Kirjaston kirjat jatkavat kiertoaan poistamisen jälkeenkin – ja tekevät ekotekoja

<![CDATA[

Kirjastosta poistettavat kirjat toimitetaan Kestävän kehityksen keskukseen eli Keke-keskukseen, jossa ne esikäsitellään ja lopulta jatkojalostetaan rakennusten eristemateriaaliksi Ekovillan Kiimingin tehtaalla.

Ekovilla on kotimainen eristemateriaali, joka valmistetaan lähes kokonaan kierrätetystä puukuidusta. Lopputuotteen hiilijalanjälki on neutraali, koska valmis tuote sitoo enemmän hiilidioksidia kuin sen valmistamisessa syntyy. Eriste toimii myös pitkäaikaisena hiilivarastona.

Puukuitueriste on erittäin kestävä materiaali. Poistokirjojen uusi elämä eristeenä saattaa kestää jopa 200 vuotta, sillä eristeitä voidaan tänä aikana kierrättää rakennuksesta toiseen, minkä ne hyvin kestävät. Sukupolvet vaihtuvat, mutta kirjat jatkavat kiertoaan, kuituina tosin.

Oulun sanomalehtiä kuljetetaan Eurooppaan

Kirjaston sanomalehdet luovutetaan paperinkeräykseen, ja osan kookkaimmista lehdistä käyttävät kukkakaupat kukkien ja kimppujen käärepapereina.

”Keräysastian sanomalehdet päätyvät pääosin eristevillan valmistukseen sekä Eurooppaan uuden sanomalehtipaperin valmistukseen, sillä Suomessa ei valmisteta kiertokuitupohjaista sanomalehtipaperia. Suomalaiset tissue-tehtaat käyttävät tuotannossaan keräyspaperia eli sanomalehtiä, aikakauslehtiä sekä mainoslehtisiä”, kertoo Jaana Jäppinen Encoren ympäristöpalveluista.

Oulun kirjaston hanke Vastuullinen kirjasto ympäristötietoisuuden edistäjänä voitti elokuussa 2021 kansainvälisen IFLA Green Library Award 2021 -tunnustuksen. Hankkeen puitteissa tuotettiin Kestävä kirjasto 2030 -tiekartta kirjaston ympäristötyön tueksi.

”Poistokirjojen päätyminen ekovillaksi ei kuitenkaan ole hankkeen ansiota, vaan Oulun kirjasto on toiminut näin jo reilusti yli vuosikymmenen ajan”, alueellinen kirjastopalvelupäällikkö Minna Männikkö toteaa.

Kirjaston ekolupaukset

Kirjaston käyttäminen on ekoteko

Kirjaston teknologiset ratkaisut säästävät luontoa

Kirjaston logistiikka vihertää

Kirjasto kierrättää

Kohti kestävämpiä energiaratkaisuja

Kirjasto – ekologisesti lähellä

 

]]>

My Oulu: Oulu yearns for a non-hierarchical meeting place for those hungry for culture

<![CDATA[

Acrobatic duo Kat & Jared creates pieces of work that are suitable for varying environments, touching and meaningful by embedding different art forms to their pieces, and by handling, through the means of art, different themes that are emerging in the society. Katariina and Jared love storytelling and waking up feelings.

Katariina’s background is in education theory and music while Jared’s is in the audiovisual sector and graphic design. They studied together to become professional circus artists in Madrid and finally returned to Katariina’s hometown Oulu in 2019.

In the spring 2021, Shapes of Water, a piece of modern dance that utilises video art and projections premiered. It is about the different states of water in our surrounding Northern area as climate change accelerates. Theatrical version of Shapes of Water was created with financial support from Arts Promotion Centre Finland, Oulun Tähtisirkus and Taikabox ry and will be performed during the upcoming winter in Valvesali, Kalajoki and the University of Oulu.

Last summer, the duo addressed the history of female work in their 2×4 piece in Varjakansaari and they are planning a piece addressing immigration together with the members of Arctic Ensemble circus company and bodily dialogue investigating Negotiation, Danish-Finnish choreographer and audio engineer. As freelance artists, Kat & Jared diversely collaborate with Northern cultural operators and in the future, you can spot them in Flow Productions’ immersive piece Varikko and Oulu Theatre’s Kaboom ja kuvittelun voima.

Oulu, together with 32 Northern Finnish municipalities, is the year 2026 European Capital of Culture! How do you feel about that?

Absolutely amazing! We want to build a home of Oulu where art can live and do well, a city where it is good for a freelancer artist to live in. Oulu’s upcoming Capital of Culture title creates spark for rich collaboration between different cultural operators and the city, employment for professional and amateur artists, development of spaces dedicated to art and culture and in general, creates buzz and bubbles to the city’s cultural life. This is an opportunity to be a performing artist who stays and roots into their own Northern hometown instead of experiencing continuous insecurity and being on the run, or instead of moving to the South.

How do you find Oulu at the moment?

Oulu has a lot of operators who have the will to fight for culture and to create culture. Oulu is a city of amazing potential. Beautiful, marine and small but also large enough that you are able to and its worth to organise events, do theatre, play music, run a gallery, dance, move and enjoy life!

Oulu has a lot of places to express oneself but also having these places requires that also in the future, there are opportunities and spaces also for grass roots. At the moment, Oulu yearns for a non-hierarchical meeting place for those hungry for culture and active young people just like how Kulttuuribingo operated in the city centre of Oulu from 2012 to 2017. Future professional artists, politicians and events producers need inspiring and informal operating environments to develop. Just Valve and City Theatre, though vitally important, are not enough on their own to create a lively cultural city and this must also be remembered in the future.

How do you spend your spare time?

We love our work, and our spare time and work mix easily into an all-encompassing life that is full of creating art and exercise. During the winter, we also go snowboarding at Ruka and during the summer, we go to the summer cottage. We relax with a good book or in the company of our friends. And of course, while in Oulu, we go, see and experience lots of culture!

What does the leading theme of Oulu2026, Cultural Climate Change, mean to you?
That culture is truly supported. That words become actions. Culture would be appreciated for the culture and there would no longer be a need each time to justify how many euros we are saving from healthcare by investing in culture or how many euros of indirect income cultural events create.

Just like actions against climate change, the need for Cultural Climate Change is already acknowledged but now it is the time for actions. We are handling Cultural Climate Change from the same starting point as climate change by recognising the meaningful experiences and important moments in our life and acting according to these values. Nature and culture create well-being and these are historically part of an individual’s deepest essence. This is understood by everyone who really stops to wonder during which moments they have experienced feelings of happiness, meaning and freedom.

Society’s infrastructure, work and basic functions are like roads through which an individual gets to nature or to culture. No one wants to spend their whole life only building roads. Cultural Climate Change is that we truly learn to value, in addition to these shiny and fast roads, those places to which these roads take us and those who give new power into building the roads: culture and nature.

What will Oulu look and feel like in the year 2026? How do you think the Capital of Culture title will impact Northern Finland?

During 2026, there will be plenty more professional dancers and circus artists living in Oulu, just like people in the artistic sector in general. People will move to Oulu for the city’s good cultural offering, cultural studies, to work in the cultural sector and for good practice spaces, recreational opportunities and performing opportunities. Hopefully, a new performing arts centre, similar to Helsinki’s Kaapelitehdas, has also been created to Oulu, for example to the spaces of the City Depot to support the Capital of Culture project and these long-term goals.

Oulu is the European Capital of Culture 2026

– Oulu2026 presents one cultural personality of the region each week. Some of these interviews are also published in Mun Oulu.
– Events and preparations of the Culture Capital can be followed on the website oulu2026.eu.
– Follow the Oulu2026 project on social media:
Facebook: @Oulu2026Official
Instagram: @oulu2026official
Twitter: @Oulu2026offici

]]>

Byströmin Ohjaamossa juhlittiin 10-vuotistaivalta

<![CDATA[

Oulun Hallituskadun varrella sijaitsevan Byströmin Ohjaamon 10-vuotisjuhlapäivää vietettiin tiistaina 19. lokakuuta. Byströmin Ohjaamo on matalan kynnyksen palvelukeskus alle 30-vuotiaille. Asiakasaulaan pääsee pyörätuolilla sisäpihan sisäänkäynnin kautta. Byströmin Ohjaamoon saapuva nuori saa henkilökohtaista ohjausta, neuvontaa ja tukea.

Kun nuori saapuu Byströmin Ohjaamoon, hänet kohdataan ja kuullaan, miksi nuori on tullut asioimaan Byströmille. Nuoren asiaa lähdetään viemään eteenpäin yhdessä. Tarvittaessa nuoren ympärille kootaan tarvittava verkosto eri toimijoista.

Byströmin Ohjaamon 10-vuotisjuhlan ohjelma alkoi puolenpäivän aikaan, jolloin sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Martti Korhonen piti juhlapuheen. Tässä puheessa hän kertoi arvostavansa työtä, jota Byströmin Ohjaamossa tehdään.

Juhla jatkui paneelikeskustelulla, johon osallistuivat Iida Piira, Karri Aaltonen, Tommi Kotala ja Susanna Kemi. Paneelikeskustelun puheenjohtajina olivat ohjaajat Simo Kivari ja Henna Sainio. Paneelikeskustelun osanottajat kiittivät Byströmin Ohjaamoa siitä, että kuinka he ovat saaneet siellä yksilöllistä palvelua työllistymis- ja opiskelusuunnitelmien laatimisessa.

Reetta Kilponen lauloi Byströmin Ohjaamon 10-vuotisjuhlassa.

Paneelikeskustelun jälkeen oli musiikkiesitys. Yleisö sai kuulla Reetta Kilposen laulavan.

Pelifarmi opettaa nuoria pelialalle

Byströmin Ohjaamossa on mahdollista käyttää internettiä ja tulostaa. Kyseisessä paikassa on myös monia eri työtiloja. Yhdessä huoneessa herättää huomiota se, että siellä on useita tietokoneita. Tämä huone on Byströmin media- ja pelitila. Siellä kokoontuu Pelifarmi-ryhmä, jossa toimii ohjaaja mukaan lukien kahdeksan henkilöä. Pelifarmilla ohjaajana toimii pelialan yrittäjänä Ville Helttunen.

”Olen pari vuotta ollut tässä ohjaajana ja tässä Pelifarmilla opetan nuoria pelialan pariin. Hyvin monialaisesti otetaan nuoria mukaan, niin graafikkoja, koodareita, pelisuunnittelijoita, äänisuunnittelijoita, kaikkea mitä pelinkehittämiseen tarvitaan”, Helttunen kertoo.

Ville Helttunen toimii ohjaajana Byströmin Ohjaamon Pelifarmilla.

Pelifarmilla opetellaan kehittämään pelejä työkokeilun tai kuntouttavan työtoiminnan kautta. Helttusen mukaan ryhmäkoko voi olla Pelifarmilla enimmillään kymmenen henkilöä.

”Tarkoitus meillä on saada julkaisuvalmiita nettipelejä aikaiseksi, jotta nuoret voisivat pelejä näyttää, kun he hakevat töihin pelialalle tai pelialan koulutukseen”, hän kertoo.

Eri palvelut saman katon alla

Koordinaattori Saija Ukkola esitteli Byströmin Ohjaamoa 10-vuotisjuhlan aikana. Hänen mukaansa palvelun idea on siinä, että useat nuoria auttavat henkilöt ovat saman katon alla. Byströmin Ohjaamossa on työntekijöitä monesta eri organisaatiosta. Nämä ovat Oulun kaupungin nuorisopalvelut, työllisyyspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, sosiaalipalvelut sekä TE-palvelut, KELA ja OSAO. Lisäksi yhteistyötä tehdään useiden muiden toimijoiden kanssa. Nuorisopalvelut koordinoivat toimintaa.

Ukkolan mukaan alle 30-vuotiaat voivat tulla Byströmin Ohjaamoon ohjattuna muusta palvelusta, oman ajanvarauksen kautta, mutta Byströmin Ohjaamoon voi tulla myös ilman ajanvarausta.

”Suosituimmat aiheet täällä ovat työllistyminen, opintoihin pääseminen ja sen oman polun löytäminen ja jos jotakin muutosta haluaa elämäntilanteeseen”, hän kertoo.

Kun nuori saapuu Byströmin Ohjaamoon ilman ajanvarausta, tietopalveluohjaajat ovat ensimmäiset henkilöt, jotka hän kohtaa. He kartoittavat nuoren tilannetta ja ohjaavat hänet eteenpäin. Jos Byströmin Ohjaamoon saapunut nuori ei löydä tarvitsemaansa apua Ohjaamosta, sieltä voidaan Ukkolan mukaan ohjata nuori oikeaan paikkaan. Byströmin Ohjaamolla on tiiviit yhteistyöverkostot henkilöiden kanssa, jotka työskentelevät nuorten parissa.

Kun Byströmin Ohjaamo aloitti toimintansa 10 vuotta sitten, sen nimi oli Byströmin nuorten palvelut. Valtakunnallinen ohjaamotoiminta aloitettiin vuonna 2014, jolloin Byströmin nuorten palvelut oli yhtenä mallina toiminalle. Koronapandemian takia Byströmin Ohjaamossa oli kahden kuukauden koronasulku, mutta sieltä sai neuvontaa puhelimitse ja verkkopalveluiden kautta.

]]>

Jo kymmenes vuosi Sarjakuvafestivaalia Oulussa – seuraava marraskuussa

<![CDATA[

Oulun Sarjakuvafestivaali alkaa 18. marraskuuta kello 17-19 Oulunsalon kirjastosta, jolloin palkitaan myös Strippisarjakuvan MM-kilpailun 2021 voittajat. Tilaisuus on tämän vuoden tapahtuman harvoja livestriimattuja osioita.

Tapahtuman pääpaikkana toimii Oulun kaupunginkirjaston pääkirjasto ja siellä sijaitseva sarjakuvakirjasto Sarjasto. Perjantaina 19. marraskuuta Pakkalan salissa käsitellään pohjoisen Suomen sarjakuvan historian kiemuroita, uppoudutaan sarjakuvataiteen parissa toimivan yrittäjän arkeen ja järjestetään Sarjakuvapitchaus.

Lauantaina 20. marraskuuta kello 11-18.30 pääkirjaston valloittava tapahtumakokonaisuus on kaikille sarjakuvan ystäville ehdoton käyntikohde. Monipuolisen lavaohjelman lisäksi paikalla on myös perinteinen Sarjakuvakeidas, jossa taiteilijat ja kustantajat myyvät tuotteitaan kirjaston ensimmäisessä kerroksessa.

Tämän vuoden tapahtumassa vieraina nähdään sekä monille tuttuja kasvoja että nuoria vielä tuntemattomampia tekijöitä. Vieraina festivaalilla ovat muun muassa Kari Korhonen, Peter Snejbejerg (Tanska), Jiipu Uusitalo, Pasi Heikura, Ville Ranta ja Riitta Uusitalo.

Oulun Sarjakuvafestivaalit 18.-21.11.2021. Kaikissa järjestelyissä huomioidaan terveysturvallisuuteen liittyvät näkökulmat.

Lisätietoja tästä linkistä

]]>

Nuorten ääni kuului Nuorten foorumissa

<![CDATA[

Nuorten foorumi on tärkeä verkostoitumistilaisuus sekä nuorille että nuorten parissa työskenteleville. Tapahtuman järjesti Oulun kaupungin perusopetus- ja nuorisopalvelut.

Aamupäivällä foorumissa oli kutsuvierastapahtumia ja -keskusteluja. Iltapäivällä ovet olivat auki kaikille vaikuttamisesta ja osallisuudesta kiinnostuneille nuorille.

”Nuorten foorumin erilaisilla esittelypisteillä nuoret pääsevät kertomaan mielipiteensä, antamaan kehittämisideoita ja vaikuttamaan asioihin”, kertoo Oulun kaupungin nuorisopalveluiden osallisuusvalmentaja Noora Mäkinen.

Tapahtuman esittelypisteillä oli mukana muun muassa alueelliset lasten ja nuorten osallisuusryhmät, Oulun kaupunginkirjasto, Oulun nuorisovaltuusto ONE, Lähiöinnostajat, Lapsiystävällinen kunta -toiminta sekä muita nuorten parissa toimivia järjestöjä ja toimijoita.

Oulun kaupunginkirjaston pisteellä olleet Veera Huovinen ja Jenni Backman kehuivat tapahtumaa.

”Esittelemme pisteellämme kaksi eri kehityshanketta, joihin olemme kysyneet nuorilta heidän näkemyksiään. Nuoret ovat aktiivisesti vastanneet kyselyihimme ja heidän kanssaan on syntynyt paljon hyviä keskustelua”, Huovinen ja Backman kertovat.

Oulun kaupunginkirjaston esittelypisteellä olleesta purkista löytyi paljon hyviä vinkkejä.

Monipuolisesti ajankohtaista asiaa

Aikaisempina vuosina Nuorten foorumi on järjestetty kaupungintalolla. Tänä vuonna tapahtuma tuotiin ensimmäistä kertaa Ouluhalliin.

”Odotamme tapahtumaan 200–400 kävijää. Aikaisemmista tapahtumista keräämämme palautteen perusteella nuoret ovat tykänneet erityisesti esittelypisteistä”, Mäkinen jatkaa.

Pohjois-Pohjanmaan Nuoriso Leaderin pisteellä kävijöitä riitti pitkin päivää.

”Nuoriso Leader on nuorten omien projektien rahoitusväline. Rahoitus on tarkoitettu 13–25-vuotiaille nuorille ja projekti täytyy toteuttaa vähintään kolmen hengen ryhmissä. Rahoitusta on haettu muun muassa harrastusvälineiden hankintaan tai tapahtuman järjestämiseen”, kertovat esittelypisteellä työskennelleet Elina Seppälä ja Marjo Takalo.

Elina Seppälän ja Marjo Takalon mukaan Nuorten foorumi on hyvä tapahtuma sekä nuorten että omien sidosryhmien tavoittamiseksi.

Tapahtumassa käytiin myös mielenkiintoisia paneelikeskusteluja aiheesta nuorten käyttäytyminen.

”Paneelissa nuoret ja asiantuntijavieraamme pääsivät keskustelemaan tasavertaisina keskustelukumppaneina. Olemme yleensä nostaneet keskusteluun jonkin ajankohtaisen asian. Tänä vuonna pohdittavana aiheena oli nuorten käyttäytyminen, siihen liittyvät myönteiset ja kielteiset ilmiöt”, Mäkinen kertoo.

Monia mahdollisuuksia osallistumiseen

Oulun nuorisovaltuusto ONEn jäsenet Olli Alasaarela ja Satu Haarala olivat olleet tapahtumassa aamusta alkaen.

”On hienoa, että nuorille järjestetään tällaisia tilaisuuksia. Nuoret pääsevät esimerkiksi tapaamaan meitä nuorisovaltuuston jäseniä ihan kasvotusten ja juttelemaan meidän kanssamme heitä mietityttävistä asioista”, Haarala kertoo.

”Päivän aikana nuorilla on oikeasti tilaisuus ja suuret mahdollisuudet päästä vaikuttamaan”, Alasaarela jatkaa.

Nuorten mielestä tällaiselle tapahtumalle on tarvetta.

”Nuorten foorumi tuo iloa ja vaihtelua arkeen. Täällä on sosiaalista ja matalan kynnyksen toimintaa, johon jokainen voi osallistua. Joku voi saada tapahtumasta lisää motivaatiota kouluntehtäviinkin”, Alasaarela ja Haarala pohtivat.

Oulun Nuorisovaltuusto ONEsta Oulun kouluissa tiedetään nuorten mielestä vielä liian vähän.

”Haluaisimme käydä paikan päällä kouluissa kertomassa nuorisovaltuuston toiminnasta. Kouluilla tarvitaan lisätietoa”, Alasaarela kertoo.

Alasaarela ja Haarala kannustavat nuoria rohkeasti osallistumaan ja vaikuttamaan.

”Nuorille on paljon eri mahdollisuuksia: oppilaskuntatoiminta, tuutorina tai vertaissovittelijana ja esimerkiksi alueelliset osallisuusryhmät. Vaihtoehtoja kyllä on!”, Alasaarela listaa.

”Kaiken vaikuttamisen ei tarvitse olla tosi isoa. Parannusehdotustenkin tekeminen on vaikuttamista. Hyvin pienistä asioista voi syntyä suuria muutoksia!”, Haarala tiivistää.]]>

Kirjaston Digiverstaalla helppoa 3D-tulostusta ja omien vaatteiden tuunausta – digitalkkarit opastavat ja ojentavat auttavan kätensä

<![CDATA[

Digiverstaan tarjoamat palvelut ovat saattaneet jäädä monelle vieraiksi, ja tilassa sijaitsevat laitteet voivat vaikuttaa oudoilta ja vaikeasti lähestyttäviltä. Moni miettii esimerkiksi, mitä 3D-laitteella voi tehdä.

3D-tulostimella valmistettu piparkakkumuotti ”Batman”. Miksi sen pitäisi olla sika, kun se voi olla supersankari.

3D-tulostin luo kolmiulotteisia muotoja. Lehdissä on esiintynyt juttuja, joissa käyttäjä on tulostanut itselleen esimerkiksi auton ja lähtenyt sitten ajamaan sillä. Tämä on täysin mahdollista, joskaan jutuissa ei yleensä mainita, että harrastajalla täytyy olla lähes rajaton budjetti ja valtavasti teknillistä osaamista. Tavallisessa 3D-tulostimessa, jollainen kirjastossa on tarjolla, ei oikeastaan ole mitään ihmeellistä.

Tulostin on itse asiassa läpinäkyvillä plekseillä varustettu pienehkö kaappi, jossa sijaitsee vaatimattoman oloinen suutin, joka toimii kuin kermapursotin. Se on vain paljon hitaampi, sillä se tulostaa päällekkäin ohuita kerroksia biomassaa huipputarkasti ja lopputuloksena kaappiin muotoutuu vaikka shakkinappula, astianpesukoneen korin rikkoutuneen muovikiinnikkeen korvaava osa, auton oven sisäkahva tai muu pieni muoviosa. Miksi ei vaikka Asterixin pienoismalli, jos Asterix nyt missään muodossa voi olla pieni.

Itse biomassa on uusiutuvista raaka-aineista, kuten sokeriruo’osta tai maissitärkkelyksestä valmistettua    muovia, polyaktidia. Se on säiliössä kiinteässä muodossa, ja tulostimeen tullessaan se muistuttaa metrilakritsaa. Juuri ennen suuttimeen menoa se prosessoidaan hetkeksi nestemäiseksi, jotta se voi ottaa uuden muotonsa.

3D-tulostin työssään. Tässä tehdään montaa pientä osaa yhtä aikaa. Tulostamisen tarkkuuden vuoksi työssä voi hurahtaa tunteja.

3D-tulostimella voi tulostaa melkein mitä tahansa, kuten korvakoruja tai piparkakkumuotteja. Näiden, kuten muidenkin muotojen tulostamiseen tarvitaan digitaalinen mallitiedosto. Valmiita mallitiedostoja voit löytää netistä esimerkiksi osoitteesta thingiverse.com.

”Myös autojen tai kodinkoneiden muoviosiin voi löytyä netistä valmiita malleja,” tarkentaa digitalkkari Jussi Virpiranta.

Digiverstaalla on valmiista malleista koetulostettu muun muassa kissa ja piparkakkumuotti Batman. Rajana on oma luovuus pienissä kappaleissa, sekä tulostimen tekniset ominaisuudet. Tarkempiakin laitteita löytyy, mutta kirjaston tulostimella pääsee 3D-tulostuksen saloihin hyvin käsiksi.

Myös omien fyysisten kappaleiden mallintaminen kirjastossa mahdollistuu myöhemmässä vaiheessa.

Uusi 3D-skanneri helpottaa mallinnusta

Myös omien fyysisten kappaleiden mallintaminen kirjastossa mahdollistuu myöhemmässä vaiheessa, kun  3D-skanneri saadaan käyttöön. Laite on niin uusi, että se ei ole vielä edes uudenkarhea. Vehje vaikuttaa ensisilmäyksellä talousvaa’alta, jossa on kehittynyt kameratoiminto. Ja kehittynyt se oikeasti onkin. Laitteessa on pyörivä alusta, jolle asetetaan kappale, jonka laite sitten kuvaa eli mallintaa. Mallintaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että 3D-skanneri luo siitä digitaalisen mallitiedoston, jonka mukaisesti 3D-tulostin sitten tulostaa tai – pursottaa – kappaleen uuteen muotoonsa, väriinsä ja kokoonsa.

Skannerin pyörivällä alustalla pystytään mallintamaan maksimissaan 15 kertaa 15 senttimetrin kokoinen kappaleen. Laitteen kameran voi irrottaa alustasta, jolloin sillä pystytään skannaamaan vaikka ihminen, mikäli tämä pysyy täysin liikkumatta skannauksen ajan. Lopputuloksena mallista voidaan tulostaa pieni patsas. Käsiskannaaminen voi tosin olla kokemattomalle vaikeaa.

Laite tarvitsee vielä ohjeiden tekemisen ja henkilökunnan perehtymisen, ennen kuin se voidaan saattaa asiakaskäyttöön. Käyttöönotosta tiedotetaan Digiverstaan ja kirjaston kotisivuilla sekä somessa.

Ilmaise itseäsi kirjastossa, suunnittele paita

Keskellä Digiverstasta sijaitsee valtavan kokoinen vinyylileikkuri, jollaisesta mummoni olisi innostunut. Hän tosin olisi pitänyt sitä mankelina. Tämä laite ei kuitenkaan silitä, vaan leikkaa paitaan suunnittelemasi kuvion tai tekstin vinyylistä painokelpoiseen muotoon.

Kuvion siirtäminen on mahdollista lähes mihin tahansa pintaan, joka voidaan asettaa sileänä kuumaprässiin ja johon painatus kankaan laadun puolesta onnistuu. Käytettävissä on upeita värejä ja painatuksen jälki on hyvä. Paitoja ja muita kankaisia painotuotteita tehdään paljon muun muassa joululahjoiksi, nyt on hyvä hetki aloittaa suunnittelemaan laadukasta ja persoonallista joululahjaa läheiselle.

Vinyylileikkurilla voi myös luoda tarroja, joilla voi tuunata vaikka tietokoneensa, puhelimensa tai päiväkirjansa kannet. Tarkkuuden puolesta kone pystyy tekemään erinomaisen pientä jälkeä, mutta väreistä käytettävissä on vain musta ja valkoinen, mikä hieman rajoittaa tarrojen suunnittelua.

Opiskelijoita ja satunnaisesti Adoben palveluja tarvitsevaa kansalaista kiinnostanee Digiverstaan mediatyöasema. Asemalla voi käyttää Adobe Creative Cloud -ohjelmistopakettia, joka sisältää Adoben suosituimmat kuvankäsittelyohjelmistot.  Mediatyöasema on tarkoitettu luovaan digitaaliseen työskentelyyn, joten käytettävissä on piirtonäyttö sekä tasoskanneri, jolla voit skannata dioja, negatiiveja sekä valokuvia ammattilaistason laadulla.

Suutarin lapsella ei aina ole kenkiä. Erikoiskirjastovirkailija Päivi Iinatti ei ole vielä itse ehtinyt paitoihin tekstejä painamaan, mutta tarroja hän kyllä on tulostellut.

Tulosta ja skannaa kirjastossa – pelastat maailmaa

Oulun kirjasto on vuosikymmenien ajan tarjonnut peruspalveluina asiakkailleen tietokoneet internetyhteyksillä sekä tulostuspalvelut, ja palvelulla onkin vakiintunut käyttäjäkuntansa.

Paitsi 3D-laitteen ja vinyylileikkurin käyttö, kannattaa myös vähäinen skannauksen ja tulostamisen tarve keskittää kirjaston laadukkaille laitteille. Samalla tuet kestävää kehitystä ja vältyt ostamasta kotiin tarpeettomia tavaroita.

Uusiin laitteisiin tutustuminen on kirjastossa helppoa. Kynnys tulla kokeilemaan on matala, digitalkkarit opastavat käytössä ja laitteissa on myös kattavat käyttöohjeet. Ennen ensimmäistä käyttökertaa tulee kuitenkin varata opastusaika laitteiden käyttöön.

]]>

Kristillisen koulun uusi kiinteistö Toppilansaaressa ylittää käyttäjiensä odotukset

<![CDATA[

Kristillinen koulu on toiminut Oulussa vuodesta 2009 alkaen. Ennen uuden rakennuksen valmistumista koulu oli vuokralla Välivainion koulukiinteistössä. Rehtori Mikko Saukkonen on erittäin tyytyväinen uuteen kouluun.

”Nykyaikaisiin tiloihin on saatu hieman kyläkoulumaista tunnelmaa. Hirsi on materiaalina perinteinen, mutta tyyli on moderni ja raikas.”

Tilasuunnittelun lähtökohtana oli muunneltavuus. Se on toteutettu avattavilla väliseinillä, joilla tiloja voidaan yhdistää ja erottaa. Luokkatiloihin liittyy aina pienryhmätila ja lisäksi käytävissä on levennettyjä osia, jotka on suunniteltu toimimaan opetustilan monikäyttöisenä jatkeena.

Hirsimateriaalia on käytetty sekä sisä- että ulkopinnoissa, luokkahuoneiden viihtyvyyteen ollaan tyytyväisiä.

Opetusryhmiä koulussa on tällä hetkellä kymmenen, mutta todennäköisesti tulevaisuudessa enemmän. Suunnitelmissa on jo laajennus, jonka mahdollistaa viereinen tyhjä tontti. Luokkatilat ovat yhteisessä käytössä ja soveltuvat monenlaiseen toimintaan. Koulussa toimii useita harrastuskerhoja ja lisäksi on mahdollisuus käydä maksullisilla soittotunneilla koulun tiloissa.

”Piha-alue on tarkoitettu yleiseen käyttöön. Alueen lapset ja perheet ovat tervetulleita käyttämään leikkialueita ja kenttää silloin kun ne eivät ole koululaisten käytössä.”

Hirrestä toteutettu ratkaisu todettiin parhaaksi

Koulurakennuksen ulkoseinät on tehty hirrestä. Sisäseinistä osa on verhottu hirsipaneelilla niin, että kaikissa luokkatiloissa ainakin yksi seinä on hirsipintainen. Puurakentaminen on alueella suosituksena, muttei kuitenkaan ehdoton vaatimus.

”Puurakentaminen oli meillekin etusijalla ja sen huomioimme myös suunnitelmien kilpailutuksessa. Kilpailu oli tiukka ja ehkä hieman yllättäen sen voitti hirsirakennus, jossa hinta–laatusuhde todettiin parhaaksi, kertoo hankkeessa alusta asti mukana ollut opettaja Tapio Pokka.

Hankekilpailutus järjestettiin vuonna 2019, ja sen tuloksena arkkitehtisuunnitelmat laati arkkitehtitoimisto Ark’Aboan Pia Helin. Kokonaisvastuu-urakoitsijaksi valikoitui Mediset Hoivarakentajat Oy. Rakentaminen käynnistyi 2020.

Pokan mielestä itse rakennustyö sujui ongelmitta ja aikataulussa.

”On ilo huomata, että pienenä yhdistyspohjaisena toimijana saimme näin hyvää palvelua kaikilta hankkeen osapuolilta. Voin sanoa, että saimme jopa enemmän kuin osasimme toivoakaan.”

Kaupunki apuna suunnitteluprosessissa

Välivainion aluekehittämishankkeen myötä oli pitkään tiedossa, että kristillisen koulun aikaisemman toimipaikan vuokrasopimus päättyy. Uutta tilaa etsittiin ahkerasti.

”Kävimme katsomassa lukuisia erilaisia tiloja vuosien varrella. Vuonna 2015 saimme tietää vapaasta koulutoiminnalle kaavoitetusta tontista Toppilansaaressa, kertoo Pokka.

Koulun hankesuunnittelutyö alkoi vuonna 2016. Parin vuoden prosessin aikana yhteistyö kaupungin kanssa oli säännöllistä.

”Kaupungin teknisen keskuksen kanssa on kaiken aikaa yhteys toiminut todella hyvin. Saimme neuvontaa paitsi rakennusluvan hakemiseen, myös suunnitteluohjeistusta kaupunkikuvan näkökulmasta.”

Kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen tehtävänä on muun muassa tarjota sopivia tontteja erilaisille käyttäjille tarpeen mukaan, yleensä vuokraamalla.

”Tilanne oli melko mutkaton, sillä kyseinen tontti oli koulukäyttöön kaavoitettu, eikä kaupungin koulutoimella ollut omia tarpeita. Suunnittelua edistettiin riittävän pitkällä tonttivarausajalla”, kertoo yritystonteista vastaava Jukka Kangas.

 

]]>

Myrskyremontti on valmis – Oulun teatterin avaavat Hannu Pelkosen jäähyväiskonsertti sekä Kaboom ja kuvittelun voima

<![CDATA[

Oulua ravistelleen kesäkuisen Ahti-myrskyn aiheuttamat vauriot Oulun teatterissa on korjattu ja remontti valmistui aikataulussa. Isoimmat vauriot kärsinyt suuri näyttämö saatiin maanantaina 18. lokakuuta käyttöön.

Tiistaina suurella näyttämöllä alkoivat Kaboom ja kuvittelun voima -näytelmän harjoitukset ja lauantaina myös yleisö pääsee jälleen teatterimme sydämeen.

“Suuren näyttämön käyttöönottoon liittyy jokin koettelemuksista selviämisen ja uudelleen aloittamisen tuntu. Samaan aikaan, kun saamme itse palata Kaboomin ihanaan mielikuvitusmaailmaan, saamme ensimmäistä kertaa vastaanottaa sen äärelle myös suuremman yleisömäärän. Tuntuu arvokkaalta päästä myös suuren näyttämön esitysten kanssa taas yhteyteen ja vuorovaikutukseen rakkaiden katsojiemme kanssa. Odotan innolla myös 5. marraskuuta ensi-iltaan tulevaa Tahtoa”, taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio iloitsee.

Vettä kellariin asti

Myrskyn seuraukset olivat suuret. Osa huopakatosta lähti irti ja vesi tuli tornin katosta korkeimmalta kohdalta sisään päätyen aina kellaritiloihin saakka. Lisäksi sivukatto romahti osittain alas.

“Katselin kesäkuussa, kun suurelle näyttämölle satoi kaatamalla vettä. En varmasti unohda sitä näkyä koskaan. Tällä viikolla tuntui valtavan hienolta astella samassa tilassa jälleen ja nähdä, miten Kaboomin lavasteet asettuivat työntekijöiden kuljettamina paikoilleen. Talossa käy nyt kova kuhina, että tilat ovat valmiina ensimmäistä suuren näyttämön vetoa varten“, toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen kuvailee.

Vastaava näyttämömestari Vesa Huittinen kertoo, että remontti oli aikataulun suhteen haastava, koska lattian pintalevyt saatiin vasta lokakuun toisen viikon lopulla.

“Suurella näyttämöllä jouduttiin uusimaan pyöröalueen levytys kokonaisuudessa ja pyörön alatason levytys. Suuren näyttämön valoansaista vaurioitui teknisiä laitteita, jotka on nyt uusittu. Pienen näyttämön tiloihin pääsi vettä liikuntasaumasta ja siellä uusittiin ohjaamotilan lattia kokonaisuudessaan. Kellaritiloissa on vielä kuivatuksia menossa ja osa tiloista pintakäsitellään ensi kesänä”, Huittinen kuvaa remontin laajuutta. 

Näyttelijä Hannu Pelkosen jäähyväiskonsertti

Perjantaina 22. lokakuuta koetaan syksyn seuraava ensi-ilta, kun Oulun teatterin pitkäaikainen näyttelijä Hannu Pelkonen astuu Pikisalin lavalle yhdessä muusikoiden Harri Sarkkinen, Olli Tuomainen ja Juuso Kiviniemi kanssa Kultasannotettu tie -konsertin myötä.

Teatterikorkeakoulusta vuonna 1981 valmistuttuaan Hannu Pelkonen aloitti Oulun teatterissa ja työskenteli talossa vuodet 1981–1985 ja 1995–2021.

”Omalle elämälle ja työkokemukselle oli hirveän tärkeää, että sain tehdä pitkän periodin Oulussa. Nämä konsertit ovat Gloria mundi minulle kuin voi olla. Harvalle eläkkeelle jäävälle annetaan tällainen tilaisuus. Tämä on suuri huomionosoitus ja olen erittäin kiitollinen”, Hannu Pelkonen sanoo.

Kultasannotettu tie perjantaina 22.10. klo 19, Pikisali. Kaboom ja kuvittelun voima lauantaina 23.10. klo 18, Suuri näyttämö.

]]>

Seurantakysely: Oulun yliopistosta valmistuneet työllistyvät hyvin

<![CDATA[Vuoden 2020 uraseurantakyselyn tulosten mukaan Oulun yliopistosta vuonna 2015 valmistuneista maistereista 62 prosenttia on vakituisessa kokopäivätöissä ja 21 prosenttia määräaikaisissa kokopäivätöissä. Työllistymisluvut ovat samansuuntaisia myös tohtoreilla, joista 50 prosenttia on vakituisessa kokopäivätyössä ja 33 prosenttia määräaikaisessa kokopäivätyössä. Tohtoreista 75 prosenttia ja maistereista 85 prosenttia kertoi tekevänsä vaatimustasoltaan koulutustaan vastaavaa työtä.

Maistereista vain kolme prosenttia työllistää itsensä yrittäjinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina. Jopa 46 prosenttia ilmoitti päätyönantajakseen kuntasektorin ja 35 prosenttia työskentelee yksityisen työnantajan palveluksessa.

 ”Tässä on selkeää nousua vuoden 2019 tuloksiin. Tuolloin vuonna 2014 valmistuneista maistereista suurin osa teki töitä yksityisissä yrityksissä ja vain noin kolmasosa kuntasektorilla”, kertoo Oulun yliopiston projektipäällikkö Outi Tolonen.

Tohtorien merkittävin työllistäjä on yliopisto 39 prosentilla ja toiseksi suurin on yksityinen sektori 28 prosentilla.

Palkassa on tapahtunut laskua edelliseen vuoteen. Maistereiden bruttopalkan mediaani oli 3600 euroa, kun se vuoden 2019 kyselyssä oli 3700 euroa. Tohtoreiden bruttopalkan mediaani laski edellisvuoden 4300 eurosta 4000 euroon.

Vuoden 2020 uraseurantakyselyssä selvitettiin myös koronapandemian vaikutuksia valmistuneisiin, mutta vaikutukset jäivät vähäiseksi. Pandemian vuoksi lomautettujen määrä nousi hetkellisesti toukokuussa 2020, mutta tilanne palautui jokseenkin entiselleen lokakuuhun mennessä.

Opinnot tukevat työuraa

Vuoden 2020 uraseurantakyselyssä Oulun yliopiston maistereista 88 prosenttia ja tohtoreista 84 prosenttia oli tyytyväinen tutkintoonsa työuransa kannalta. Vastaajista 88 prosenttia pystyi hyödyntämään yliopistossa oppimiaan tietoja ja taitoja nykyisessä työssään.

”Olen erittäin tyytyväinen tutkintooni, joka on antanut sekä varmuutta että vauhtia työelämään ja työllistymiseen, eikä yksikään sivuaine tunnu menneen hukkaan. Olen saanut käyttää työelämässä koko tutkinnon tuoman potentiaalin, ja hyötynyt sen monipuolisuudesta”, kyselyn avoimessa palautteessa kerrotaan.

Avoimissa palautteissa maisterit arvostivat koulutuksen antamaa hyvää pohjaa työuralle, mutta korostivat myös, että ammatin syvällinen hallinta kehittyy vasta työelämässä saadun kokemuksen kautta. Tärkeimmiksi työelämässä vaadittaviksi taidoiksi, joihin myös akateemisten opintojen koettiin tarjonneen eväitä, olivat kyky oppia ja omaksua uutta, oma-aloitteisuus, yhteistyötaidot, stressinsietokyky ja tiedonhankintataidot. Vähiten työelämä vaatii kyselyn vastaajien mukaan viestintää muilla kuin suomen kielellä ja yrittäjyystaitoja.

Vuoden 2021 uraseurantakysely käynnissä

Nyt meneillään olevan kyselyn kohderyhmänä ovat vuonna 2016 ylemmän korkeakoulututkinnon tai varhaiskasvatuksen kandidaatin tutkinnon suorittaneet, lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatit sekä vuonna 2018 tohtorin tutkinnon suorittaneet. Valmistuneita lähestytään loka- ja marraskuussa tekstiviestillä tai kirjeitse ja kyselyyn voi vastata 13.12.2021 saakka.

Syksyn 2020 uraseurantakyselyyn vastasi 41,6 prosenttia vuonna 2015 Oulun yliopistosta valmistuneista maistereista ja 44 prosenttia vuonna 2017 tohtoriksi väitelleistä. Vuosittaisella valtakunnallisella uraseurantakyselyllä seurataan korkeakoulusta valmistuneiden sijoittumista työelämään, työuran kehitystä ja tyytyväisyyttä tutkintoon.

 

]]>

Akrobatiaduon toiveissa kohtaamispaikka kulttuurinnälkäisille

<![CDATA[

Akrobatiaduo Kat & Jared luo vaihteleviin ympäristöihin sopivia, koskettavia ja merkityksellisiä teoksia eri taiteenaloja sulauttamalla ja yhteiskunnassa esille nousevia teemoja taiteen keinoin käsittelemällä. Katariina ja Jared rakastavat tarinoiden kertomista ja tunteiden herättelyä.

Katariinan tausta on kasvatustieteissä ja musiikissa, Jaredin audiovisuaalisella alalla ja graafisessa suunnittelussa. Yhdessä he opiskelivat sirkustaiteen ammattilaisiksi Madridissa ja palasivat lopulta 2019 Katariinan kotikaupunkiin Ouluun.

Keväällä 2021 ensi-iltansa sai Shapes of Water, videotaidetta ja projisointeja hyödyntävä kantaaottava nykytanssiteos veden olomuodoista pohjoisessa lähiympäristössämme ilmastonmuutoksen kiihtyessä. Taiteen edistämiskeskuksen, Oulun Tähtisirkuksen ja Taikabox ry:n tuella valmistetun Shapes of Waterin teatteriversion voi nähdä tulevana talvena ainakin Valvesalissa, Kalajoella ja Oulun yliopistolla.

Varjakansaaressa viime kesänä duo käsitteli puolestaan naisten työn historiaa 2×4-teoksessaan, ja suunnitteilla on maahanmuuttoa käsittelevä teos yhdessä Arctic Ensemble -sirkuskomppanian kanssa ja kehollista dialogia tutkiva Negotiation tanskalais-suomalaisten tanssijakoreografin ja äänisuunnittelijan kanssa. Freelance-taiteilijoina Kat & Jared tekevät monipuolista yhteistyötä pohjoisen kulttuuritoimijoiden kanssa ja heidät voi bongata tulevaisuudessa myös mm. Flow Productionsin immersiivisestä teoksesta Varikko sekä Oulun teatterin lavalla Kaboom ja kuvittelun voima -teoksessa.

Oulu, yhdessä 32:n muun pohjoisen kunnan kanssa, on vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki! Miltä nyt tuntuu?  

Aivan mahtavalta. Me haluamme rakentaa Oulusta kodin, jossa taide elää ja voi hyvin. Kaupungin, jossa freelance-taiteilijan on hyvä asua. Oulun tuleva kulttuuripääkaupunkititteli puhaltaa kipinää rikkaalle yhteistyölle eri kulttuuritoimijoiden ja kaupungin välillä, ammatti- ja harrastetaiteilijoiden työllistymismahdollisuuksille, taiteelle ja kulttuurille osoitettujen tilojen kehitykselle ja yleisesti nostattaa huikeaa pöhinää ja kuplintaa kaupungin kulttuurielämässä. Tämä on mahdollisuus olla esiintyvä taiteilija, joka rakentaa juuret omaan pohjoiseen kotikaupunkiin jatkuvan epävarmuuden ja liikkeelläolon tai etelään muuton sijaan.

Millaisena näette Oulun tällä hetkellä?

Oulussa on paljon toimijoita, joilla on tahtoa taistella kulttuurin puolesta ja luoda kulttuuria. Oulu on mahtavan potentiaalin kaupunki. Kaunis, merellinen, pieni, mutta kuitenkin tarpeeksi suuri, jotta täällä voi ja kannattaa järjestää tapahtumia, tehdä teatteria, soittaa musiikkia, pyörittää galleriaa, tanssia, liikkua, nauttia elämästä!

Oulussa on paljon paikkoja toteuttaa itseä, mutta näiden paikkojen olemassaolo vaatii sitä, että tulevaisuudessakin annetaan mahdollisuuksia ja tilaa myös ruohonjuuritason toimijoille. Oulu kaipaa tällä hetkellä uutta hierarkiatonta kulttuurinnälkäisten ja aktiivisten nuorten kohtaamispaikkaa, jollaisena Kulttuuribingo toimi Oulun keskustassa 2012–2017. Tulevaisuuden ammattitaiteilijat, poliitikot ja tapahtumajärjestäjät tarvitsevat kehittyäkseen inspiroivia ja vapaamuotoisia toimintaympäristöjä. Pelkkä Valve ja teatteri, vaikka elintärkeitä ovatkin, eivät yksin riitä luomaan elävää kulttuurikaupunkia ja tämä pitää muistaa myös tulevaisuudessa.

Millä tavoin vietätte vapaa-aikaanne?

Rakastamme työtämme ja vapaa-aikamme ja työmme sekoittuvat herkästi kokonaisvaltaiseksi elämäksi, joka on täynnä taiteen luomista ja liikuntaa. Talvisin käymme myös Rukalla lumilautailemassa ja kesäisin mökillä. Rentoudumme hyvän kirjan tai ystävien seurassa. Ja tietysti käymme Oulussa ollessamme katsomassa ja kokemassa paljon kulttuuria!

Mitä Oulu2026:n kantava teema, kulttuuri-ilmastonmuutos, merkitsee teille?

Sitä, että kulttuuria aidosti tuetaan. Että sanoista ryhdytään tekoihin. Kulttuuria arvostettaisiin kulttuurin vuoksi, eikä enää tarvitsisi joka kerta erikseen perustella montako euroa terveydenhuollosta säästetään kulttuuriin panostamalla tai montako euroa välillisiä tuloja kulttuuritapahtumat tuovat.

Kuten ilmastonmuutoksen vastaiset toimet, kulttuuri-ilmastonmuutoksen tarve tiedostetaan jo, mutta nyt on tekojen aika. Käsittelemme kulttuuri-ilmastonmuutosta samoista lähtökohdista kuin ilmastonmuutostakin, merkitykselliset kokemukset ja elämässämme tärkeät hetket tunnistamalla ja toimimalla näiden arvojen mukaan. Luonto ja kulttuuri luovat hyvinvointia ja ne ovat historiallisesti osa ihmisen syvintä olemusta. Tämän ymmärtää jokainen, joka aidosti pysähtyy pohtimaan, missä hetkissä on kokenut onnellisuuden, merkityksen ja vapauden tunteita.

Yhteiskunnan infrastruktuuri, työ ja perustoiminnot ovat kuin teitä, joiden avulla ihminen pääsee luonnon tai kulttuurin ääreen. Kukaan ei halua viettää koko elämäänsä vain teitä rakentaen. Kulttuuri-ilmastonmuutos on sitä, että opimme aidosti arvostamaan näiden kiiltävien ja nopeiden teiden lisäksi niitä paikkoja, joihin teitä pitkin päästään ja jotka antavat uutta voimaa tienrakennukseen: kulttuuri ja luonto.

Miltä Oulussa näyttää ja tuntuu vuonna 2026?  Miten uskotte kulttuuripääkaupunkitittelin vaikuttavan pohjoiseen Suomeen?

Vuonna 2026 Oulussa asuu paljon enemmän ammattitanssijoita ja sirkustaiteilijoita, taiteen alan ihmisiä yleensäkin. Ihmisiä muuttaa Ouluun kaupungin hyvän kulttuuritarjonnan, kulttuuriopintojen, kulttuurialan töiden ja hyvien harjoitustilojen, harrastusmahdollisuuksien ja esiintymismahdollisuuksien vuoksi. Toivottavasti Ouluun on myös syntynyt Helsingin kaapelitehtaan tapainen uusi esittävien taiteiden keskus esimerkiksi kaupunginvarikon tiloihin kulttuuripääkaupunkihanketta ja näitä pitkän tähtäimen tavoitteita tukemaan.

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026

– Oulu2026 esittelee viikoittain alueen kulttuuripersoonia. Haastatteluja julkaistaan myös Mun Oulussa.
– Kulttuuripääkaupungin tapahtumia ja valmistelua voi seurata verkkosivuilla oulu2026.eu.
– Ota Oulu2026:n somekanavat seurantaan:
Facebook: @Oulu2026Official
Instagram: @oulu2026official
Twitter: @Oulu2026offici

]]>