Hyvinvointia rakennetaan yhdessä Oulun kouluissa

<![CDATA[

Onnistumisen kokemukset, hyväksytyksi tuleminen, myönteinen palaute ja turvallisuuden tunne ovat tärkeitä hyvinvoivan arjen rakentamisessa. Hyvinvointi on arkisia tekoja, joita jokainen toteuttaa koulun omien käytänteiden kautta.

”Hyvinvointi lähtee omasta asenteesta: miten minä voin omassa roolissani edistää hyvinvointia”, toteaa Kiiminkijoen koulun rehtori Tomi Molin.

”Haluamme luoda arjen, jossa muistetaan kysyä mitä sinulle kuuluu?”, toteaa Molin.

Hyvinvointia edistävän asenteen kannalla ollaan myös Kaakkurin ja Metsokankaan kouluissa.

”Yhteisöllisyyden kokeminen ja kaikkien sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin lisäävät hyvinvointia”, toteavat Mervi Hietakangas ja Minna Kujala Kaakkurin koululta sekä Marika Ahola Metsokankaan koululta.

Omalla asenteella ja toiminnalla voi vaikuttaa

Hyvinvointi ei ole vain koulun aikuisten asia, vaan oppilailla ja koulun verkostoilla on myös tärkeä rooli. Hyvinvointityö on oppilaiden, huoltajien ja eri toimijoiden kanssa suunniteltua ja tehtävää yhteisöllistä oppilashuoltoa. Koulukuraattorit ja koulupsykologit ovat tiiviisti mukana tässä työssä.

”Koulu on luontainen kasvu- ja kehitysympäristö, jossa myös haasteet tulevat ilmi. Yhteisöllisyys sekä avun ja tuen järjestäminen ovat koulun vahvuuksia, jotka vaikuttavat lapsen ja perheen hyvinvointiin. Haluamme luoda arjen, jossa muistetaan kysyä mitä sinulle kuuluu?”, Tomi Molin jatkaa.

Kouluissa pidetään hyvinvointiviikkoja ja -tunteja sekä järjestetään yhteisöllisyyttä vahvistavia tapahtumia. Henkilökunnan lisäksi tukioppilaat, oppilaskunnan hallitukset ja vanhempainyhdistykset ovat mukana suunnittelemassa toimintaa.

Kiiminkijoen koululla hyvinvointiviikkojen ohjelmassa on ollut esimerkiksi oppilaiden ja opettajien järjestämää pajatoimintaa. Kaakkurissa ja Metsokankaalla tukioppilaat ovat järjestäneet erilaisia hyvänmielen tempauksia ja yhteisöllisyyttä vahvistavia tapahtumia. Metsokankaalla tukioppilaat ovat pitäneet pienemmille kaveritaitotunteja.

Osallistuminen motivoi ja sitouttaa

Niin Kaakkurissa, Kiiminkijoen kuin Metsokankaan kouluilla koetaan oman roolin ymmärtäminen tärkeäksi.

”Hyvinvointi näkyy pieninä tekoina: oppilaiden ja työkavereiden lämpimänä kohtaamisena, hyvän huomaamisena sekä toistan auttamisena ja kannustamisena. Näin jokainen kokee olevansa arvokas osa kouluyhteisöä”, kuvailee Marika Ahola.

”Hyvinvoinnin näkökulman tulee läpäistä kaikkea toimintaa”, vahvistaa myös Oulun kaupungin opiskeluhuollon suunnittelija Susanna Hellsten.

Kouluilla moni asia pyritään toteuttamaan yhteisesti verkostoja hyödyntäen. Myös näin lisätään yhteisöllisyyttä. Kaakkurissa ja Metsokankaalla pidetään koulun omien toimintamallien mukaisia hyvinvointitaitotunteja.

”Tunnit ovat osa koulun arkea. Niillä opetellaan tunne-, turva- ja kaveritaitoja sekä oppimiseen ja ajatteluun liittyviä taitoja. Haluamme antaa oppilaille valmiudet kasvuun ja kehitykseen, jotta he näkisivät itsensä tärkeänä osana yhteiskuntaa ja löytäisivät omat polkunsa”, kertovat Mervi Hietakangas ja Minna Kujala.

”Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu lisää sekä oppilaiden että aikuisten hyvinvointia, sillä se vähentää tutkitusti kiusaamista ja häiriökäyttäytymistä luokissa. Lisäämme oppilaiden kouluviihtyvyyttä panostamalla ryhmäytymiseen. Näin voimme vähentää poissaoloja, parantaa motivaatiota ja oppimistuloksia”, Marika Ahola täydentää.

Marika Ahola tietää, että ryhmässä toimiminen lisää myös viihtyvyyttä. Kuva: Jaana Hekkanen.

Toimintaa kehitetään aktiivisesti

Kaikissa kouluissa panostetaan oman toiminnan kehittämiseen. Erilaisista kyselyistä koulut saavat tärkeää tietoa onnistumisistaan ja kehittämiskohteistaan. Kyselyiden avulla voidaan selvittää, miten lapset ja perheet kokevat hyvinvoinnin ja miten lapset voivat koulussa.

”Yhtä tärkeää on se, miten oppilaiden jättämiin viesteihin vastataan. Kyselyihin toteuttamisessa tärkeintä on, että miten ja millaisena viesti palaa takaisin oppilaille”, Susanna Hellsten muistuttaa.

Kiiminkijoen koululla myös oppilaskunnan hallitus osallistuu aktiivisesti arjen kehittämiseen.

”Kun oppilaat huomaavat pystyvänsä vaikuttamaan koulun toimintoihin, ottavat he koulun yhteisistä asioista myös vastuuta aivan eri tavalla. Vastuu on samalla asennetta, joka vaikuttaa hyvinvointiin. Kehitämme yhdessä koulumme toimintaa”, Tomi Molin tähdentää.

 

 

]]>