Tutki, kokeile, erehdy, keksi!

<![CDATA[Vesalan koulussa Ylikiimingissä on meneillään kasvimaaprojekti. Mukana on useita toimijoita: molemmat Ylikiimingin koulut, kaikki kolme päiväkotia, yksityinen päiväkoti sekä kyläyhdistys, 4H, nuorisotoimi ja Ylikiimingin maamiesseura. Yksittäinen kuntalainen on luvannut lahjoittaa kasvihuoneen. Myös lähialueen yrityksiä on hankkeessa mukana. 

”Tämä on meille Vesalassa aika tyypillistä. Olemme kylämäinen yhteisö”, sanoo koulun apulaisjohtaja Perttu Hämäläinen. 

Koko kylän kasvimaasta on tarkoitus rakentaa osa varhaiskasvatuksen ja koulun STEAM-opinpolkua. STEAM on lyhenne sanoista Science, Technology, Engineering, Art ja Math. Lyhykäisyydessään STEAM tarkoittaa näiden kaikkien oppiaineiden hyödyntämistä monialaisesti erilaisissa projekteissa. 

”STEAM-ajattelu on meille jo tuttua ja hyödynnämme sitä oppimisessa jatkuvasti. Oppilaille STEAM näyttäytyy kiinnostavina ryhmätyöprojekteina, joissa ongelmia ratkotaan yhdessä ja luovasti”, Hämäläinen sanoo. 

Koulu on kylän sydän  

Koulupuutarhaprojekti alkoi kasvulaatikoista. Yläkoulun oppilasryhmä suunnittelee ja rakentaa kasvulaatikot, joihin tarvittavat puut on kaadettu Ylikiimingin metsästä. 

”Myöhemmin voidaan miettiä vaikkapa kastelujärjestelmän rakentamista ja liittää mukaan perehtymistä maailman vesitilanteeseen. Tiede ja tutkimus kulkevat mukana STEAM-projekteissa, ja oikeastaan vain mielikuvitus on rajana.” 

Vesalan koulussa teknologiaan liittyvät projektit ovat tuttuja. Vuonna 2010 valmistuneessa rakennuksessa on hulppeat tilat taitoaineille sekä lisäksi koulun oma makerspace-tila Fab Lab Vesala 3D-tulostimineen ja laserleikkureineen. 

”Olemme pyrkineet siihen, että koulun tilat palvelisivat koko kyläyhteisöä. Tähän liittyvän Vesala Open -toimintamme idea on, että koulun tilat ja toiminnot avataan tiettyinä ajankohtina kaikkien käyttöön. Vesala Openilla on ollut kova suosio ja on ollut hienoa nähdä, kuinka eri sukupolvet kohtaavat toisensa ja tekevät yhdessä.” 

Juuri nyt Vesalan koulun viidesluokkalaiset uppoutuvat STEAM-projektiin, jossa tehdään pieni tietoiskuvideo käsikirjoituksineen, kuvauksineen ja leikkauksineen. Videoita on tarkoitus jakaa koulun ja kylän sosiaalisessa mediassa. 

Erehtyminen on sallittua oppimista  

Oulussa STEAM lähti liikkeelle kuuden koulun pilottihankkeena, ja nyt mukana on jo 18 koulua. 

Joillakin kouluilla on käytössään Fab Labin kaltaisia makersspace-tiloja, kun taas toisilla kouluilla toteutetaan STEAMia tutussa oppimisympäristössä. 

”Kouluilla on vähän omat painotuksensa riippuen pitkälti myös opettajien omista vahvuuksista”, sanoo kehitystyössä mukana oleva luokanopettaja Paula Vorne. 

STEAMissa korostuu kokeileminen, yrittäminen ja erehtyminen.  

”Siinä mielessä STEAM on hyvin erilaista, kuin mihin olemme koulumaailmassa perinteisesti tottuneet. Aikaisemmin on tehty paljon yksin ja lähinnä opettajan suunnittelemia kokonaisuuksia. Nyt korostetaan oppilaiden osallisuutta oppimisen suunnitteluun sekä luovuutta ja yhteistyötaitoja oppimisessa”, Vorne hymyilee. 

Opettajien roolia STEAMin omaksumisessa ei voi Vornen mukaan liikaa korostaa. 

”Rohkaisen opettajia kokeilemaan ja luottamaan siihen, kuinka paljon osaamista lapsista löytyy.” 

STEAM mukaan jo opettajaopintoihin 

STEAMin ideana on, että kaikki oppimispolut jaetaan, jotta muutkin koulut voivat ottaa niitä käyttöön. 

Tulevien opettajien rohkaisu STEAMin pariin on otettu huomioon myös Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, jossa STEAMin voi valita sivuaineeksi. 

”Oulussahan on ollut 1990-luvulta lähtien teknologiapainotteinen opettajankoulutus, jolle tänä syksynä käynnistetty STEAM-sivuainekokonaisuus on ikään kuin jatkumoa”, lehtori Jari Laru sanoo. 

STEAM-sivuainekokonaisuus on herättänyt kiinnostusta, mutta lisääkin opiskelijoita mahtuisi mukaan. 

Laru näkee STEAMin etuna jokaiselle opettajaksi aikovalle. 

”Se kehittää tämän vuosisadan ydintaitoja: ongelmanratkaisua, yhteisöllistä työskentelyä ja laaja-alaisen osaamisen taitoja.” 

Yksi STEAMin tavoitteista on rohkaista kaikkia oppilaita tekniikan ja luonnontieteiden pariin. 

”Oulu on tunnettu teknologiakaupunkina, mutta meillä on jo nyt työvoimapula tekniikan alan osaajista”, Vorne tietää.  

]]>