Tekoäly ja kiertotalous ilmastonmuutoksen hillitsemisen ytimessä

Seitsemättä kertaa järjestetyssä Industry Summitissa 14.–15.5. nähtiin muun muassa maailman vaikutusvaltaisimpiin tekoälyguruihin kuuluvan Inma Martinezin paluu Ouluun. Yhteensä noin 600 kävijää kerääntyi Oulun teatteriin kuuntelemaan uusimpia näkemyksiä teollisuuden digitaalisista ja kestävän kehityksen mukaisista käytännöistä.

Kuva: Isosta-Britanniasta saapunut tekoäly- ja data-asiantuntija Inma Martinez korosti, että tekoäly vapauttaa ihmiset hyödyntämään luovuutta ja hiljaista tietoa.

Tapahtuman aikana kävi selväksi, että ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen voidaan tekoälyn lisäksi vastata esimerkiksi kiertotaloudella. Puheenvuoroissaan vaikkapa Sitran johtava asiantuntija Jyri Arponen ja kiertotalouden käytäntöjä jalkauttavan Ethican perustaja Anne Raudaskoski korostivat, että lineaarisen tuotannon sijasta teollisuudessa on siirryttävä kiertotalouteen. Enää ei voida toimia niin, että raaka-aineet päätyvät käytön jälkeen jätteeksi.

”Kiertotalouden avulla voidaan myös parantaa liiketoiminnan tuottavuutta”, Arponen huomautti.

Raudaskoski kannusti jokaista yritystä miettimään, miten kiertotalouden periaatteet voisi ottaa käyttöön:

”Jotta ilmaston lämpeneminen pystytään rajoittamaan 1,5 asteeseen, teollisuudessa jokaisen yrityksen visioon pitäisi kuulua se, että tuotanto on alusta loppuun kestävää.”

Kasvun ja koulutuksen johtaja Laura Juvonen Teknologiateollisuudesta puolestaan kertoi, että Business Finland, Sitra ja Teknologiateollisuus ovat hiljattain julkaisseet kiertotalouden työkirjan, joka tarjoaa työkaluja kiertotalouden käyttöönottoon omassa yrityksessä. Kirjan voi ladata internetistä.

Industry Summitin lavalla kuultiin myös alustatalouden hyödyistä. AirFaasin toimitusjohtaja Edward Blomstedt kertoi, miten alustatalous tekee liiketoiminnasta tuottavampaa. Resurssien jakamisen digitaalisena alustana AirFaas on omien sanojensa mukaan ikään kuin tehtaiden Airbnb.

”Kun ei investoi jokaiseen osa-alueeseen, voi keskittyä omaan ytimeen, esimerkiksi tuotekehitykseen ja tällä tavalla kasvattaa tuottoja”, Blomstedt sanoo.

Kuva: Teknologiateollisuuden Laura Juvonen (vas.), Kaicell Fibresin Vesa Mikkonen, Nesteen Petteri Nuolivirta, GreenTec Capital Partnersin Thomas Festerling, BlueCity Rotterdamin Sabine Biesheuvel ja Sitran Jyri Arponen totesivat yksimielisesti, että ilmastonmuutos vaatii yritykset muuttamaan käytäntöjään.

Spotifyn ja Soundcloudin mentori palasi Ouluun

Ilman tekoälyä emme saisi yksityiskohtaista tietoa ilmaston tilasta, muistutti Industry Summitin odotetuin esiintyjä, tekoälyn ja datan hyödyntämisen huippuasiantuntija Inma Martinez.

”Satelliitit ottavat kuvia Maasta, ja tekoäly analysoi kuvia. Näin olemme saaneet selville esimerkiksi, että jäätiköt sulavat ja merenpinta nousee. Tekoäly vertailee valtavaa datamassaa.”

Oulu on Martinezille tuttu paikka. Vuosina 2004–2006 hän työskenteli oululaisen Visual Radio -yrityksen toimitusjohtajana. Yritys kehitti ohjelmiston, jonka avulla matkapuhelimista pystyi kuuntelemaan radiota ja katsomaan musiikkiin sopivia kuvia. Sittemmin Nokia osti yrityksen, ja Visual Radion tuote oli tiettyjen Nokia-puhelinten vakiovaruste.

”Visual Radio oli edelläkävijä musiikin tuomisessa matkapuhelimiin. Silloin ei ollut älypuhelimia ja suoratoistopalveluja”, Martinez muistuttaa.

Hän toimikin myöhemmin Spotifyn ja Soundcloudin perustajien mentorina.

”Aloittaessaan he olivat melkein lapsia”, naurahtaa Martinez, joka on musiikkimaailman lisäksi työskennellyt myös liikkuvan kuvan parissa ja tehnyt yhteistyötä muun muassa elokuvaohjaaja Ridley Scottin kanssa.

Nykyään Martinez hyödyntää asiantuntemustaan esimerkiksi auttamalla tutkijoita luomaan tiedepohjaisia yrityksiä. Hän toimii myös datankäyttöön liittyvien kysymysten neuvonantajana EU:ssa.

Lupa keskittyä uuden luomiseen

Inma Martinezin lähestymistapa tekoälyyn on ihmiskeskeinen. Puheenvuorossaan hän korosti, että tekoäly perustuu ihmiseen luontaiseen uteliaisuuteen.

”Olemme tutkijoita ja haluamme luoda uutta. Tieteen avulla voidaan tehdä melkein mitä vain. Mutta voimmeko luoda ihmisaivoja?”

Martinez vastaa, että aivot ovat ikään kuin oma maailmankaikkeutensa, jota ei voi ohjelmoida.

”Ihmisillä on hiljaista tietoa. Siksi meidän tehtävämme on olla luovia ja jättää raskaat laskutoimitukset koneille.”

Martinezin teesi on, että tekoälyn on oltava ihmiskeskeistä ja tavoiteltava hyvää.

Tällä hetkellä dataa hyödyntävien palveluiden algoritmit eivät aina toimi eettisesti ihmisen parhaaksi.

Esimerkkinä Martinez sanoo, että YouTube voi tietää käyttäjän taipumuksesta riippuvuuksiin.

”YouTube pyytää kirjautumaan palveluun ja tietää käyttäjän Google-haut. Yhtäkkiä käyttäjä alkaakin saada vedonlyöntimainoksia tai mainoksia Las Vegasin -lennoista.”

Martinezin mukaan tähän pitää puuttua laeilla. Hän kertoo, että EU:ssa valmistellaan lakia, jolla ehkäistään sitä, etteivät algoritmit syrjisi ihmisiä.

”Tämä on GDPR:n jälkeen seuraava suuri askel.”

Kuvat: Esa Eirola