Kesäyrityksestä unelmien työpaikka

Oulun Kesäyrittäjä-kampanjan satona syntyi tänä kesänä 20 yritystä, joiden perustajat ovat 16–24-vuotiaita. Yksi uusista yrittäjistä on graafinen suunnittelija Marianne Kauppila. Kesä oli nuorelle yrittäjälle täynnä arvokasta oppia.

Kuva: Mamuunu Designin yrittäjä Marianne Kauppila avaa syksyllä verkkokaupan, josta voi ostaa esimerkiksi hänen luontoaiheisia töitään.

Marianne Kauppila astui tänä kesänä lähemmäs haavettaan. Hän haluaa työskennellä yrittäjänä, kun kahden vuoden kuluttua valmistuu Oulun ammattikorkeakoulusta viestinnän tutkinto-ohjelman visuaalisen suunnittelun linjalta.

Oulu Entrepreneurship Societyn ja Oulun kaupungin toteuttamaan Kesäyrittäjä-kampanjaan osallistunut Kauppila, 23, perusti toukokuussa toiminimen Mamuunu Design -merkilleen. Laskutus ja kirjanpito sujuvat OP:n kevytyrittäjäpalvelun kautta.

”En usko, että olisin uskaltanut itse perustaa yritystä. Kesän aikana sain rohkeutta luottaa omaan tekemiseeni”, miettii Kauppila, jolla oli aiemmin kokemusta esimerkiksi logojen suunnittelusta.

Mamuunu Designin palveluihin kuuluu juuri logojen, käyntikorttien, esitteiden ja julisteiden suunnittelua, taittotöitä sekä kuvituksia.

Sparrausta, vertaistukea ja uusia kontakteja

Kesäyrittäjä-kampanjaan osallistui tänä vuonna kaikkiaan 31 nuorta, joiden ideoista muodostui 20 yritystä. Joukkoon mahtuu 12 yhden hengen yritystä ja kahdeksan ryhmäyritystä. Yrittäjät tarjoavat muun muassa pakohuonekokemuksia, lastenhoitoa, pyöränhuoltoa ja ratsastustunteja.

Kampanja käynnistyi toukokuussa parin viikon sparrausjaksolla, jonka aikana Marianne Kauppila ja muut kesäyrittäjät saivat oppia esimerkiksi markkinoinnista, hinnoittelusta, tuotteistamisesta ja yritysmuodoista.

Yrittäjät ovat esittäytyneet kesäyrittäjien tapahtumissa Oulun torilla ja Valkean Kesäkadulla.

Kuva: Marianne Kauppila vitsailee, että piirtopöytä ja tietokone ovat hänen parhaat ystävänsä.

”Tapahtumissa olen luonut uusia kontakteja ja myynyt töitäni. Lisäksi olen kesän aikana kasvattanut portfoliota ja tehnyt kovasti some-markkinointia, jotta löytäisin uusia asiakkaita”, Kauppila kertoo.

Hän kiittelee, että yrittäjäporukan kanssa on ollut turvallista pohdiskella erilaisia vaihtoehtoja. Tukea yrittäjät ovat saaneet myös kolmelta mentorilta.

”Kesä on ollut opettavainen näin mentorinakin, kun olemme ohjanneet nuoria, järjestäneet koulutuksia ja tapahtumia sekä tehneet viestintää ja markkinointia. Kampanjan loppupuolella olemme neuvoneet yritystoiminnan jatkamiseen tai lopettamiseen liittyvissä kysymyksissä”, kertoo mentori Reetta Pirneskoski.

Kesäyrittäjille tehdyn kyselyn perusteella enemmistö kampanjaan osallistuneista yrityksistä jatkaa toimintaansa kampanjan päätyttyä.

Toiveena oma putiikki

Marianne Kauppila kuuluu ehdottomasti yritystoimintaa jatkavien porukkaan. Uusia logotilauksia hänellä on syksyksi tiedossa. Niitä Kauppila toteuttaa opiskelujen ohessa. Syksyllä hän aikoo avata omat nettisivut ja verkkokaupan, jotta töitä olisi esillä muuallakin kuin Mamuunu Designin sosiaalisen median kanavissa.

Printtituotteisiin erikoistunut graafinen suunnittelija on nyt saanut unelmiensa työpaikalle vankan perustan, jonka varaan on hyvä rakentaa.

”Tulevaisuudessa haluaisin tehdä ainakin yritysilmeitä ja erilaisia kuvituksia vaikkapa kirjoihin. Joskus olisi kiva saada oma pop up -kauppa, vaikka viikon ajaksi, ja jonain päivänä vielä oma putiikki, jonka kyljessä voisi vastaanottaa asiakkaita”, Kauppila haaveilee.

Proventia toimittaa sähköautojen testauskeskuksen Englantiin

Oululainen teknologiayhtiö Proventia toimittaa modulaarisen sähköautojen testauskeskuksen englantilaiselle Intertek Transportation Technologiesille.

Kauppa sisältää testauskeskuksen suunnittelun, toimituksen ja käyttöönoton Milton Keynesissä Englannissa. Testauskeskuksesta tulee Englannin suurin sähköautojen voimansiirron testauslaitos. Toimitukset alkavat keväällä 2020.

Intertek Transportation Technologies kuuluu Intertek-konserniin, joka on johtava, maailmanlaajuisesti toimiva teollisuuden laadunvarmistuspalvelujen toimittaja. Intertekin muodostaa yli 1000 laboratorion ja toimiston ja yli 44 000 ihmisen verkosto yli 100 maassa. Yhtiö toimittaa varmistus-, testaus-, tarkastus- ja sertifiointiratkaisuja asiakkailleen ja heidän toimitusketjuilleen.

”Olemme panostaneet viime vuosina voimakkaasti sähköisten ajoneuvojen testausjärjestelmien kehittämiseen. Nyt rakennettavassa huippumodernissa modulaarisessa testauskeskuksessa voidaan kattavasti testata kokonaisia sähköajoneuvoja, niiden voimalinjoja sekä yksittäisiä komponentteja. Tämä on meille merkittävä projekti, joka vahvistaa asemaamme ajoneuvojen testausjärjestelmien toimittajana. Testilaboratoriot suunnitellaan ja valmistellaan Proventian Oulun tehtaalla. Projekti työllistää kymmeniä henkilöitä Oulussa ja tulemme rekrytoimaan myös uusia työntekijöitä”, kertoo Proventian toimitusjohtaja Jari Lotvonen.

Proventian testausjärjestelmäosaaminen perustuu pitkään kokemukseen moottori- ja päästöteknologioiden testaamisesta yhtiön omissa moottorilaboratorioissa. Proventia laajensi liiketoimintaansa modulaarisiin testausjärjestelmiin vuonna 2015.

Testausjärjestelmäliiketoiminta vastaa mm. ajoneuvojen sähköistymisen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittämisen myötä kasvavaan testaustarpeeseen. Proventia on jo aikaisemmin tuotteistanut sähköajoneuvojen akustojen testausyksikön, joita yhtiö on toimittanut ja useita kappaleita markkinoille.

Lisätietoja:
Jari Lotvonen, toimitusjohtaja, Proventia Group Oyj, p. 020 781 0265, jari.lotvonen@proventia.com

Kuva: Proventia

University Business Forum kerää jälleen tutkijat ja yritysmaailman yhteen

Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty University Business Forum keräsi Oulun yliopistolle yli 300 tutkijaa ja yritysten edustajaa keskustelemaan yliopiston ja yritysmaailman välisestä yhteistyöstä. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna uudelleen 16. lokakuuta.

University Business Forum on kaikille avoin tapahtuma, johon toivotaan tutkijoita ja yritysten edustajia mahdollisimman laajasti eri aloilta. Tapahtumassa päästään tutustumaan talouden ja teknologian ajankohtaisiin aiheisiin sekä mielenkiintoisiin uusiin tutkimuksiin.

Tänä vuonna tapahtuman pääteemoina ovat älykkäät ratkaisut, vastuullisuus ja kestävyys sekä tulevaisuuden työelämätaidot. Päivätapahtuman jälkeen pidetään Oktoberfest-teemaiset jatkot yhdessä kauppakamarin kanssa.

Lue lisää ja varaa paikkasi University Business Forumista täältä.

Koululaisille tietoa sairaalarakentamisen vaikutuksista

Kastellin koululaiset saivat maanantaina turvallisuustietoa sairaalarakentamisen vaikutuksista ympäristössään. Vaikka työmailla ja työmaa-ajossa olevat ammattilaiset tekevät kaikkensa turvallisuuden varmistamiseksi, on pienten kulkijoidenkin oltava varovaisia liikkuessaan sairaalan lähellä.

Sairaalarakentaminen vaikuttaa koululaisten liikkumiseen pitkään. Nyt koulutiensä aloittaneet ovat yhdeksännellä luokalla, kun uusi sairaala alkaa olla valmiina.

Sairaalan alueella on jo monta työmaata ja uusia tulee koko ajan lisää. Sairaalan lävistävällä Keskialueella liikkumista kannattaa välttää ja kiertää Aapistien kautta.

”Muutokset merkitään keltaisin liikennemerkein ja nuolen suunta osoittaa kulkusuuntaa. Muutoksia tulee kuitenkin tiheään, joten tämänpäiväinen opastus voi olla jo ensi viikolla erilainen. Turvallisuutenne takia olisi parempi kiertää Aapistien kautta kouluun”, opasti OYS 2030 -rakennushankkeen päävalvoja Arto Ollikainen Kastellin koulun 1-9-luokkalaisia.

Vaikka työmaa-ajot pyritään ohjaamaan muille reiteille kuin Kastellin koulutielle Sairaalarinteelle, isoja kuorma-autoja ja rekkoja kulkee koululaisten kulkutiellä.

”Isojen autojen kuljettajien on vaikea havaita koululaisia, joten toivomme teidän olevan erityisen varovaisia myös suojateillä”, Ollikainen jatkoi.

Pimenevä syksy tuo myös uusia haasteita liikennöintiin ja koululaisten näkymiseen liikenteessä. Siksi OYS 2030 -hanke lahjoitti Kastellin koulun 800 ala- ja yläkoululaiselle heijastimet turvallisuuden lisäämiseen.

Kuva: Syksyn pimeitä aamuja ja iltoja varten OYS 2030 -rakennushanke lahjoitti kaikille Kastellin 800 opiskelijalle heijastimet. Heijastimet vastaanotti Kastellin koulun rehtori Timo Salmi. Lahjoittajina toimivat päävalvoja Arto Ollikainen ja viestintäasiantuntija Mirka Lohva. © OYS Viestintä

Ouluun uusi kumppanuusmalli työllisyyden edistämiseksi

Tavoitteena on tehdä Oulun seudusta työllisyyden edistämisen edelläkävijä vuoteen 2025 mennessä.

Kuva: Sopimusta allekirjoittamassa maakuntajohtaja Pauli Harju (Pohjois-Pohjanmaan liitto) ja Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala. Takana vasemmalla johtaja Petri Keränen (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus), keskellä johtaja Maire Mäki (Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto) ja oikealla johtaja Arto Rautio (Kela, pohjoinen vakuutuspiiri).

Oulussa allekirjoitettiin 12. elokuuta työllisyyden ekosysteemin kumppanuussopimus. Sen osapuolia ovat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto ja Kansaneläkelaitoksen Pohjoinen vakuutuspiiri. Osapuolet ovat sopineet työllisyyden edistämiseen liittyvästä keskinäisestä strategisesta yhteistyöstä.

”Puhumme sopimuksessa nimenomaan ekosysteemistä. Se kuvastaa hyvin toimijoiden keskinäistä riippuvuutta, jolla pyrimme edistämään seudun elinvoimaisuutta ja ihmisten työllistymistä. Sopimuskumppaneiden yhteisenä visiona on tehdä Oulun seudusta työllisyyden edistämisen edelläkävijä vuoteen 2025 mennessä”, taustoittaa työllisyyspalveluiden päällikkö Noora Jansson BusinessOulusta.

”Oulun kaupungin ja valtionhallinnon työllisyyspalveluiden parempi yhteensovitus parantaa asiakkaiden palvelua ja palvelujen vaikuttavuutta”, toteaa ELY-keskuksen johtaja Petri Keränen.

Sopimuskumppaneiden tavoitteena on muun muassa vastata tehokkaasti työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin, moninaistuviin työuriin ja osaamistarpeisiin sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta.

”Työttömyyttä alennetaan ja ennaltaehkäistään kumppaneiden voimavarojen entistä tiiviimmällä suunnittelulla ja hyödyntämisellä. Oulun seudulla työttömyysaste on maakunnan korkein, lähes 12 prosenttia. Yhteistyötä tarvitaan, jotta työllisyys paranee kauttaaltaan”, kertoo johtaja Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta.

Kumppaneiden sopimia yhteisiä teemoja ovat muun muassa BusinessAseman perustaminen (työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisen helpottamiseksi), tiedolla johtaminen (yhteinen ennakointi, tiedontuotanto, tiedonvaihto ja mittarit), Ohjaamo-toiminnan laajentaminen (palvelutarpeen arviointi ja asiakkaan ohjautuminen palveluihin) ja kasvupalvelukokeilut (pilotit Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen ja ICT-toimialan rekrytointipalvelut)

Sopimus on voimassa määräaikaisena 31.12.2021 saakka.

Lisätietoja:
BusinessOulu, työllisyyspalveluiden päällikkö vs. Noora Jansson, noora.jansson@ouka.fi, p. 040 753 2917
Pohjois-Pohjanmaan liitto, aluekehityspäällikkö Heikki Ojala, heikki.ojala@pohjois-pohjanmaa.fi, p. 050 433 3951
ELY-keskus, johtaja Petri Keränen, petri.keranen@ely-keskus.fi, p. 0295 038 000 (vaihde)
Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto, johtaja Maire Mäki, maire.maki@te-toimisto.fi, p. 0295 056 800
Kansaneläkelaitos, Pohjoinen vakuutuspiiri, ratkaisukeskuksen päällikkö Sari Kenttä, sari.kentta@kela.fi, p. 020 635 4225

IlmastoAreena – Suomen merkittävin ilmastofestivaali Iissä

IlmastoAreena on kaksipäiväinen, kaikille avoin ja ilmainen ulkoilmatapahtuma, jossa ilmastoasioita ratkaistaan yhdessä 23.–24. elokuuta.

Elokuisessa Iissä kohtaavat asiantuntijat, päättäjät, elinkeinoelämä, tieteen, taiteen ja viihteen edustajat, erilaiset esikuvat – ja tietysti kansalaiset. Tapahtuma-alueena toimii luonnonkaunis Huilingin alue Iin vanhassa Haminassa.

Elinkeinoelämän ratkaisut ilmastokysymyksiin

IlmastoAreenassa kuullaan huippupuhujia kaikilta yhteiskunnan saroilta. Lavalle nousevat muun muassa emeritusprofessori Esko Valtaoja, Sitran ilmastonmuutosjohtaja Janne Peljo, liikenne- ja viestintäviraston johtava asiantuntija Outi Ampuja, Climate Leadership Coalitionin toiminnanjohtaja Jouni Keronen, ympäristöministeriön asiantuntija Miia Berger ja Kauppalehden uutispäällikkö Janne Pöysti.

Lavalla keskustellaan siitä, miten elinkeinoelämä sopeutuu ilmastonmuutokseen, onko Suomessa mahdollista saada aikaan hiilineutraalia ruoantuotantoa ja miten aluetasolla tehdyt ratkaisut vievät ilmastotyötä eteenpäin.

Poliittiset päättäjät haastetaan keskustelemaan, miten linjaukset otetaan käytäntöön ja millä askelin päästään oikeudenmukaisesti kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Tapahtumassa puhutaan myös kuluttamisesta, vaateteollisuudesta sekä liikenteestä ja etsitään työkaluja ilmastoahdistuksen hillitsemiseksi.

Luvassa on lisäksi kuntasparraus, jonka aikana IlmastoAreenassa valittu kunta sparrataan lavalla asiantuntijapaneelin kanssa tehostamaan ilmastoratkaisujaan.

Festivaalitorilla käytännön ilmastotekoja

IlmastoTorilla IlmastoAreenan kävijät voivat tutustua erilaisiin käytännön ratkaisuihin – testata kaasu- ja sähköautoja, kokeilla virtuaalilaseilla energiaratkaisuja ja tutustua tulevaisuuden elintarvikkeisiin.

TulevaisuudenTori tarjoaa ympäristöystävällisiä tuotteita elintarvikkeista kulutustavaroihin.

PERJANTAIN 23.8. PÄÄLAVAN OHJELMAA:

Vihreä talous – uusilla ratkaisuilla uutta liiketoimintaa?

Kunnista globaaliksi – ratkaistaanko maapallon asiat paikallisesti?

Pellosta pöytään – onko hiilineutraali elintarviketuotanto mahdollista?

Linjauksista käytäntöön – eduskuntapuolueiden edustajat pääsevät tentattavaksi siitä, miten linjauksista päästään käytäntöön ja oikeudenmukainen siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa toteutetaan. Mukana mm. opetusministeri Li Andersson.

LAUANTAIN 24.8. PÄÄLAVAN OHJELMAA:

Kansalaispäivä – onko kuluttajavalinnoilla väliä?

Liikkuminen – millä täällä saa ajaa?

Pikamuoti – tulevatko halvat hinnat kalliiksi ja miten tämä näkyy vaateteollisuudessa?

Ilmastoahdistus – työkalut tunteiden käsittelyyn.

Esikuvat estradilla – Esko Valtaoja ja Roni Back.

Ohjelmassa myös mm. Mieskuuro Huutajat, Kemin kaupunginorkesterin Metsä-elokuvakonsertti, Ilmastokellunta, taidetyöpaja kuvataiteilija Sanna Koiviston johdolla sekä ympäristöaiheinen pakohuonepeli.

Tarkemmat ohjelma- ja puhujatiedot löydät IlmastoAreenan nettisivuilta.

Lisätiedot:
Jonna Backman
Tapahtuma-assistentti, IlmastoAreena
Iin Micropolis Oy
040 621 4004
jonna.backman@iilaakso.fi
www.ilmastoareena.fi

Luonnontieteellisten alojen osaamistarpeita kartoitetaan – vastaa kyselyyn!

Oulun yliopisto ja BusinessOulu selvittävät, millaista osaamista luonnontieteellisillä aloilla kaivataan nyt ja lähitulevaisuudessa Pohjois-Pohjanmaan yrityksissä.

Samalla kartoitetaan, mitä työelämävalmiuksia edellytetään etenkin vastavalmistuneilta luonnontieteilijöiltä ja miten luonnontieteilijöiden työllistymistä alueen yrityksiin voidaan edistää.

Selvityksessä kerättyä tietoa hyödynnetään yliopiston koulutussisältöjen suunnittelussa sekä yliopiston yritysyhteistyön syventämisessä. Selvitystä toteuttaa FCG konsultointi Oy.

Pyydämme antamaan oman panoksenne selvitystyölle vastaamalla oheiseen kyselyyn. Vastaaminen vie aikaa vain 5–10 minuuttia. Toivomme vastauksianne 8.8.2019 mennessä.

Linkki kyselyyn: https://www.webropolsurveys.com/S/A922F3B75C6DD220.par.

Jos olette kiinnostuneet osallistumaan selvitykseen haastateltavana, voitte olla yhteydessä suoraan tutkija Jarno Parviaiseen FCG:llä lisätietoja varten.

FCG
Jarno Parviainen
jarno.parviainen@fcg.fi
050 436 1473

Oulun yliopisto
Laura Pihtasalmi
laura.pihtsalmi@oulu.fi
050 475 9053

BusinessOulu
Urpo Tuomela
urpo.tuomela@businessoulu.com
044 703 1390

Tarinoita tähdistä ja superbrändeistä

Tämän vuoden Northern Glow’ssa kuullaan esimerkiksi, miten oululainen iLOQ lyöttäytyi yhteen Kimi Räikkösen kanssa ja miksi VR tekee yhteistyötä muusikko Ellipsin kanssa.

Northern Glow -bisnesfoorumi täyttää Oulun teatterin taas tiistaina 8. lokakuuta. Päivän suuri kysymys kuuluu, miten yritystä brändätään menestyksekkäästi kohti kasvua ja kansainvälistymistä. Tähän saadaan vastauksia lukuisilta huippuasiantuntijoilta.

Legolla pitkään työskennellyt David Gram saapuu kertomaan, miten Legosta tuli lelujen Apple. Muun muassa Nikelle, Adidakselle, BMW:lle, H&M:lle, Ikealle ja Nokialle brändistrategioita tehnyt Johan Ronnestam puolestaan jakaa oppejaan menestysyritysten markkinoinnista.

”On mahtavaa saada Ouluun maailmanluokan bisnesguruja, joita näillä leveyspiireillä ei ole aiemmin nähty. Ohjelmassa halutaan nostaa esille myös paikallisia menestystarinoita brändäyksestä, kasvusta ja kansainvälistymisestä. Osallistujat voivat oppia ja saada konkreettisia ideoita omaan työhönsä”, toteaa Northern Glow’sta vastaava Hanna Mattila BusinessOulusta.

Kansainvälisten vieraiden lisäksi tapahtumaan saapuu useita oululaisia brändinrakennuksen konkareita. Balmuirin perustaja Heidi Jaara puhuu pienen yrityksen globaalista brändäyksestä. Oululaisen Proventian myyntijohtaja Petri Saari jakaa opit ja onnistumiset yrityksen kansainvälistymismatkalta. Oulun kaupunki palkitsi Proventian vuoden 2018 vientiyrityksenä.

Tapahtumassa kuullaan myös kaksi esimerkkitarinaa yhteisbrändäyksestä. Niin ikään oululaisen iLOQin toimitusjohtaja Heikki Hiltunen kertoo yrityksen yhteistyöstä Kimi Räikkösen kanssa, ja VR:n digipalveluiden ja -markkinoinnin päällikkö Vanessa Lehtinen avaa yhtiön kampanjaa, jossa on mukana muusikko Ellips.

Googlen kasvukonsulttina työskennellyt Anssi Rantanen tulee Northern Glow’hun kertomaan, miten kasvua voi tulevaisuudessa maksimoida. Digiajan brändikokemuksesta kertoo Finnairin markkinointijohtaja Johanna Jäkälä.

Näiden ja monien muiden puhujien lisäksi teatterilla tavataan suuri joukko päättäjiä ja eri alojen asiantuntijoita. Yritykset voivat osallistua tapahtumaan myös näytteilleasettajina.

www.northernglow.fi

11 miljardia euroa jaossa tutkimukseen ja tuotekehitykseen – EU:n Horisontti 2020 -ohjelman rahoitushaut auki

Euroopan komissio on julkistanut seitsemänvuotisen Horisontti 2020 -ohjelmansa viimeisen vuoden rahoitushaut.

EU:n suurin tutkimuksen ja tuotekehityksen instrumentti Horisontti 2020 jakaa vuosien 2019–2020 yhteensä aikana 11 miljardia euroa tutkimukselle, tuotekehitykselle ja innovoinnille. Tämä on ohjelman suurin yksittäisen vuoden budjetti.

Pienet ja keskisuuret yritykset voivat hakea ohjelman SME Instrumentista rahoitusta itsenäisesti oman tuotteensa ja liiketoimintansa kehittämiseen.

Kaikenkokoiset yritykset voivat osallistua useamman toimijan – esimerkiksi yliopistojen, tutkimuslaitosten, yritysten ja julkisen sektorin organisaation – muodostamiin konsortioihin. Valtaosa ohjelman rahoituksesta konsortioille jaetaan top-down-periaatteella, eli rahoitushakemukset suunnataan ennalta määriteltyihin hakukuulutuksiin ja parhaat hakemukset rahoitetaan. Rahoitushaut kuvataan alakohtaisissa (esim. ICT, terveys, ilmastotoimet) työohjelmadokumenteissa.

Horisontti 2020:n budjetti vuosille 2014–2020 on kaikkiaan noin 77 miljardia euroa. Maaliskuun 2019 alkuun mennessä ohjelmasta oli saanut rahoitusta yli 320 suomalaista pk-yritystä joko itsenäisesti tai osana konsortioita.

Suomessa Horisontti 2020 -ohjelman tiedotuksesta vastaa Business Finland, jonka sivuilta löytyy hyödyllistä tietoa ja opastusta hakemiseen.

Jos haluat lisätietoa partnereita hakevista konsortioista tai SME Instrumentista, ota yhteyttä:

Jussi Petteri Äijälä, BusinessOulu, alkavat ja toimivat yritykset, yritysrahoitus, EU-yritysrahoitus
050 305 0527
jussi-petteri.aijala@businessoulu.com

Lue myös:
Business Finland: ”H2020-ohjelman viimeinen työohjelma valmis – hakuja avautuu jo 

Työohjelmadokumentit Euroopan komission sivuilla

Oulu mukaan markkinoimaan Pohjoiskalotin kulttuuritarjontaa matkailijoille

Uusi hanke vauhdittaa suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten artistien liikkuvuutta ja kansainvälistymistä.

Oulun kaupunki on mukana Arctic Pulse -hankkeessa, jossa tarjotaan paikalliselle yleisölle ja matkailijoille Pohjoiskalotin musiikkia ja muuta kulttuuria esitteleviä elämyksiä. Hanketta vetää Norrbottensmusiken Ruotsista, ja Oulun lisäksi mukana on Kultur i Troms -organisaatio Norjasta.

Hanke edistää artistien yhteistyötä yli rajojen viemällä pohjoissuomalaisia artisteja esiintymään Ruotsiin ja Norjaan – ja vastavuoroisesti tuomalla esiintyjiä naapurimaista Pohjois-Suomeen.

”Hanke on Oululle ajankohtainen, koska meillä on käyttöä kansainvälisille kumppaneille Euroopan kulttuuripääkaupunkihaun alla. Tavoitteena on saada kipinöitä myös yhteisiin tuotantoihin”, sanoo hankkeen Suomen osuudesta vastaava projektikoordinaattori Taina Ronkainen BusinessOulusta. Oulun kaupungin kulttuurijohtaja Samu Forsblom kuuluu hankkeen ohjausryhmään.

Vaikka Oulun kaupunki on hankkeen suomalainen kumppani, kulttuuria markkinoidaan Kaustiselta Lappiin ulottuvalta alueelta. Tarkoituksena on kerätä Arctic Pulse -brändin alle laadukkaita pohjoisen Skandinavian kulttuurisisältöjä.

“Kulttuuri nostetaan nyt vahvemmin osaksi alueen matkailumarkkinointia luonnon ja revontulien rinnalle”, Ronkainen toteaa.

Arctic Pulse -hanke ei jaa tukia tai avustuksia, mutta voi esimerkiksi lähteä kumppaniksi, jos artistilla on suunnitelma yhteistyöstä norjalaisten tai ruotsalaisten kanssa. Hankkeen avulla artistit voivat tavoittaa uusia yleisöjä ja aloittaa kansainvälistymisen läheltä.

Hankkeen ensimmäisiä yhteisesti tuotettuja konsertteja on perjantaina 12. heinäkuuta Luleå Hamnfestivalilla Luulajassa nähtävä Arctic Pulse Jazz Orchestran esiintyminen ruotsalaisten Micke Holmin ja Stefan Gunnarsonin kanssa. Kokoonpano koostuu suomalaisista, ruotsalaisista ja norjalaisista muusikoista, ja sitä johtaa oululainen kapellimestari Tapio Maunuvaara.

Oulun Qstock-festivaalille Arctic Pulse tuo lauantaina 27. heinäkuuta esiintymään luulajalaisen metalliyhtye Machinae Supremacyn, joka on tehnyt muun muassa pelimusiikkia.

Euroopan aluekehitysrahaston Interreg Pohjoinen -ohjelman rahoittama Arctic Pulse -hanke on käynnistynyt vuoden 2019 alussa. Hanke kestää kaksi ja puoli vuotta.

Lisätietoja:

arcticpulse.eu
facebook.com/TheArcticPulse

Taina Ronkainen, projektikoordinaattori, BusinessOulu, taina.ronkainen@businessoulu.com, +358 (0)40 621 1249
Peter Hauptmann, projektipäällikkö, Norrbottensmusiken, Luulaja, peter.hauptmann@norrbotten.se, +46 (0)92 023 6682