Suoritatko jonkun toisen joulua?

 

Kiristääkö joulu pinnaasi jo marraskuussa? Pohditko omaa jaksamistasi kaikkien vaatimusten ja velvollisuuksien keskellä? Kenen joulua oikeastaan suoritat, omaa vaiko menneiden sukupolvien?

Laatikot, kinkun paisto, rosollipunajuurten pilkkominen, lahjojen osto, lattioiden kuuraus, kuusen haku. Jouluun tulee monella ladattua melkoinen to do -lista.

– Menneissä sukupolvissa on näitä ahkeria ja sisukkaita Suomi-filmi-naisia, jotka ovat hoitaneet kodin ohessa navetan ja perheen. Heitä onkin syytä ihailla, mutta samalla pitää mielessä, että elämme nyt aivan toisenlaista aikaa. Asuminen on siirtynyt maaseuduilta kaupunkeihin ja perheen sisäisetkin roolit muuttuneet. Naisten rooli on siirtynyt enemmän myös kodin ulkopuolelle, Vastaamon psykoterapeutti Piritta Pitkänen muistuttaa lempeästi.

Moni kokee joulun stressaavana, vaikka sen ei pitäisi mennä niin.

– Paitsi nämä ylisukupolviset velvollisuudet, myös erilaiset blogit saattavat ruokkia vääristyneitä mielikuvia siitä, miltä kodin pitäisi näyttää ja millaista elämää pitäisi elää. Siinä missä ymmärrämme naistenlehtiin stailatut sisustukset fiktioksi, blogien kohdalla se on vielä hiukan epäselvää. Unohtuu, että pyykkitelineet ja arjen kaaos, eli se ihan tuikitavallinen elämä, on siirretty toiseen huoneeseen kuvan ottamista varten.

Jos joulu meinaa ahdistaa, Pitkänen suosittelee pysähtymään sen äärelle, että kenelle, millä tavoin ja miksi joulua laittaa kuten laittaa.

– Joulu on perinteiden juhla ja rutiineilla annetaan kauniiden muistojen jatkumo seuraaville sukupolville. Kaiken epävarmuuden keskellä niitä on tärkeääkin vaalia. Mutta olisi hyvä tarkastella, mitkä ovat sellaisia traditioita joita kuljetamme vanhasta historiasta, pelkästä tottumuksesta. Eihän meidän ole pakko tehdä asioita samalla tavoin kuin on tehty viimeiset 40 vuotta!

Pohdi mielessäsi, mitä perinteitä on mukava vaalia. Mitkä puolestaan aiheuttavat stressiä ja painetta? Kenen toiveita täytät? Itseä ei myöskään ole tarpeen verrata muihin, Pitkänen muistuttaa.

Pitkäsellä on yksi kysymys, jonka hän esittää usein asiakkailleen.

– Mikä olisi pahinta, mitä voisi tapahtua, jos luopuisit itseäsi rajoittavista tekijöistä? Tätä voi soveltaa jouluhössötykseen miettimällä esimerkiksi, ovatko lapset todella tyytyväisempiä, jos pöydässä on äidin tekemä lanttulaatikko sen sijaan, että se olisi ”kaikkien äitien tekemä”?

Jos joulu kuormittaa, juttele itsesi kanssa selväksi ainakin nämä asiat:

  • Mikä riittää meidän perheelle?

    Olemmeko pysähtyneet puolison kanssa pohtimaan omia jouluperinteitämme? Mitkä sinun ja mitkä minun perinteistä pidetään? Mikä olisi kokonaan uusi, voimaa tuova meidän perheen perinne?

  • Mitä toteutan muiden ja mitä itseni tähden?

    Vaivaako minua kiltin tytön syndrooma tai kenties yltiöreippaus? Olenko aina ollut se, joka tekee ja pistää tuulemaan? Reipaskin saa olla tarvitseva.

  • Mitä malleja haluan välittää seuraavalle sukupolvelle?

    Haluanko, että lasten muisto joulusta on kireä vanhempi? Mikä olisi meidän perheen oma jouluperinne?

  • Tarvitseeko kaikki tehdä itse?

    Voisiko ystäväpiirissä tehdä vaihtarit: yksi tekee lanttulaatikot, toinen kuivakakut. Koko perhe voi osallistua.

  • Suoritanko joulua äitejä, anoppeja ja appiukkoja varten?

    Jos ajatellaan vanhempiemme sukupolven lapsuutta, se on ollut hyvin erilainen kuin se todellisuus, jossa nyt elämme. Äidit ja anopit oppivat kyllä kunnioittamaan uusiakin rutiineja.

Vinkit antoi Vastaamon psykoterapeutti Piritta Pitkänen.

Käy Vastaamon sivuilla >>

Psykoterapiakeskus Vastaamo palvelee Oulussa osoitteessa Koulukatu 34.
Ajanvaraus puhelimitse numerossa 044 4141 000 tai verkossa osoitteessa https://vastaamo.fi/psykoterapia/oulu.

Artikkeli on psykoterapiakeskus Vastaamon tuottamaa kaupallista sisältöä.