Kellot talviaikaan jälleen lokakuun viimeisenä sunnuntaina – siirtely jatkunee vuoteen 2023

Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa pysyvästi vuodesta 1981 lähtien. Muut Pohjoismaat ottivat kesäajan käyttöön jo vuotta aikaisemmin. Suomi siirtyi Euroopan maista viimeisenä pysyvään kesäaikajärjestelyyn.

Euroopan komissio ehdotti vuonna 2018, että kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luovuttaisiin kaikkialla Euroopan unionissa yhtenäisesti. Jäsenvaltiot saisivat päättää kansallisesti itse siitä, minkä ajan ne ottaisivat pysyvästi käyttöön. Suomi on jäsenvaltioista aktiivisimmin ajanut kellonajan siirrosta luopumista.

Komission ehdotuksen alkuperäinen tavoiteaikataulu ei ole toteutunut. Euroopan parlamentti äänesti keväällä 2019 kellonajan siirron lopettamisen puolesta. Tuolloin parlamentti esitti, että kelloja siirrettäisiin viimeisen kerran vuonna 2021.

Ehdotus odottaa vielä EU:n neuvoston käsittelyä, sillä neuvosto ja parlamentti päättävät asiasta yhteisesti. Se saattaa tarkoittaa, että mahdollinen päätös kellonajan siirtelyn lopettamisesta voi tulla Suomessa voimaan aikaisintaan vuonna 2023. Myös korona on siirtänyt sivuun kesä- ja talviaikakeskustelua.

Jos direktiivi hyväksytään, se tapahtuu Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston yhteispäätöksin. Tämän jälkeen direktiivi saatetaan kansallisesti voimaan kussakin EU-jäsenvaltiossa. Suomessa eduskunta päättää itse, mikä aika valitaan pysyvästi käyttöön.

Aamun vain illan virkku?

Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti asiasta vuonna 2018 kansalaiskyselyn, jossa pysyvästi talviaikaan siirtyminen sai niukasti enemmän kannatusta kuin kesäaika.

Talviajan puolustajat ajattelevat, että vuorokauden valoisat tunnit jäisivät aamuun sen sijaan, että ne kuluisivat hukkaan ihmisten vielä nukkuessa. Kesäajan puolustajat puolestaan ajattelevat, että koska ihmisten elämänrytmi on nykyisin painottunut iltaan, tämä lisää ihmisten aktiivista aikaa illalla.

Alun perin syy kellojen siirtelyyn oli nimenomaan saada kesän aamuinen valo vastaamaan paremmin ihmisten valveillaoloaikaa ja työskentelyaikoja kouluissa ja työpaikoilla. Monen mielestä kesäaika voisi olla uusi normaaliaika, jolloin valoa riittäisi myös iltaan.

Iltaharrastajat haluavat kesäajan

Vielä toistaiseksi suurta kansanliikehdintää ei talvi- tai kesäajan puolesta ole nähty. Viime syksynä Suomen Latu otti kantaa kesäajan pysyvyyden puolesta.

”Suomen Latu näkee, että pysyvään kesäaikaan siirtyminen tuo kokonaisuudessaan kansalaisille enemmän valoa, voimaa ja vaihtoehtoja arki-iltoihin, ja on siksi selvästi paras vaihtoehto uudeksi pysyväksi ajaksi”, järjestön toiminnanjohtaja Eki Karlsson sanoi tuolloin.

”Erittäin aikaisilla, aamuyön valoisilla tunneilla ei ole samaa vaikutusta, eikä merkitystä”, Karlsson lisäsi.

Samaa mieltä yhdistyksen mukaan on enemmistö suomalaisista. Suomen Ladun Taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen mukaan 81 prosentille suomalaisista pysyvän kesäajan valoisammat iltapäivät ja illat on joko mieluisin tai sopiva vaihtoehto.

Kyselyn tulos poikkeaa muun muassa ministeriön Otakantaa-palvelussa järjestetystä kyselystä, jossa 52 prosenttia kannatti talviaikaan ja 48 prosenttia kesäaikaan siirtymistä.

Kesäaikaan siirtymistä ei käytetä lainkaan Islannissa, Venäjällä, Intiassa eikä Kiinassa. Lisäksi useissa maissa kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa osavaltiot ja provinssit voivat itsenäisesti päättää, käyttävätkö ne kesäaikaa.