UNICEF raportoi: Suomi viidenneksi paras maa lasten hyvinvointivertailussa

<![CDATA[

”Suomella on paljon aihetta tyytyväisyyteen, mutta myös paljon kirittävää. Meillä on kaikki mahdollisuudet olla paras maa lapsille”, sanoo Suomen UNICEFin julkishallintotyön johtaja Mirella Huttunen.

UNICEFin Report Card -raportin mukaan Suomi on viidenneksi paras 38 rikkaasta maasta lasten hyvinvointia tarkasteltaessa. Parhaiten vertailussa pärjäsivät Alankomaat, Tanska, Norja ja Sveitsi. Heikoimmin sijoittuivat Yhdysvallat, Bulgaria ja Chile.

Raportti asettaa maat paremmuusjärjestykseen tutkimalla hyvän lapsuuden toteutumista kolmen osa-alueen kautta, jotka ovat hyvä mielenterveys, hyvä fyysinen terveys ja elämäntaidot.

Lisäksi raportti tarkastelee lasten hyvän elämän toteutumista muun muassa perheen ja lasten lähiympäristön kautta. Tarkasteluun on otettu myös maan sosiaali-, koulutus- ja terveyspoliittisia ratkaisuja sekä kansallisia olosuhteita kuten tulojen jakautuminen ja ympäristön laatu.

Huoli mielenterveydestä

Raportin tiedot ovat ajalta ennen koronapandemiaa.

”Suurin osa Suomessa asuvista lapsista voi hyvin, mutta pieni osa lapsista voi erittäin huonosti. Suomessa on tiedetty jo pitkään, että kuilu hyvinvoivien ja huonosti voivien lasten välillä on syvä”, sanoo julkishallintotyön johtaja Huttunen.

Raportti nostaa esiin muitakin ongelmia. Kehonkuvan kielteinen vaikutus suomalaistyttöjen onnellisuuteen on kansainvälisesti vertailtuna suuri.

Suomi sijoittuu heikoimman kolmanneksen joukkoon, kun tarkastellaan 15-19-vuotiaiden nuorten itsemurhien määriä. Kansainvälisesti itsemurha on yksi yleisimmistä 15-19-vuotiaiden kuolinsyistä.

”Suomi pärjää fyysisen terveyden osalta vertailussa huomattavasti paremmin kuin mielenterveyden osalta. Tämä johtuu erityisesti nuorten tekemien itsemurhien määrästä”, sanoo johtava asiantuntija Meri Larivaara MIELI ry:stä.

”Nuorten itsemurhayrityksiin ja myös itsemurhiin liittyy usein impulsiivisuutta. Hyvät mielenterveystaidot kuten tunne- ja ongelmanratkaisutaidot sekä taidot selviytyä tavallisista elämän vastoinkäymisistä ehkäisisivät tällaisia impulsiivisia itsemurhia.”

Köyhyys muuttunut pysyväksi

Raportin mukaan vuonna 2018 köyhien lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä oli Suomessa samoissa lukemissa kuin vuonna 2014 eli noin 11 prosenttia.

”Kansainvälisessä vertailussa pärjäämme hyvin, mutta köyhyys on muuttunut Suomessa yhä useammalle perheelle pysyväksi ongelmaksi. Köyhyyttä esiintyy erityisesti yksinhuoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä”, toteaa Mirella Huttunen.

Suomessa peruskoulun käyneistä lapsista 22 prosenttia ei saavuta perustaitoja matematiikassa ja lukemisessa. Kansainvälisesti tilanne on huomattavan heikko, ja perustaidot jäävätkin rikkaissa maissa saavuttamatta keskimäärin 40 prosentilta ikäluokasta.

Tasainen tulonjako edistää hyvinvointia

Raportti osoittaa, että kaikilla rikkailla mailla on parannettavaa lasten hyvän elämän turvaamisessa.

Raportin mukaan tasainen tulojen jakaantuminen edistää lasten hyvinvointia. Tasaiset tuloerot esimerkiksi vähentävät merkittävämmin alle yksivuotiaiden kuolleisuutta kuin maan varallisuus. Suomi on kärkipäässä tulonjaon tasaisuutta vertailtaessa.

”Valitettavasti tuloerot ovat Suomessakin lähteneet kasvuun. Päättäjien on mahdollista puuttua tähän lasten hyvinvoinnin kannalta huolestuttavaan kehityskulkuun syksyn budjettiriihessä”, toteaa Mirella Huttunen.

Koronapandemian jälkihoito tärkeää

Raportissa käsitellään lyhyesti myös koronapandemian vaikutuksia lapsiin. Vaikka virus itsessään ei ole lapsille suuri uhka, viruksen aiheuttama kriisi on: se vaarantaa lasten hyvinvoinnin lisäämällä köyhyyttä ja mielenterveysongelmia.

”Koronakriisi on koskettanut kaikkia lapsia ja nuoria sekä vaikuttanut heidän turvallisuuden tunteeseensa ja tulevaisuuden toiveikkuuteensa. Tämän vuoksi lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä työ tulee ottaa osaksi pandemian jälkihoitoa”, sanoo Meri Larivaara.

]]>