Kohti parempaa maailmaa – lapsetkin oppivat kierrätyksen helposti

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat tärkeässä roolissa matkalla kohti hiilineutraalia Oulua.

”Hyvin usein nämä tavoitteet mielletään pelkästään ilmastotyöksi, ja iso osa niistä toki onkin ympäristö- ja ilmastokeskeisiä. Sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys ovat kuitenkin aivan yhtä tärkeitä arvoja kuin ilmasto- ja ympäristökysymyksetkin”, muistuttaa Oulun kaupungin yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi.

Jotta Oulu voisi kaupunkina vastata yhä paremmin YK:n tavoitteisiin, pitää toimintaa tarkastella koko spektrillä eikä vain yhden sektorin kautta.

”On arvioitava eri tekijöiden yhteisvaikutusta. Ei voida tuijottaa esimerkiksi pelkästään talouden mittareita”, Rännäli-Kontturi huomauttaa.

Merkittävä osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta tapahtuu paikallisella tasolla. Kaupungit tekevät työtä yhdessä kuntalaisten kanssa.

”Meidän tekemillämme valinnoilla ja päätöksillä on siis todella paljon merkitystä, kun edetään kohti parempaa maailmaa.”

Nuuskija tarkastaa biojäteastian

Saloilan päiväkodissa on vietetty tänä syksynä energiansäästöviikkoja.

”Oman ryhmäni viisivuotiaiden kanssa olemme muun muassa keskustelleet siitä, miten ruoka tulee kauppaan. Miten esimerkiksi jauhot päätyvät pussiin, josta äiti voi leipoa leipää”, varhaiskasvatuksen opettaja Riina Kiljander kertoo.

Saloilan päiväkodissa ollaan jo vuosia oltu edistyksellisiä kestävän kehityksen asioissa. Päiväkodilla on Vihreä lippu ja ekoasioita ovat seuranneet muun muassa päiväkodin omat agentit, nuuskijat.

”Nuuskijoiden tehtävänä on ollut kiertää päiväkodin tiloissa nuuskijaliivit päällä ja tarkistaa, onko tyhjissä huoneissa valot sammutettu ja onko roskat lajiteltu oikein. Henkilökunnan kahvihuonekin tarkastetaan”, kertoo päiväkodin varajohtaja Tanja Honkanen.

Korjataan vanha kuntoon

Saloilassa painotetaan ekologisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Nämä arvot näkyvät vaikkapa uusien lelujen hankinnassa.

”Ajatellaan, että lapset toivovat vaikkapa uutta nukkekotia. Voi olla, että meillä on jo nukkekoti, mutta se on kulunut ja sen kalusteet ovat kadonneet tai menneet rikki. Voisimmeko vaikka tapetoida sen? Jospa hankkisimme sinne uudet huonekalut? Tai ehkä nekin voi tehdä itse ja vieläpä kierrätysmateriaaleista”, Kiljander hoksauttaa.

Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta nukkekoti on hyvä lelu, koska sillä voivat leikkiä kaikenikäiset. Kulttuurista kestävyyttäkin se tuo, onhan se ollut suosittu lelu jo vuosikymmeniä.

Sosiaalista kestävyyttä on myös toisten huomioon ottaminen ja kauniit käytöstavat.

Ilmastonmuutos ylittää oppiaineiden rajat

Ilmaston lämpeneminen ei näy lukioissa riittävästi, huomasivat Ilmastonmuutos lukiohin! -hankkeen ideoineet opettajat Mika Siironen, Paula Ratava ja Jussi Tomberg.

”Ilmasto-osaaminen ja ilmastotietoisuuden lisääminen on tähän saakka ollut kouluissa luonnontieteilijöiden yksityisomaisuutta. Ilmastonmuutos on ilmiönä kuitenkin hyvin paljon muutakin. Se on sosiaalinen ja yhteiskunnallinen, meidän kaikkien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä asia”, hankkeen koordinaattori Tomberg huomauttaa.

Opetushallituksen tukemassa hankkeessa on muun muassa luotu sisältöjä oppiaineiden rajat ylittäviin opintojaksoihin, joissa ilmastonmuutokseen pureudutaan monitieteisesti.

”Lukioiden ilmastojaksossa kaikki Oulun lukiolaiset tarkastelevat ilmastonmuutosta monitieteisesti, ja lukiolaisia kannustetaan suunnittelemaan omia projektejaan ilmastonmuutoksen ympärille.”

Tämäkään ei Tombergin mukaan vielä riitä.

”Ongelma ei ole siinä, etteikö tietoa olisi. Kyse on rakenteellisesta ongelmasta. Me puhumme toista ja teemme toista, se on se ongelma.”

Ravistellaan rakenteita

Tomberg nostaa esimerkiksi koulurakennuksen ja sen sisällä tapahtuvat toiminnot. Ne ovat kankeita muutokselle.

”Koulu pitää sisällään erilaisia toimijoita, jotka tekevät tahoillaan päätöksiä kouluruoasta, rakennusten ylläpidosta ja hankinnoista. Henkilökunnalla tai opiskelijoilla ei ole oikein minkäänlaista keinoa vaikuttaa siihen, miten heidän rakennuksessaan syödään, miten toimii kierrätys, mitä hankintoja tehdään tai miten energiaa tuotetaan.”

Näitä juurtuneita rakenteita on aikomus ravistella hankkeen jatkovaiheessa, jossa on mukana viidestä kuuteen lukiota.

”Haluaisimme nähdä koko koulun toimivan yhteisönä ja saavan sitä kautta lisää vaikuttavuutta ja me-henkeä. Suomessa on satatuhatta lukiolaista. Ei siis ole ollenkaan yhdentekevää, mitä he syövät tai millä he liikkuvat.”

Vastuullinen muotinäytös

Oululaishankkeen oivalluksia on ilman muuta aikomus levittää koko maahan.

Yksi hankkeen synnyttämistä uusista innovaatioista on Second Life Catwalk, joka pureutuu kestävään kulutukseen ja muotiin.

”Idea lähti opiskelijaporukalta, joka oli kiinnostunut kestävästä kuluttamisesta ja vastuullisesta muodista. Mukaan haettiin toimijaa järjestämään vastuullista muotinäytöstä Iin IlmastoAreenaan. Myöhemmin mukaan lähteneet nuoret naiset ovat synnyttäneet Second Life Catwalkista kokonaisen konseptin työpajoineen ja tapahtumineen Tässä on hyvä esimerkki siitä, että ilmastonmuutoksen vastainen työ voi synnyttää myös yritystoimintaa.

Ikioma energia parantaa yhteisön hyvinvointia

Kestävän kehityksen teemat näkyvät Laanilan koulussa koko koulun sisäisenä ajatusmaailmana.

”Panostamme kierrätykseen ja kiinnitämme huomiota paperin kulutukseen. Viimeisimpänä tempauksena vietimme hävikkiviikkoa, jolloin punnitsimme ruokalassa syntyvän hävikkiruoan luokka-asteiden mukaan. Kahdeksasluokkalaiset selviytyivät kisassa voittajiksi”, opettaja Anne Koivikko hymyilee.

Vaikka kyse oli viikon tempauksesta, Koivikko uskoo ajatusten herättelyllä olevan ratkaiseva merkitys koko toimintakulttuurin suhteen.

Aurinko-Laanila -hanke

Arkipäiväisillä, pieniltäkin tuntuvilla asioilla on merkitystä pitkässä juoksussa, ja sitä pyritään korostamaan. Laanilan koululla on myös Vihreä lippu.

Isona innostuksen aiheena Laanilassa ovat koululle saatavat aurinkopaneelit.

”Olemme nimenneet hankkeen AurinkoLaanilaksi. Saamme yhteistyössä kaupungin ja Oulun Energian kanssa keväällä seinälle asennettavat paneelit ja myöhemmin syksyllä kattoaurinkopaneelit”, Koivikko iloitsee.

Pienestä aurinkovoimalasta on aikomus ottaa kaikki hyöty irti opetuksessa, jotta aurinkopaneelit eivät jäisi vain irralliseksi teknologiaksi.

”Oman energian tuottaminen kestävällä tavalla on meille iso juttu. Hankkeessa on kysymys ympäristökasvatuksesta laajemminkin sekä nuorten tulevaisuudenuskon vahvistamisesta. Pyrimme hankkeella myös yhteisölliseen vaikuttamiseen, ”aurinkoenergian” antamiseen koko lähiyhteisölle täällä Laanilassa”, Koivikko suunnittelee.

Liikkuva koulu mukana

Kestävää kehitystä halutaan Laanilan koulussa ajatella muutenkin laajasti.

”Nuorille pitäisi syntyä olo, että he voivat itse vaikuttaa asioihin ja että heidän teoillaan on ratkaiseva merkitys sekä heidän omalle hyvinvoinnilleen että globaalisti”, Koivikon työpari Miia Aaltonen sanoo.

Laanilan koulu on myös osa Liikkuva koulu -ohjelmaa. Sen puitteissa oppilasryhmä ideoi erilaisia tempauksia ja tapahtumia.

”Energiantuotantoa voidaan tarkastella liikkumisenkin kannalta”, opettajat huomauttavat.

Liikkuva koulu kannustaa myös opettajia järjestämään toiminnallisia oppitunteja. Melkein kaikilla onkin jokin pieni, liikkuva hetki oppitunnilla, oppiaineesta riippuen.

Ymmärrys lisää luonnon kunnioitusta

Hönttämäen koulun luontokoulu sijaitsee idyllisessä, vanhassa puurakennuksessa lähellä luontoa. Vanha Timosenkosken koulu siirtyi alakoulun käytöstä luontokouluksi vuonna 1993, ja nykyään luontokouluun ovat tervetulleita kaikki Oulun alakoululaiset.

”Opettaja voi varata mieleisensä ohjelman ja tuoda oman luokkansa vierailulle. Luontokoulussa on yksi vakituinen opettaja, ja hän suunnittelee erilaisia oppimiskokonaisuuksia luontokoulun ympäristöön”, kertoo Hönttämäen koulun rehtori Tero Aho.

Luontokoululla kova kysyntä

Pienempien oppilaiden luontokouluohjelmissa haistellaan, maistellaan ja koetaan luontoa eri tavoin. Isompia kiehtoo tutkiminen ja ilmiöpohjainen oppiminen. Luontokoulu on lähellä Huutilammen luontopolkuja ja suojelualueita. Lähellä on monenlaisia metsätyyppejä ja ekosysteemejä tutkittaviksi.

Luontokoulun opettajalla on myös niin sanottuja matkalaukkuohjelmia, joiden kanssa hän voi vierailla kouluissa.

Luontokoulun ohjelmiin osallistuu vuosittain reilut 6000 lasta.

”Kysyntä on kovaa. Kun varauskalenteri neljännesvuosittain avautuu, se täytyy nopeasti”, Aho on huomannut.

Luontokoulun tärkein tavoite on tukea positiivisen luontosuhteen muodostumista.

”Ajatuksemme on, että kun opimme ymmärtämään ympäristöä ja luontoa, opimme myös kunnioittamaan niitä.”