunnistaa ja miten se poikkeaa normaalista alakuloisuudesta? 

– Masennuksen voi huomata elämän pidempiaikaisesta ilottomuudesta. Univaikeudet saattavat liittyä siihen, samoin ruumiilliset kivut. Masennuksella voi olla monia ilmenemismuotoja, mutta keskeisintä siinä minun mielestäni on elämänilon katoaminen ja se, että tyytyväisyys omaan itseensä laskee, kertoo psykoterapeutti Juha Manninen Oulun Psykoterapiakeskus Vastaamosta.  

Masennuksen syitä on vaikea yleistää. Mannisen mukaan taustalla on yhtä monta tarinaa kuin on ihmistäkin.

– Altistavia tekijöitä ovat akuutit menetykset, traumat ja yllättävät elämänkäänteet. Potilaalla saattaa olla ihan lapsuuteen asti liittyviä traumoja tai sellaista, mitä sanotaan deprivaatioiksi – että on jäänyt vaille jostain.

Millaisia oireita masennus yleensä aiheuttaa?

– Unettomuutta, elämänhaluttomuutta. Näköalattomuus on varmaan aika keskeinen. Se, että horisontti katoaa, ei ole enää tulevaisuudennäkymää, mielessä saattaa liikkua myös itsetuhoisia ajatuksia. Masennus voi aiheuttaa myös seksuaalista haluttomuutta. Ja viime kädessä haitata työkykyäkin.

Millaisia vinkkejä masennuksen lievittämiseen voisi olla?

– Se on aika henkilökohtainen juttu. Joku voi esimerkiksi kokea vapautuvansa masennuksesta, kun hän menee yksin metsään. Mutta yleisesti ottaen voidaan sanoa, että asioita, joiden on huomattu tukevan depression hoitoa ovat esimerkiksi vapaaryhmämuotoiset liikuntatapahtumat tai harrastepiirit. Tämän tyyppiset asiat tukevat paluuta sosiaaliseen elämään. Masennushan voi usein ensimmäisenä karsia juuri kaikki harrastukset pois, Manninen sanoo.

Masennus vaikuttaa myös sairastuneen läheisiin. Depressio voi tulla salakavalasti osaksi perheen arkea ihan huomaamattakin.

– Masennus voi hiipiä pikkuhiljaa usean vuoden aikana. Sitten saatetaan yhtäkkiä huomata, ettei elämä olekaan sellaista kuin se on joskus ollut. Eivätkä omaiset välttämättä tunnista hitaasti edennyttä masennusta, koska muutoksiin on sopeuduttu. Mutta toki jos masennukseen liittyy riippuvuuksia, kuten esimerkiksi alkoholin käyttöä tai läheisriippuvuutta, niin kyllähän ne kuormittavat koko perhettä. Jos perheessä on lapsia, niin energiattomuus ja aikaansaamattomuus näkyy lasten hoidossa ja toisen puolison kuormittuneisuutena. Eli kaikki kotityöt ikään kuin kaatuvat toisen syliin.

Läheisten voikin olla vaikea auttaa masentunutta. Manninen sanoo, että ihan lievissä tapauksissa depressioon voi löytyä joitain kotikonsteja, kuten sosiaalisia aktiviteetteja ja harrastuksia. Silti masennuksen hoitoa ei tulisi jättää läheisen kontolle.

Milloin on siis syytä hakea ammattiapua?

– Mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Jos vähänkään epäilee itsessään masentuneita piirteitä, niin ilman muuta kannattaa hakeutua tutkimukseen. Silloin voi mennä joko suoraan psykoterapeutin vastaanotolle keskustelemaan tai psykiatrin vastaanotolle tarkempiin tutkimuksiin diagnoosin tekemiseksi ja lääkehoidon tarpeen arvioimiseksi.

Lievän masennuksen tärkein hoitomuoto on psykoterapia. Lievää vaikeammissa tapauksissa psykoterapia voidaan yhdistää lääkehoidon kanssa. Apua kannattaa myös hakea, sillä vaikka masennus saattaa joissain tapauksissa uusia, siitä voi myös parantua.

Suurin osa hoitoon tulleista masennuspotilaista paranee. Ja ihan pysyvästi.

– Juha Manninen, Psykoterapiakeskus Vastaamo

Masennuksen oireita

  • Energianpuute
  • Alakuloinen, surullinen tai masentunut mieliala
  • Unettomuus tai liika nukkuminen, unihäiriöt
  • Mielihyvän haihtuminen – mielenkiinnottomuus myös aiemmin iloa tuottaneisiin asioihin
  • Omanarvontunnon heikkeneminen ja liialliset syyllisyyden tunteet
  • Eristäytyminen muista ihmisistä ja omista harrastuksista vetäytyminen
  • Kipuoireet: lihas- ja nivelkivut, päänsäryt, vatsaoireet
  • Seksuaalinen haluttomuus
  • Voimakkaat muutokset painossa tai ruokahalussa
  • Toivottomuus ja itsetuhoiset ajatukset

 

Psykoterapiakeskus Vastaamon sivuilla voit tehdä ilmaisen masennustestin. Testin tulokset ovat vain suuntaa antavia. Diagnoosiin tarvitaan aina lääkärin tutkimus. Psykoterapeutille voi kuitenkin varata keskusteluajan ilman diagnoosiakin.

Vinkkejä parempaan mielialaan

  • Pieni päivittäinen hemmotteluhetki

    Tee jotain, mistä saat mielihyvää.

  • Älä eristäydy

    Pidä kiinni sosiaalisista suhteista ja harrastuksista oman jaksamisen mukaan.

  • Kokeile uutta...

    …tai tee jotain, mikä ruokkii luovuuttasi.

  • Älä syyllistä itseäsi

    Masennus oireilee usein uskomuksina omasta huonommuudesta. Tunnista ajatukset osaksi sairautta.

Psykoterapiakeskus Vastaamon sivuilla voit tehdä ilmaisen masennustestin. Testin tulokset ovat vain suuntaa antavia. Diagnoosiin tarvitaan aina lääkärin tutkimus. Psykoterapeutille voi kuitenkin varata keskusteluajan ilman diagnoosiakin.

Käy Vastaamon sivuilla >>

Psykoterapiakeskus Vastaamo palvelee Oulussa osoitteessa Koulukatu 34.
Ajanvaraus puhelimitse numerossa 044 4141 000 tai verkossa osoitteessa https://vastaamo.fi/psykoterapia/oulu.

Artikkeli on psykoterapiakeskus Vastaamon tuottamaa kaupallista sisältöä.