Uolevi Haapala<\/p>\n
<\/p>\n
Muistin Marjaanan kouluajoilta. El\u00e4v\u00e4inen vauhtimimmi, aina pukeutuneena mustaan nahkapusakkaan, sinisiin farkkuihin ja pitk\u00e4vartisiin saapikkaisiin. Tumma, aaltoileva hiuspehko oli hiukan silmill\u00e4 ja tuon tuostakin h\u00e4nen naurunsa raikui tytt\u00f6jengin keskelt\u00e4. Siin\u00e4 oli sekoitus nuoruuden rempse\u00e4\u00e4 huolettomuutta ja pient\u00e4 asiaan kuuluvaa huomionkipeytt\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Nyt Marjaana makasi muutaman sentin paksuisessa lumessa Levin uusimman turistirys\u00e4n, 12-kerroksisen Rakkahotellin takana. Yll\u00e4\u00e4n h\u00e4nell\u00e4 oli musta villapusero ja punainen hame. Kasvoilla oli h\u00e4mmentynyt ilme. Tuntui kuin hetkell\u00e4 mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 suu levi\u00e4isi hymyyn ja railakas nauru kajahtaisi.<\/p>\n
<\/p>\n
Koetin ravistella ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset tunteet p\u00e4\u00e4st\u00e4ni. Sytytin tupakan ja keskityin kuuntelemaan rikoskonstaapeli Martti Kervisen tilannekatsausta. Vieress\u00e4ni seisova langanlaiha mies selaili muistilehti\u00f6t\u00e4\u00e4n ja mutisi verkalleen: \u2013 Vainaja on Marjaana Roiha, 37 vuotta. Eronnut, ei lapsia. Asuu Torniossa. T\u00f6iss\u00e4 Prisman vaateosastolla. \u2013 Kuka h\u00e4net l\u00f6ysi? \u2013 Roskakuski. Tuli hakemaan roskia viereisest\u00e4 katoksesta ja omien sanojensa mukaan melkein peruutti vainajan p\u00e4\u00e4lle. Miehelle oli tehty l\u00e4pp\u00e4leikkaus hiljakkoin ja t\u00e4m\u00e4 oli ensimm\u00e4inen ty\u00f6aamu sairausloman j\u00e4lkeen. \u2013 Rankkaa. Onko oikeusl\u00e4\u00e4k\u00e4rist\u00e4 tietoa? \u2013 Tulossa kopterilla. Tuijotin savukkeen hehkuvaa p\u00e4\u00e4t\u00e4 ja sitten maassa makaavaa naista. \u2013 Sanopa Kervinen ensivaikutelma. Mit\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on tapahtunut? \u2013 Ei tappelun j\u00e4lki\u00e4 tai huomattavia v\u00e4kivallan merkkej\u00e4 ruumiissa. Roska-auton j\u00e4ljet ruumiin l\u00e4hettyvill\u00e4. Naisella oli huone hotellissa. Kymmenes kerros. Olisiko hyp\u00e4nnyt? \u2013 Tai ty\u00f6nnetty alas. \u2013 Roiha oli tullut eilen. Majoittunut yksin, mutta viett\u00e4nyt iltaa nelj\u00e4n hengen seurueessa. Poistunut jonkinlaisen suukovun j\u00e4lkeen porukasta. \u2013 Ja? Kervinen kohautti kapeita harteitaan. Mietin, ett\u00e4 tuo mies p\u00e4\u00e4sisi tarvittaessa lipputangon taakse piiloon. \u2013 Varmoja tietoja h\u00e4nen liikkeist\u00e4\u00e4n ei ole. Konstaapeli M\u00e4kikyr\u00f6 on ovella vartiossa. Huone numero 1011. \u2013 Eik\u00f6 hotellissa ole valvontakameroita? \u2013 On, mutta ei kuulemma kerrosten k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4. Tuhahdin, sill\u00e4 syy oli arvattava. Hotelli halusi suojella t\u00e4\u00e4ll\u00e4 majoittuvien julkkisten yksityisyytt\u00e4. Pikkutunneilla kun huoneiden ovilla saattoi k\u00e4yd\u00e4 kuhina: kuka vonkasi kenenkin seuraa…<\/p>\n
<\/p>\n
Helikopterin l\u00e4hestyv\u00e4 \u00e4\u00e4ni kertoi kuolinsyyntutkijan saapumisesta. Kervinen j\u00e4i paikalle vastaanottokomiteaksi, min\u00e4 l\u00e4hdin hotelliin. Pienikokoinen johtaja riensi aulassa meit\u00e4 vastaan. Ojensin miehelle k\u00e4den. \u2013 Sami Korteniemi.<\/p>\n
<\/p>\n
\u2013 Pentti Hulkkonen. T\u00e4m\u00e4 on hyvin ik\u00e4v\u00e4\u00e4. Hoidattehan tutkimukset hienotunteisesti. Vierainamme on merkkihenkil\u00f6it\u00e4. Hotellin maineelle olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4… \u2013 Tied\u00e4n kyll\u00e4 maineasiat, keskeytin tyypin vuodatuksen, \u2013 teemme ty\u00f6mme, muuta en lupaile. K\u00e4yty\u00e4ni vainajan huoneessa haluan tavata tarjoilijan, joka palveli eilen illalla h\u00e4nen p\u00f6yt\u00e4\u00e4ns\u00e4. Tiedoksi my\u00f6s, ett\u00e4 kukaan y\u00f6vieraista ei l\u00e4hde, ennen kuin h\u00e4nt\u00e4 on jututettu.<\/p>\n
<\/p>\n
Nousin hissill\u00e4 kymmenenteen kerrokseen. Marjaanan huone oli tyypillinen hotellihuone. Sein\u00e4ll\u00e4 Lapin tunturimaisema, s\u00e4ngyll\u00e4 kylpytakki, sivup\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 avattu laukku. Vedin vinyylihanskat k\u00e4siini ja tutkin paikat. Miss\u00e4\u00e4n ei n\u00e4kynyt kamppailun j\u00e4lki\u00e4, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Marjaanan k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4. Parvekkeen ovi oli auki. N\u00e4in Kervisen ja oikeusl\u00e4\u00e4k\u00e4rin ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n alhaalla. Vihelsin heille ja heilautin k\u00e4tt\u00e4ni. Poistuin huoneesta ja pyysin M\u00e4kikyr\u00f6\u00e4 odottamaan Kervist\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Ala-aulassa minua l\u00e4hestyi vaalea nainen villakangastakissa. \u2013 Sanna Lind. Tarjoilin hotellin ravintolassa eilen. Hain meille kahvimukit ja istuimme juttelemaan sivummalle. Sympaattisen oloinen tarjoilija oli ilmiselv\u00e4sti juuri kiskottu yl\u00f6s s\u00e4ngyst\u00e4. \u2013 Ravintolassa illasti eilen seurue, jossa oli mukana tummahiuksinen nainen. Musta villapusero ja punainen hame. \u2013 Muistan seurueen, vastasi Lind k\u00e4he\u00e4ll\u00e4 \u00e4\u00e4nell\u00e4. \u2013 Tunsitteko naisen entuudestaan? Ent\u00e4 seurueen muut j\u00e4senet? \u2013 Nainen on ollut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ennenkin. Tuommoisessa porukassa en ole sit\u00e4 aiemmin n\u00e4hnyt.<\/p>\n
<\/p>\n
Sana \u201dtuommoisessa\u201d sai minut kiinnostuneeksi, kuten my\u00f6s se, ett\u00e4 Lind vilkuili puhuessaan ymp\u00e4rilleen. Yritin luoda h\u00e4neen rohkaisevimman katseeni. \u2013 Kuvailkaapa sit\u00e4 seuruetta niin tarkasti kuin muistatte. \u2013 Kaksi pariskuntaa. Toinen oli vanhempi pari. Se punamusta oli nuoremman miehen kanssa ja oli aika hiljainen. N\u00e4pr\u00e4si k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4, kun muut puhuivat viineist\u00e4. K\u00e4yttiv\u00e4t tarjoiluihin reippaasti rahaa. M\u00f6ykk\u00e4siv\u00e4t ja nauroivat v\u00e4lill\u00e4 niin, ett\u00e4 piti k\u00e4yd\u00e4 huomauttamassa. \u2013 Tied\u00e4ttek\u00f6, asuivatko muut hotellissa? Mit\u00e4 tekiv\u00e4t ty\u00f6kseen? \u2013 Kaikki asuivat hotellissa. Vanhempi mies taisi olla teid\u00e4n kollega. \u2013 Sitten tuli riitaa? Lind meni miettiv\u00e4n n\u00e4k\u00f6iseksi ja pudisti sitten ep\u00e4varmasti p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. \u2013 En tied\u00e4, mit\u00e4 se oli. Mutta punamusta l\u00e4hti hyvin \u00e4k\u00e4isesti ja sanoi ovella, ett\u00e4 seuralaiseni maksaa. Kuten sitten tekikin. \u2013 J\u00e4iv\u00e4tk\u00f6 muut p\u00f6yt\u00e4\u00e4n? \u2013 Joksikin aikaa, kyll\u00e4. \u2013 Milt\u00e4 t\u00e4m\u00e4n punamustan seuralainen vaikutti l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n? \u2013 Kiireiselt\u00e4. Mietin kuulemaani. Naisen elekielest\u00e4 p\u00e4\u00e4ttelin, ett\u00e4 oli jotain, mit\u00e4 h\u00e4n ei halunnut ainakaan \u00e4\u00e4neen kertoa. \u2013 Pelataanpa yht\u00e4 peli\u00e4, sanoin, \u2013 kirjoitan paperilapulle v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4 ja n\u00e4yt\u00e4n niit\u00e4 teille. Teid\u00e4n ei tarvitse vastata \u00e4\u00e4neen. Hipaiskaa korvallistanne, jos v\u00e4itt\u00e4m\u00e4ni on tosi.<\/p>\n
<\/p>\n
Nainen ny\u00f6kk\u00e4si. Kaivoin taskustani kyn\u00e4n ja muistilappuja. Kirjoitin ensimm\u00e4iseen: SEURUEESSA OLI TUNNETTU JULKISUUDEN HENKIL\u00d6. Lind hipaisi oitis korvallistaan. Toiseen lappuun kirjoitin: OLETTE N\u00c4HNYT PUNAMUSTAN USEIDEN ERI SEURALAISTEN KANSSA T\u00c4\u00c4LL\u00c4. Lind katsoi minua ja hipaisi taas korvallistaan. Kolmanteen lappuun kirjoitin: OLETTE N\u00c4HNYT PUNAMUSTAN HOTELLIN JOHTAJAN SEURASSA. Luettuaan tekstin Lind ep\u00e4r\u00f6i hetken. Sitten h\u00e4n hipaisi korvallistaan. Bingo!<\/p>\n
<\/p>\n
Kiitelty\u00e4ni Sanna Lindi\u00e4 suuntasin j\u00e4lleen ulos, ruumiin l\u00f6yt\u00f6paikalle, jossa kuolinsyyntutkija Riitta Reini teki ty\u00f6t\u00e4 toppatakissaan. H\u00e4n oli kookas, hymyt\u00f6n nainen. Vuodet ruumiiden parissa olivat karsineet h\u00e4nest\u00e4 el\u00e4v\u00e4isyyden. Reini niisti nen\u00e4ns\u00e4 ja k\u00e4vi suoraan asiaan: \u2013 Kuolinaika y\u00f6ll\u00e4 kello yhden ja kahden v\u00e4lill\u00e4. Kuollut todenn\u00e4k\u00f6isesti maahan pudotessaan. Niska taittunut. Ruumiinavaus kertoo enemm\u00e4n mahdollisista sis\u00e4elinvammoista. \u2013 Onko sellaisia merkkej\u00e4, ett\u00e4 olisi avustettu putoamista? Reini hym\u00e4hti ja kumartui esittelem\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00f6\u00e4\u00e4n. \u2013 Ruumiin oikealla sivulla on useita lautumia. H\u00e4n on siis tullut maahan oikealle kyljelle, mutta vasemman korvan takana on my\u00f6s sinelm\u00e4. \u2013 Eli… \u2013 Siihen on osunut jokin. Sitten on toinenkin juttu. Reini k\u00e4\u00e4nsi n\u00e4kyviin Marjaanan nilkkojen etupuolet. Vavahdin. Noita s\u00e4\u00e4ri\u00e4 olin joskus ihaillut. Kuolinsyyntutkijan sanat kuuluivat jostain kaukaa: \u2013 Jokin on kolhaissut molempia s\u00e4\u00e4ri\u00e4 samasta kohtaa. Reini kohottautui ja totesi lakonisesti: \u2013 Sivistynyt veikkaus: h\u00e4net on ly\u00f6ty tainnoksiin ja heitetty alas tuolta yl\u00e4kerroksen parvekkeelta. Mutta sin\u00e4h\u00e4n se t\u00e4st\u00e4 jatkat.<\/p>\n
<\/p>\n
Reini oli k\u00e4\u00e4ntynyt jo pois p\u00e4in toppatakkeineen ja laukkuineen. Menness\u00e4\u00e4n h\u00e4n huikkasi: \u2013 Ruumiinavausraportti tulee, kun vainaja on k\u00e4ynyt p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4. Kervinen oli seurannut sivummalla ja tuli viereeni. \u2013 Taisit tuntea naisen, h\u00e4n sanoi hiljaa. \u2013 N\u00e4kyyk\u00f6 se noin selv\u00e4sti? Katsoin Marjaanan kasvoja, joissa alkoi olla j\u00e4ist\u00e4 kiiltoa ja mutisin: \u2013 Mit\u00e4 tapahtui, Marjaana? Kuka tappoi sinut?<\/p>\n
<\/p>\n
Murhajutussa aika on kultaa, joten k\u00e4vimme vauhdilla toimeen. Haastattelimme hotelliin majoittuneet ja henkil\u00f6kunnan. Kukaan ei kyll\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut n\u00e4hnyt mit\u00e4\u00e4n. Kello yhdentoista aikaan aulaan oli saatu koolle Marjaanan p\u00f6yt\u00e4seurue. Otin heid\u00e4t vuoron per\u00e4\u00e4n vastaan ty\u00f6huoneessa, jonka hotelli oli j\u00e4rjest\u00e4nyt k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ni.<\/p>\n
<\/p>\n
Ensimm\u00e4isen\u00e4 ovesta astui tunnettu n\u00e4yttelij\u00e4 Kai Kallaskorpi. H\u00e4nen k\u00e4denpuristuksessaan oli voimaa ja katseessa avoimuutta. Avasin pelin suorasukaisella tiedustelulla: \u2013 Kuvailkaapa suhdettanne Marjaana Roihaan. \u2013 Jaa-a, sanoi Kallaskorpi huokaisten syv\u00e4\u00e4n, \u2013 se ei valitettavasti ehtinyt alkua pitemm\u00e4lle.<\/p>\n
<\/p>\n
\u2013 Kuinka tapasitte? \u2013 Tapasimme ohimennen vuosi sitten Levill\u00e4. Silloin emme treffailleet viel\u00e4. Marjaanalla oli…toinen viritys. Mutta jonkinlaista kiinnostusta syntyi jo silloin. Tied\u00e4tte kai, millaista se on? \u2013 Sanotaan, etten tied\u00e4. Kallaskorpi asetteli kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4t p\u00f6yd\u00e4lle ja nojautui eteenp\u00e4in. \u2013 Marjaana treffaili useita miehi\u00e4, ilman vakavampia aikomuksia. Varmaankin h\u00e4n j\u00e4tti j\u00e4lkeens\u00e4 jonkun s\u00e4rkyneen syd\u00e4men. Minua se ei varsinaisesti haitannut. Ajattelin toki, ett\u00e4 meille voisi synty\u00e4 jotain pysyv\u00e4\u00e4. Tapasimme eilen hotellin aulassa, juttelimme ja pyysin h\u00e4net kuohuviinille. Sitten my\u00f6s illallisseuraksi. \u2013 Seurassanne oli toinen pariskunta. \u2013 Kaarlo ja Marjatta Harjula. Komisario Harjula oli asiantuntija-apuna viimeisimm\u00e4ss\u00e4 leffassani. Olimme sopineet illastamisesta Levill\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Kaarlo Harjulan nimi oli kunnioitusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4. Entinen kollegani Rovaniemelt\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n Helsingiss\u00e4, keskusrikospoliisissa. \u2013 Oliko heill\u00e4 jokin yhteys Roihaan? Kallaskorpi pudisti p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. \u2013 Mist\u00e4 teille tuli riitaa Marjaanan…Roihan kanssa? Elokuvat\u00e4hti nojautui taaksep\u00e4in ja kynsi korvallistaan. \u2013 Luonnonsuojelusta. Olimme eri linjoilla Lapin tulevaisuuden suhteen. Olin kuvitellut, ett\u00e4 Marjaanakin kannattaisi alkuper\u00e4isen maiseman s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4. Sen sijaan h\u00e4n halusi lis\u00e4\u00e4 lentokentti\u00e4 ja laskettelurinteit\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Olin sanomaisillani, ett\u00e4 tuo ei todellakaan kuulostanut h\u00e4nen tapaiseltaan. Viime tingassa sain nielaistua sanat ja jatkoin: \u2013 Maksoitte kuitenkin molempien laskun. Tapasitteko my\u00f6hemmin illalla? Kallaskorpi pudisti j\u00e4lleen p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. \u2013 Emme. Menin huoneeseeni ja katselin leffaa. \u2013 Mit\u00e4 leffaa, kysyin nopeasti. Vastaus tuli yht\u00e4 nopeasti: \u2013 Jokikytt\u00e4. Ei Willisin parhaita, mutta sain nollattua sill\u00e4 p\u00e4\u00e4ni. Katsoin n\u00e4yttelij\u00e4\u00e4 hetken aikaa kiinte\u00e4sti silmiin. Niihin tuli sumua ja h\u00e4n sanoi hiljaa: \u2013 Kovin surullista ja j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4\u00e4, mit\u00e4 tapahtui. Hypp\u00e4sik\u00f6 h\u00e4n?<\/p>\n
<\/p>\n
En vastannut heti. Vaistoni sanoi, ett\u00e4 Kallaskorpi ei ollut tappaja. Sama vaisto sanoi my\u00f6s, ett\u00e4 h\u00e4n salasi jotain. Ehk\u00e4 siihen oli erityinen syy, joka viel\u00e4 paljastuisi. \u2013 Selvit\u00e4mme, mit\u00e4 tapahtui. Pyyd\u00e4n teit\u00e4 olemaan tavoitettavissa. Kallaskorpi k\u00e4\u00e4ntyi ovella ja kysyi: \u2013 Anteeksi, oliko nimenne siis Sami Korteniemi? \u2013 Kyll\u00e4. Kuinka niin? Katsoin n\u00e4yttelij\u00e4\u00e4 yll\u00e4ttyneen\u00e4. \u2013 Haluan muistaa tapaamani hyv\u00e4t ja \u00e4lykk\u00e4\u00e4t ihmiset, vastasi Kallaskorpi. J\u00e4in tuijottamaan sulkeutuvaa ovea mietteiss\u00e4ni.<\/p>\n
<\/p>\n
Seuraava tapaamiseni oli Kaarlo Harjulan kanssa. Kookas, viisikymppinen komisario puristi k\u00e4tt\u00e4ni ja istui ty\u00f6tuoliin, joka parkaisi h\u00e4nen allaan. H\u00e4n oli odotetun itsetietoinen keskustelukumppani. \u2013 Vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4 nainen. En tuntenut h\u00e4nt\u00e4. Tosi ik\u00e4v\u00e4 juttu. Saat varmaan selvitetty\u00e4, mit\u00e4 tapahtui. \u2013 Aion kyll\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4. Miten iltanne sujui sen j\u00e4lkeen, kun Roiha ja Kallaskorpi olivat poistuneet seurastanne? \u2013 Jaa-a, otimme viel\u00e4 yhdet ter\u00e4v\u00e4t Marjatan kanssa ja k\u00f6mmimme nukkumaan. Huoneemme on kahdeksannessa kerroksessa. \u2013 Mihin aikoihin menitte? \u2013 Olisiko ollut puoli yhden korvilla. \u2013 Kuulitteko tai n\u00e4ittek\u00f6 mit\u00e4\u00e4n? \u2013 Emme. Harjulan puoliso astui seuraavaksi huoneeseen. Tyylik\u00e4s nainen vaaleanruskeassa housupuvussa vastaili lyhyesti ja ytimekk\u00e4\u00e4sti kysymystulvaani. Vastaukset pitiv\u00e4t t\u00e4ydellisesti yht\u00e4 h\u00e4nen miehens\u00e4 kertomuksen kanssa. Marjatta Harjulan menty\u00e4 Kervinen tuli sis\u00e4\u00e4n ja istahti tuolille. \u2013 Rikostekninen tutkinta on tehty. Huoneesta l\u00f6ytyiv\u00e4t Kai Kallaskorven sormenj\u00e4ljet. \u2013 Hmmh. Miest\u00e4 on kuultava uudelleen. Marjaanan k\u00e4nnykk\u00e4 olisi ollut hyv\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4. \u2013 Tappaja on voinut vied\u00e4 sen. Ovelle koputettiin j\u00e4lleen. \u2013 Nyth\u00e4n t\u00e4\u00e4ll\u00e4 trafiikki alkoi. Konstaapeli Tommi M\u00e4kikyr\u00f6 kurkisti ovelta. \u2013 T\u00e4\u00e4ll\u00e4 pyrkii viel\u00e4 puheillenne er\u00e4s, jota \u00e4sken jututitte. H\u00e4tk\u00e4hdin. Aavistin, ett\u00e4 seuraavat hetket toisivat vastauksia kysymyksiimme. Olinkin oikeassa…<\/p>\n
<\/p>\n
Kello kolme iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 poltin tupakan hotellin edustalla. Tunturin tuuli puri kasvojani. Hyv\u00e4 niin, sill\u00e4 tunsin tarvitsevani kohta kylm\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4. Kervinen huikkasi ovelta: \u2013 Kaikki ovat nyt takkahuoneessa! \u2013 Kiitos. Astelin viihtyis\u00e4\u00e4n huoneeseen, jonka takassa paloi tuli. Sohvatuoleilla istuivat Kallaskorpi, Harjulat, hotellin johtaja Hulkkonen ja tarjoilija Sanna Lind. Istahdin takan viereen ja aloitin selvitykseni: \u2013 Kiitos, kun tulitte kaikki paikalle. Viime y\u00f6n\u00e4 murhattiin t\u00e4ss\u00e4 hotellissa Marjaana Roiha. H\u00e4net heitettiin alas kymmenennen kerroksen parvekkeelta. Kuka Marjaana oli? Vaatemyyj\u00e4, joka vaihtoi v\u00e4lill\u00e4 viihteelle ja sukelsi Levin y\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Eik\u00e4 h\u00e4n ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n omasta nautinnonhalustaan liikkeell\u00e4, vaan h\u00e4nell\u00e4 oli sopimus iske\u00e4 seuralaisikseen varakkaita asiakkaita, tuomaan rahaa Rakkahotellin kassaan.<\/p>\n
<\/p>\n
Hulkkonen pomppasi pystyyn ja huudahti: \u2013 T\u00f6rke\u00e4 v\u00e4ite! \u2013 Istukaahan alas, kehoitin \u2013 asian todentamiseksi riitt\u00e4nee, jos vilkaisemme teid\u00e4n puhelin- ja tietokoneliikennett\u00e4nne hiukan tarkemmin.<\/p>\n
<\/p>\n
Se ei kuitenkaan ole t\u00e4ss\u00e4 olennaista, emme ole siit\u00e4 kiinnostuneet. Tied\u00e4n, ettette murhannut Marjaanaa, vaikka teill\u00e4 olisi kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut motiivi. \u2013 Kuinka pirussa… \u2013 Mustasukkaisuus. Tai se, ett\u00e4 Marjaana halusikin vakiintua. H\u00e4n tapasi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vuosi sitten Kai Kallaskorven. Molemminpuolinen kiinnostus syttyi jo tuolloin, joten n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 he p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t illastaa yhdess\u00e4. Harjulat tulivat mukaan Kallaskorven tuttavina. Illallinen nelj\u00e4lle ei kuitenkaan sujunut kitkattomasti. Marjaana ei pahemmin osallistunut keskusteluun. Lopulta Marjaanalle ja Kallaskorvelle syntyi riitaa ja Marjaana poistui p\u00f6yd\u00e4st\u00e4. Riita ei silti ollut todellinen syy poistumiseen. H\u00e4n pelk\u00e4si.<\/p>\n
<\/p>\n
K\u00e4\u00e4nsin katseeni Kaarlo Harjulaan. \u2013Komisario Harjula, v\u00e4ititte, ettette tuntenut Roihaa. Ettek\u00e4 varmaan aluksi tuntenutkaan. Mutta Marjaana tunsi teid\u00e4t. \u2013 Mit\u00e4 tarkoitatte, murahti Harjula. \u2013 Kolme vuotta sitten Pellossa, tammikuisena iltana teid\u00e4n autonne t\u00f6yt\u00e4isi potkukelkkailijaa. H\u00e4nen edell\u00e4\u00e4n potkutteli Marjaana Roiha, joka suuntasi otsalamppunsa paikalta pakenevan auton kuljettajaan. Eilen, illallisp\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n tajusi katselevansa samaa miest\u00e4. \u2013 Naurettavaa, kivahti Harjula, jatkaen ivallisesti: \u2013 Keksik\u00e4\u00e4p\u00e4 jotain muuta, Korteniemi, jos haluatte osoittaa paremmuuttanne poliisina. \u2013 Olitte juuri saamassa huippuviran keskusrikospoliisista. Miksi vaarantaa sit\u00e4? Oliko promilleja veress\u00e4? Mit\u00e4 yhdest\u00e4 potkukelkkailijasta! Roiha ei n\u00e4hnyt lumimyr\u00e4k\u00e4ss\u00e4 auton rekisterinumeroa, mutta kuljettajan kasvot j\u00e4iv\u00e4t mieleen. Marjaana oivalsi olevansa suuressa vaarassa, jos tuo mies oli puolestaan tunnistanut h\u00e4net. Marjaana kehitti tahallaan riidan Kallaskorven kanssa, jotta saisi syyn poistua seurasta.<\/p>\n
<\/p>\n
Huoneessa oli hiljaista. Kaarlo Harjula katsoi minua silm\u00e4t puoliummessa. Marjatta Harjulan kasvot olivat kivettyneet. Hulkkonen ja Lind n\u00e4yttiv\u00e4t h\u00e4mmentyneilt\u00e4. Kallaskorpi katsoi tulta. \u2013 Marjaanan oli saatava tieto asian todellisesta laidasta Kaille, johon h\u00e4n vaistomaisesti luotti. Sanna Lind sai toimia kuriirina. Poistuessaan Marjaana sanoi Lindille, ett\u00e4 h\u00e4nen seuralaisensa maksaa laskun. Samalla h\u00e4n sanoi jotain muutakin. \u2013 Minun piti kirjoittaa laskuun: \u201dAnteeksi. Tule huoneeseeni, niin selit\u00e4n. \u00c4l\u00e4 kerro Harjuloille. M.\u201d Sanna Lind katsoi puhuessaan l\u00e4mpim\u00e4sti minua. Ny\u00f6kk\u00e4sin h\u00e4nelle. \u2013 Kenellek\u00e4\u00e4n ei saanut kertoa. Maineikkaan rikospoliisin sana olisi Marjaanan sanaa vastassa. Oli saatava lahjomaton lainvartija puolustamaan h\u00e4nt\u00e4. Siksi Kai Kallaskorpi halusi varmistaa jutellessamme nimeni. H\u00e4n muisti Marjaanan maininneen minut. \u2013 Sain viestin ja toimin sen mukaan, puuttui Kallaskorpi puheeseen, \u2013 Marjaana antoi minulle kirjeen v\u00e4litett\u00e4v\u00e4ksi luotettavalle poliisille, jos h\u00e4nelle sattuisi jotain. Olisinpa vain j\u00e4\u00e4nyt y\u00f6ksi…<\/p>\n
<\/p>\n
Kallaskorven \u00e4\u00e4ni s\u00e4rkyi. Kaivoin taskustani kirjekuoren ja katsoin Harjuloita. \u2013 Motiivi murhaan on k\u00e4dess\u00e4ni. Haluatteko kertoa itse loput? \u2013 Bluffaat, sanoi Kaarlo Harjula, \u2013 jollei sinulla ole p\u00e4tevi\u00e4 todisteita, virkaurasi on loppu. Silloin Marjatta Harjula her\u00e4si eloon, hypp\u00e4si yl\u00f6s ja huusi: \u2013 \u00c4l\u00e4 viitsi! Peli on pelattu. Sin\u00e4 tapoit sen naisen. Sin\u00e4 heitit sen alas parvekkeelta. Naisen puhe jatkui viel\u00e4 muminana, kun Kervinen oli napsauttanut Harjuloille k\u00e4siraudat. \u2013 Odotimme, ett\u00e4 oli hiljaista, vedimme hansikkaat k\u00e4siimme ja menimme portaikon kautta Roihan ovelle. Tiesimme numeron, koska olimme k\u00e4yneet Kallaskorven kanssa noutamassa Roihan illallisseuraan. Koputin oveen ja voihkin sen l\u00e4pi: \u201dMarjatta Harjula t\u00e4\u00e4ll\u00e4, auta! Kaarlo vaanii minua. Tied\u00e4mme, mit\u00e4 se on tehnyt. Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 saada se satimeen.\u201d Niin se avasi oven. Kaarlo tainnutti sen k\u00e4mmensyrj\u00e4ll\u00e4. Kaikki k\u00e4vi helposti. Otimme Roihan k\u00e4nnyk\u00e4n ja piilotimme sen v\u00e4liaikaisesti huoneemme tuuletuskanavaan. Ep\u00e4ilimme, ett\u00e4 siin\u00e4 saattoi olla kiusallisia tietoja.<\/p>\n
<\/p>\n
Pariskunta ohjattiin hotellin edess\u00e4 odottavaan poliisiautoon. Seisoimme Kervisen kanssa pitk\u00e4\u00e4n paikoillamme, katsellen loittonevia per\u00e4valoja. \u2013Sanna Lind on muuten ihan ok, lausahti Kervinen lopulta. Huokaisin ja sytytin tupakan.<\/p>\n
<\/p>\n
Onko t\u00e4ss\u00e4 novellissa ainesta voittajaksi? Tutustu muihinkin novelleihin<\/a> ja \u00e4\u00e4nest\u00e4 alta suosikkiasi.<\/p>\n<\/code><\/p>\n