Kohti parempaa maailmaa – lapsetkin oppivat kierrätyksen helposti

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat tärkeässä roolissa matkalla kohti hiilineutraalia Oulua.

”Hyvin usein nämä tavoitteet mielletään pelkästään ilmastotyöksi, ja iso osa niistä toki onkin ympäristö- ja ilmastokeskeisiä. Sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys ovat kuitenkin aivan yhtä tärkeitä arvoja kuin ilmasto- ja ympäristökysymyksetkin”, muistuttaa Oulun kaupungin yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi.

Jotta Oulu voisi kaupunkina vastata yhä paremmin YK:n tavoitteisiin, pitää toimintaa tarkastella koko spektrillä eikä vain yhden sektorin kautta.

”On arvioitava eri tekijöiden yhteisvaikutusta. Ei voida tuijottaa esimerkiksi pelkästään talouden mittareita”, Rännäli-Kontturi huomauttaa.

Merkittävä osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta tapahtuu paikallisella tasolla. Kaupungit tekevät työtä yhdessä kuntalaisten kanssa.

”Meidän tekemillämme valinnoilla ja päätöksillä on siis todella paljon merkitystä, kun edetään kohti parempaa maailmaa.”

Nuuskija tarkastaa biojäteastian

Saloilan päiväkodissa on vietetty tänä syksynä energiansäästöviikkoja.

”Oman ryhmäni viisivuotiaiden kanssa olemme muun muassa keskustelleet siitä, miten ruoka tulee kauppaan. Miten esimerkiksi jauhot päätyvät pussiin, josta äiti voi leipoa leipää”, varhaiskasvatuksen opettaja Riina Kiljander kertoo.

Saloilan päiväkodissa ollaan jo vuosia oltu edistyksellisiä kestävän kehityksen asioissa. Päiväkodilla on Vihreä lippu ja ekoasioita ovat seuranneet muun muassa päiväkodin omat agentit, nuuskijat.

”Nuuskijoiden tehtävänä on ollut kiertää päiväkodin tiloissa nuuskijaliivit päällä ja tarkistaa, onko tyhjissä huoneissa valot sammutettu ja onko roskat lajiteltu oikein. Henkilökunnan kahvihuonekin tarkastetaan”, kertoo päiväkodin varajohtaja Tanja Honkanen.

Korjataan vanha kuntoon

Saloilassa painotetaan ekologisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Nämä arvot näkyvät vaikkapa uusien lelujen hankinnassa.

”Ajatellaan, että lapset toivovat vaikkapa uutta nukkekotia. Voi olla, että meillä on jo nukkekoti, mutta se on kulunut ja sen kalusteet ovat kadonneet tai menneet rikki. Voisimmeko vaikka tapetoida sen? Jospa hankkisimme sinne uudet huonekalut? Tai ehkä nekin voi tehdä itse ja vieläpä kierrätysmateriaaleista”, Kiljander hoksauttaa.

Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta nukkekoti on hyvä lelu, koska sillä voivat leikkiä kaikenikäiset. Kulttuurista kestävyyttäkin se tuo, onhan se ollut suosittu lelu jo vuosikymmeniä.

Sosiaalista kestävyyttä on myös toisten huomioon ottaminen ja kauniit käytöstavat.

Ilmastonmuutos ylittää oppiaineiden rajat

Ilmaston lämpeneminen ei näy lukioissa riittävästi, huomasivat Ilmastonmuutos lukiohin! -hankkeen ideoineet opettajat Mika Siironen, Paula Ratava ja Jussi Tomberg.

”Ilmasto-osaaminen ja ilmastotietoisuuden lisääminen on tähän saakka ollut kouluissa luonnontieteilijöiden yksityisomaisuutta. Ilmastonmuutos on ilmiönä kuitenkin hyvin paljon muutakin. Se on sosiaalinen ja yhteiskunnallinen, meidän kaikkien terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä asia”, hankkeen koordinaattori Tomberg huomauttaa.

Opetushallituksen tukemassa hankkeessa on muun muassa luotu sisältöjä oppiaineiden rajat ylittäviin opintojaksoihin, joissa ilmastonmuutokseen pureudutaan monitieteisesti.

”Lukioiden ilmastojaksossa kaikki Oulun lukiolaiset tarkastelevat ilmastonmuutosta monitieteisesti, ja lukiolaisia kannustetaan suunnittelemaan omia projektejaan ilmastonmuutoksen ympärille.”

Tämäkään ei Tombergin mukaan vielä riitä.

”Ongelma ei ole siinä, etteikö tietoa olisi. Kyse on rakenteellisesta ongelmasta. Me puhumme toista ja teemme toista, se on se ongelma.”

Ravistellaan rakenteita

Tomberg nostaa esimerkiksi koulurakennuksen ja sen sisällä tapahtuvat toiminnot. Ne ovat kankeita muutokselle.

”Koulu pitää sisällään erilaisia toimijoita, jotka tekevät tahoillaan päätöksiä kouluruoasta, rakennusten ylläpidosta ja hankinnoista. Henkilökunnalla tai opiskelijoilla ei ole oikein minkäänlaista keinoa vaikuttaa siihen, miten heidän rakennuksessaan syödään, miten toimii kierrätys, mitä hankintoja tehdään tai miten energiaa tuotetaan.”

Näitä juurtuneita rakenteita on aikomus ravistella hankkeen jatkovaiheessa, jossa on mukana viidestä kuuteen lukiota.

”Haluaisimme nähdä koko koulun toimivan yhteisönä ja saavan sitä kautta lisää vaikuttavuutta ja me-henkeä. Suomessa on satatuhatta lukiolaista. Ei siis ole ollenkaan yhdentekevää, mitä he syövät tai millä he liikkuvat.”

Vastuullinen muotinäytös

Oululaishankkeen oivalluksia on ilman muuta aikomus levittää koko maahan.

Yksi hankkeen synnyttämistä uusista innovaatioista on Second Life Catwalk, joka pureutuu kestävään kulutukseen ja muotiin.

”Idea lähti opiskelijaporukalta, joka oli kiinnostunut kestävästä kuluttamisesta ja vastuullisesta muodista. Mukaan haettiin toimijaa järjestämään vastuullista muotinäytöstä Iin IlmastoAreenaan. Myöhemmin mukaan lähteneet nuoret naiset ovat synnyttäneet Second Life Catwalkista kokonaisen konseptin työpajoineen ja tapahtumineen Tässä on hyvä esimerkki siitä, että ilmastonmuutoksen vastainen työ voi synnyttää myös yritystoimintaa.

Ikioma energia parantaa yhteisön hyvinvointia

Kestävän kehityksen teemat näkyvät Laanilan koulussa koko koulun sisäisenä ajatusmaailmana.

”Panostamme kierrätykseen ja kiinnitämme huomiota paperin kulutukseen. Viimeisimpänä tempauksena vietimme hävikkiviikkoa, jolloin punnitsimme ruokalassa syntyvän hävikkiruoan luokka-asteiden mukaan. Kahdeksasluokkalaiset selviytyivät kisassa voittajiksi”, opettaja Anne Koivikko hymyilee.

Vaikka kyse oli viikon tempauksesta, Koivikko uskoo ajatusten herättelyllä olevan ratkaiseva merkitys koko toimintakulttuurin suhteen.

Aurinko-Laanila -hanke

Arkipäiväisillä, pieniltäkin tuntuvilla asioilla on merkitystä pitkässä juoksussa, ja sitä pyritään korostamaan. Laanilan koululla on myös Vihreä lippu.

Isona innostuksen aiheena Laanilassa ovat koululle saatavat aurinkopaneelit.

”Olemme nimenneet hankkeen AurinkoLaanilaksi. Saamme yhteistyössä kaupungin ja Oulun Energian kanssa keväällä seinälle asennettavat paneelit ja myöhemmin syksyllä kattoaurinkopaneelit”, Koivikko iloitsee.

Pienestä aurinkovoimalasta on aikomus ottaa kaikki hyöty irti opetuksessa, jotta aurinkopaneelit eivät jäisi vain irralliseksi teknologiaksi.

”Oman energian tuottaminen kestävällä tavalla on meille iso juttu. Hankkeessa on kysymys ympäristökasvatuksesta laajemminkin sekä nuorten tulevaisuudenuskon vahvistamisesta. Pyrimme hankkeella myös yhteisölliseen vaikuttamiseen, ”aurinkoenergian” antamiseen koko lähiyhteisölle täällä Laanilassa”, Koivikko suunnittelee.

Liikkuva koulu mukana

Kestävää kehitystä halutaan Laanilan koulussa ajatella muutenkin laajasti.

”Nuorille pitäisi syntyä olo, että he voivat itse vaikuttaa asioihin ja että heidän teoillaan on ratkaiseva merkitys sekä heidän omalle hyvinvoinnilleen että globaalisti”, Koivikon työpari Miia Aaltonen sanoo.

Laanilan koulu on myös osa Liikkuva koulu -ohjelmaa. Sen puitteissa oppilasryhmä ideoi erilaisia tempauksia ja tapahtumia.

”Energiantuotantoa voidaan tarkastella liikkumisenkin kannalta”, opettajat huomauttavat.

Liikkuva koulu kannustaa myös opettajia järjestämään toiminnallisia oppitunteja. Melkein kaikilla onkin jokin pieni, liikkuva hetki oppitunnilla, oppiaineesta riippuen.

Ymmärrys lisää luonnon kunnioitusta

Hönttämäen koulun luontokoulu sijaitsee idyllisessä, vanhassa puurakennuksessa lähellä luontoa. Vanha Timosenkosken koulu siirtyi alakoulun käytöstä luontokouluksi vuonna 1993, ja nykyään luontokouluun ovat tervetulleita kaikki Oulun alakoululaiset.

”Opettaja voi varata mieleisensä ohjelman ja tuoda oman luokkansa vierailulle. Luontokoulussa on yksi vakituinen opettaja, ja hän suunnittelee erilaisia oppimiskokonaisuuksia luontokoulun ympäristöön”, kertoo Hönttämäen koulun rehtori Tero Aho.

Luontokoululla kova kysyntä

Pienempien oppilaiden luontokouluohjelmissa haistellaan, maistellaan ja koetaan luontoa eri tavoin. Isompia kiehtoo tutkiminen ja ilmiöpohjainen oppiminen. Luontokoulu on lähellä Huutilammen luontopolkuja ja suojelualueita. Lähellä on monenlaisia metsätyyppejä ja ekosysteemejä tutkittaviksi.

Luontokoulun opettajalla on myös niin sanottuja matkalaukkuohjelmia, joiden kanssa hän voi vierailla kouluissa.

Luontokoulun ohjelmiin osallistuu vuosittain reilut 6000 lasta.

”Kysyntä on kovaa. Kun varauskalenteri neljännesvuosittain avautuu, se täytyy nopeasti”, Aho on huomannut.

Luontokoulun tärkein tavoite on tukea positiivisen luontosuhteen muodostumista.

”Ajatuksemme on, että kun opimme ymmärtämään ympäristöä ja luontoa, opimme myös kunnioittamaan niitä.”

Koronatilanteen odotetaan Oulussa tällä viikolla tasaantuvan – rokotukset etenevät hitaasti

Tänään pidetyssä Oulun kaupungin tiedotustilaisuudessa kaupunginjohtaja Päivi Laajala valoi uskoa kansalaisiin, että jaksaisimme epidemian loppuun saakka.

”Virus on todennäköisesti laantumassa, vuodenvaihde ei aiheuttanutkaan niin suurta piikkiä kuten etukäteen pelättiin. Kiitos kaikille, jotka olette jaksaneet noudattaa ohjeita ja olleet osaltanne vaikuttamassa viruksen leviämisen estämiseen. Tämä vaatii meiltä kaikilta vielä voimia jatkaa”, hän sanoi.

”Saimme eilen ministeri Kiurulta tilannekatsauksen, jossa käytiin läpi muun muassa Irlannin vaikeaa tilannetta. Siksi olemme myös mekin huolestuneita, jos viruksen uusi muoto pääsee leviämään eli pahimmassa tapauksessa emme pystyisi hoitamaan kaikkia apua tarvitsevia”, hän sanoi ja vetosi muun muassa urheiluseuroihin, että noudattaisivat tarkoin ohjeistuksia.

Oulun kaupungin terveysjohtaja Mäkitalon kehotti edelleen ihmisiä hakeutumaan testiin erittäin matalalla kynnyksellä.

Kaupunginjohtajan kanssa samalla linjalla oli terveysjohtaja Jorma Mäkitalo, joka myös vetosi nuoriin.

 ”Irlannissa uusi koronamutaatio on 50-70 prosenttia helpommin tarttuvaa lajia ja sen on todettu tarttuvan erityisesti alle 19-vuotaisiin. Siksi meidän on pidettävä varamme heidän suojelemisekseen. Vetoankin kaikkiin nuoriin, että tapaamiset pidetään alle 10 hengen porukoissa ja tartunnat ilmoitetaan heti, käydään testissä ja karanteeneja noudatetaan”, Mäkitalo sanoi.

”Tämä viikko kertoo paljon, mihin suuntaan tartunnat lähtevät leviämään – tai laskemaan. Onneksi sairaalahoidon tarve ei ole noussut”, hän lisäsi.

Rokotteita tulee hitaasti

Tartuntataudeista vastaava lääkäri, apulaisylilääkäri Jarkko Huusko kertoi, että rokotteita Ouluun tulee hitaasti.

”Rokotteita on tullut ja tulee Ouluun hitaalla tahdilla ja niukasti, vielä ollaan kaukana, että suurempaa väestöä päästään rokottamaan”, hän sanoi.

”Tälle viikolle olemme saaneet noin 650 annosta Oulussa jakoon ja ensi viikolla suurinpiirtein sama määrä. Nyt on rokotettu asumisyksikköjen henkilökuntaa ja asukkaita. Heidän jälkeensä siirrytään pikkuhiljaa yli 80-vuotiaisiin ja siitä ikäryhmittäin alaspäin”, apulaisylilääkäri Huusko lisäsi.

Apulaisylilääkäri Jarmo Huusko toivoi, että rokotteiden määrä nousisi nopeasti.

Pohjois-Pohjanmaalla on koronailmaantuvuusluku 66,7 ja Oulussa 117. Oulussa luku on suurimpien kaupunkien neljänneksi korkein. Muissa kaupungeissa suunta on jo laskeva.

Rajoitukset jatkuvat

Pohjois-Pohjanmaalla jatketaan nykyisiä kokoontumisrajoituksia helmikuun alkuun asti. Kaikki yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat kiellettyjä Pohjois-Pohjanmaan alueella 1. helmikuuta saakka. Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan kuitenkin järjestää välttämättömiä yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu korkeintaan 10 henkilöä.

Edelleen noudatetaan myös turvavälejä, hyvää hygieniaa sekä käytetään maskeja tilanteissa, joissa turvaväli on mahdoton.

 

Eläkkeellä on aikaa eläimille

Toini Kärenlampi sanoo, että koko kolmentoista vuoden aikana hän ei vaihtanut henkikirjojaan Ouluun. Hän asuu nyt Torniossa ja kokee olevansa nimenomaan torniolainen. Merikosken ympärivuorokautiseen palvelujen eläkkeelle lähtevä palvelupäällikkö pitää kuitenkin kotinsa Oulussa. Siellä asuvat lastenlapset.

Kärenlampi tuli miehen perässä Ouluun 13 vuotta sitten ja samoin tein hänet valittiin Merikosken hoivien palvelupäälliköksi vuonna 2007. Koulutukseltaan Kärenlampi on laboratorionhoitaja sekä terveystieteiden maisteri, Oulussa kouluttautunut.  

Ennen Oulua Kärenlampi toimi Torniossa johtavana hoitajana muun muassa kahdella laitoshoidon osastolla ja kotihoidossa.

”Ajattelen, että tieni vanhustenhoitoon lähti siitä, tosin olen ainoana lapsena hoitanut omat vanhempani äitini toiveesta”, sanoo Kärenlampi.

Hoitajan asenne vaikuttaa kuntoutumiseen

13 vuodessa saatiin Kärenlammen mukaan laitoshoidossa paljon aikaiseksi.
Ensinnäkin vuoteeseen hoidettavien määrä väheni.

”Se oli 70 prosenttia silloin, kun aloitettiin Lassintalossa, Intiön Hoivalla ja Tuirankartanossa, nyt se on 30 prosenttia. Ymmärrettiin hoitajan antaman kuntoutuksen merkitys, alettiin jumpata sänkyyn hoidettavien käsiä ja jalkoja, nostettiin heitä ylös sängyistä. Ja seurusteltiin asukkaiden kanssa.”

Rajakylän hoivan Severinkodille myönnettiin kinestetiikan laatupalkinto. Vuorovaikutusmallissa hyödynnetään asukkaan jäljellä olevia voimavaroja, hän esimerkiksi ottaa itse sängyn laidasta kiinni ja avustaa omaa liikkumistaan.

”Kohtaaminen vaikuttaa myös, miten ihmiselle puhutaan, miltä tasolta. Kun hoitotyön asenne on kunnossa, asukkaalla on kuntoutumisen mahdollisuuksia. Meiltä kuntoutui asukkaita kotiin asti”, sanoo Kärenlampi.

Ookaus rauhoittaa

Asukkaan mielekäs arki on ollut mielekäs kehittämiskohde hoiva-alan ammattilaiselle ja esimiehelle.  

”Päivässä pitää olla muutakin kuin levähtäminen ja syöminen”, huomauttaa Kärenlampi.

”Olemme tehneet esimerkiksi yksilöllistä kulttuurikirjaamista. Meillä asukkaat ovat syntyneet 20-luvulla, 70-luvulla ja jopa 80-luvulla. On siis selvää, että kiinnostukset eivät ole samat esimerkiksi uskonnosta ja virkistyksestä. Myös väkivaltatilanteet vähenevät, kun asukas kohdataan ja hänen käytöstään osataan ennakoida, hänet tunnetaan, häntä arvostetaan ja kohdellaan hyvin.”

Intiön Hoivalla mallinnettiin hollantilaista muistisairaiden kylää, Hoiville on esimerkiksi tulossa uusi retkiauto. Muutama kesä sitten käytiin koeautolla uimarannallakin.

”Ookaus rauhoittaa ihmisiä”, tietää Kärenlampi.

Niin kauan kuin on elämää pitää sitä kunnioittaa

Kärenlammen vapaa-aikaa ohjaavat toiminta hyväntekeväisyysyhdistyksessä Oulussa sekä jäsenyys tehostetun palveluasumisen yhdistyksen johtokunnassa Torniossa.  

”Olen ollut viisi vuotta yliajalla ennen eläkettä. Olisin halunnut lähteä kaikessa hiljaisuudessa, mutta läksiäisiä vietettiin kuin laivaristeilyllä, kolmessa kattauksessa.”  

Oulun kaupungilla on Kärenlammen mukaan yhteishenki ollut korkealla ja kehittämistyöhön on saanut innostuneesti osallistua.

”Psykogeriatriaa kehitettiin, palliatiivinen hoito on tulossa Rajakylän Hoiville ja laitoshoitoa on koko ajan vähennetty. Nyt sitä on enää 1,2 prosenttia, kun aiempi luku oli 5 prosenttia.”

Vanhustyön arvoistaan Kärenlampi summaa, että niin kauan kuin ihmisestä henkii elämää, pitää häntä arvostaa ja kohdella yksilönä.

”Omaisten merkitys nähtiin korona-aikana, kuinka ikävää oli, kun he eivät päässeet käymään. Jo ennen koronaa perustettiin omaisten läheisryhmät, koska myös omainen  tarvitsee tukemista.”

Nyt ryhmät ovat olleet tauolla.

Hevonen auttaa raskaimpiin päiviin

Kärenlammen vapaa-aika sujuu eläkkeellä paljolti eläinten kanssa. Kaksi kissaa on saatu perinnöksi tyttäreltä ja omana on corgirotuinen koira.

Tyttäreltä tuli myös perinnöksi Norjan kylmäverinen hevonen Nino.

”Ratsastus menee meillä verenperinnössä, tyttären mukana olen alkanut ratsastaa ja lapsenlapsemme Isla haluaa, että mummo juoksee ympyrää tunnin hevosen vieressä, kun hän ratsastaa. Entisen työkaverin kanssa käytiin Raattamassa tekemässä ratsastusreissu, sitä harrastusta jatketaan.”

Nino onkin ollut Kärenlammen psykoterapeutti. Hevonen on tarvittaessa tyhjentänyt pään päivän raskaista ajatuksista.

 

 

Kippis ja kulaus – alkoholin historiaa esittelevä näyttely avautui pääkirjaston aulassa

Miten kauan täällä pohjolan perukoilla on sitten osattu valmistaa ja nauttia alkoholijuomia?

Pohjois-Pohjanmaan museon aluemuseotutkija Riina Kohonen kertoo, että alkoholikäytön historian varhaisin alku on usvan peitossa. Arvellaan kuitenkin, että ainakin kaksi ja puoli tuhatta vuotta sitten rautakauden suomalaiset osasivat valmistaa olutta, kaljaa, simaa ja sahtia.

Armeijat ovat marssineet oluen voimalla

Näyttelystä selviää, että oluella on ollut osansa Suomenniemen puolustuksessa jo 1500-luvulla. Linnoissa oli mallassaunoja ja olutkellareita, ja esimerkiksi Juhana Herttuan hovissa Turussa oli varattu viisi litraa olutta ruokailijaa kohden. Palvelijat saivat tyytyä kahteen.

Tuon ajan olut ei tosin ollut kovin vahvaa, vaan alkoholipitoisuudeltaan suunnilleen 1-3% välillä. Olutta nautittiin kaikissa kansankerroksissa, mutta herrainolut oli vahvempaa kuin vaikkapa palkollisolut.

Oluen suosiolle oli toki tuohon aikaan syynsä, sillä juokseva vesi tai kaivovesi oli usein täynnä epäpuhtauksia ja taudinaiheuttajia. Oluen panossa nämä epäpuhtaudet saatiin tehtyä vaarattomiksi, ja olut myös säilyi kellareissa pitkiä aikoja.

Viinaa poltettiin ahkerasti erityisesti Limingan seudulla

Venäläisen sotaväen mukana saatiin Suomeenkin 1700-luvulla taito tislata paloviinaa viljasta ja perunasta. Samaan aikaan kun kahvin käyttö levisi ylemmissä säädyissä, löysi paloviina tiensä talonpoikien iloksi ja lohdutukseksi.

Lääkärikirja 1625: Viina ilahduttaa sydämen, kirkastaa kasvot ja haihduttaa surullisen mielen”

Paloviinaa poltettiin ahkerasti sallittuina aikoina maalla. Veroa maksavia, laillisia viinapannuja kuumeni Pohjois-Pohjanmaan alueella eniten Limingan suunnalla. Vuonna 1734 viinapannuja oli leimattu Limingassa 196 kappaletta, Suomen kolmanneksi eniten.

Koko läänissä veroja maksettiin 2957:sta pannusta, kun esimerkiksi koko Uudellamaalla ja Hämeessä kuumeni samaan aikaan yhteensä vain reilut pari tuhatta laillista pannua.

Oulun vanhin viinanpolttimo toimi 1700-luvulla Rysänsaaressa, joka tunnetaan nykyään Lasaretinsaarena.

Myös Pikisaaressa oli viinanpolttimo ”pränni”, jota vuokrattiin porvareille ja välillä kaupunki hoiti sitä itse. Oulun kaupunki olikin ainoa kaupunki Suomessa, jolla oli oma viinanpolttimo.

Kohotamme maljan!

Alkoholilla on ollut historiallisesti tärkeä roolinsa erilaisissa riiteissä ja sosiaalisissa tilanteissa. Perinteet ovat soljuneet sujuvasti varhaiskantaisista uskomuksista kristillisiin tapoihin, ja elävät edelleen tänäkin päivänä.

Olut jouduttaa työntekoa, ei sumenna järkeä ja on halpaa

(viranomaisen näkemys oluen haitallisuudesta 1850-luvulla)

Maljoja nostellaan yhä juhlan kunniaksi ja vaikkapa kihlauksen merkiksi. Viinaryypyn tarjoamisella on perinteisesti voitu osoittaa kunnioitusta arvovieraille tai sinetöidä tehdyt kaupat.

Myös konjakkipullo voidaan edelleen sujauttaa palkaksi hyvin hoidetuista lumitöistä tai remonttiavusta, sillä alkoholi on ollut kautta historian rahallista hintaansa arvokkaampi maksuväline.

Kohti rajoituksia ja kieltolakia

Vuosisatojen saatossa myös alkoholinkäytön terveyshaitoista ja varjopuolista alettiin päästä paremmin perille.

Muualla Euroopassa juominen alettiin nähdä rahvaanomaisena jo 1600-luvulla ja yläluokkien juomatavat muuttuivat. Ruotsin kuningaskunnan aikoina meilläkin säädettiin vuonna 1733 laki, jonka mukaan julkisella paikalla juopuneena esiintyminen oli rangaistava teko.

Myös raittiusliike alkoi voimistua Suomessa 1800-luvun lopulla. Kireimmillään asenteet olivat kieltolain aikaan 1919–1932, jolloin maassamme ei saanut myydä eikä itse valmistaa alkoholijuomia. Kieltolain päätyttyä avautuivat Alkon ensimmäiset liikkeet.

Pohjois-Pohjanmaan museon esineistöä.

 

Kippis ja kulaus

Pohjois-Pohjanmaan museon näyttely Oulun kaupunginkirjaston aulan vitriineissä 12.1.–1.2.2021.

 

 

Katja Iljanan taidetta lahjoituksena Luupille

Taiteilija Katja Iljanan Keho on tekstiili- ja videoteos, joka tutkii muotoja ja muodon kadottamista, käsillä tekemistä ja käsistä lähtemistä, juuria, lonkeroitumista ja irrallisuutta, kehonkuvan ja muotokuvan kohtaamista, asun ja ruumiin rajapintaa.

Keho on pukeutumis- ja piiloutumisleikki, joka kommentoi mahdollisuuttamme ja oikeuttamme määritellä itse itsemme. Videolla esiintyvät henkilöt ovat rakentaneet asun päälleen haluamallaan tavalla, ja videolla esiintyvät sanat ovat heidän omia kuvauksiaan omasta kehostaan.

Keho, jonka muoto muuttuu ja karkaa käsistä.Kehon kuvien ja kehonkuvien kohtaamisia.Kehojen välisiä kohtaamisia, joiden muoto on käsissämme.

Katja Iljana työskentelee tekstiilin, vaatteiden, musiikin, videon ja tapahtumien parissa. Keho-teoksen syntymistä inspiroi Iljanan tuore muutto kotikaupungista Oulusta Helsinkiin ja sen lopullista muotoa muokkasi pandemian tuottama koko kehon ja yhteiskunnan poikkeustila.

Teoksen video on toteutettu yhteistyössä kuvaaja Anna-Mari Nousiaisen sekä videolla esiintyvien anonyymien henkilöiden kanssa.

Teos on osa Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahaston vuosittaista teoslahjoitustoimintaa, jossa vuosijuhlan järjestämispaikkakunnalle lahjoitetaan paikallisesti vaikuttavan tai vaikuttaneen taiteilijan teos. Teos siirtyy Museo- ja tiedekeskus Luupin omistukseen ja on osa Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmaa.

Valveen ollessa kiinni, teos on katsottavissa myös ulkoa Hallituskadulta.

Palveluiden kirjo kasvaa BusinessAsemalla

Helmikuussa BusinessAsemalla avattu palveluneuvonta on vähitellen löytänyt paikkansa työnhakijoiden, yrittäjien, yrittäjyyttä harkitsevien ja kouluttautumisesta kiinnostuneiden keskuudessa.

”Varsinkin työhönvalmentajien läsnäolo palveluneuvonnassa perjantaisin on osoittautunut suosituksi. Ihmiset tulevat hakemaan tukea työnhakuun, tietoa palkkatukipaikoista ja työnantajat rekrytointiapua. Lisäksi yritykset ovat hakeneet rahoitus- ja yrityskasvun neuvontaa tiistaisin meidän asiantuntijaltamme”, kertoo Osaamo-hankkeen projektipäällikkö Marguerite Guibert BusinessOulun työllisyyspalveluista.

Neuvontaa työllisyys- ja yritysasioissa tarjotaan myös etäyhteydellä. Asiakas tarvitsee etäpalvelua varten ainoastaan tietokoneen tai älypuhelimen ja nettiyhteyden.

”Eri alojen asiantuntijoille on varattavissa aikoja Teamsin välityksellä BusinessAseman nettisivuilta löytyvästä ajanvarauskalenterista. Etäneuvonta on ollut todella tarpeellinen lisä palveluihin, kun palveluneuvonnan aukioloaikoja on jouduttu supistamaan koronatilanteen vuoksi”, jatkaa Guibert.

”Palveluiden kirjo on meillä hanskassa. Me ohjaamme asiakkaan eteenpäin. Hänen ei tarvitse enää yksin miettiä, mistä apua saa. Moni ensikävijä on yllättynyt BusinessAseman monipuolisista tiloistamme ja jää asioinnin jälkeen vapaasti käytössä oleviin loosseihin tekemään hommiaan”, tiivistää asiakkuusneuvoja Jannika Leinonen.

Uusia kumppaneita mukaan yhteistyöhön

Hiljattain palveluneuvonnassa aloitti SIMHE-palvelut (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland), josta Suomessa asuvat maahanmuuttajat voivat kysyä esimerkiksi aiemmin hankitun koulutuksen täydentämisestä, opiskelusta korkeakoulussa tai suomen kielen opiskelusta. SIMHE-palveluita tarjoaa Oamk ja asiantuntija on tavattavissa palveluneuvonnassa maanantaisin kello 13–15.

Tuorein palveluneuvonnan yhteistyökumppani on Talousneuvola, jonka palvelut käynnistyvät 7. tammikuuta alkaen joka toinen torstai klo 13–16.

”Juttelemaan voi tulla niin pienistä kuin suuristakin talouskysymyksistä silloin, kun taloustilanne tai raha-asioiden hoitaminen mietityttävät.”

Talousneuvola on Oulun kaupungin aikuissosiaalityön tuottamaa palvelua yhdessä talous- ja velkaneuvonnan, ulosottoviranomaisten ja Kelan kanssa.

Talousneuvolaan ovat tervetulleita nimenomaan yksityishenkilöt, silloin kun tulot ja menot ovat epätasapainossa. Palvelua saa ilman ajanvarausta ja halutessaan nimettömänä.

”Monialainen osaaminen ja verkostomainen yhteistyö eri toimijoiden välillä ovat toimivan palvelun perusta. Uusia yhteistyökuvioitakin on vireillä. Niistä kerromme muun muassa nettisivuillamme businessasema.com. Sieltä löytyy tieto kaikista palveluistamme. Kannattaa myös ottaa somekanavamme Facebook ja Instagram seurantaan”, vinkkaa Guibert.

Palveluneuvonta on kehitetty ESR 6Aika Osaamo-hankkeessa, jota rahoittavat Hämeen ELY-keskus ja Oulun kaupunki. Mukana hankkeessa ovat Oulun lisäksi Helsinki, Tampere, Turku sekä Vantaa. Myös Rovaniemellä kehitetään vastaavanlaista kokonaisuutta.

Oulu esittäytyy kansainvälisille opiskelijoille ja asiantuntijoille

Oulun kaupungin, Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhdessä toteuttamassa Oulu at Your Service -tapahtumassa annetaan tietoa kaupungin erilaisista palveluista sekä käytännön vinkkejä elämästä Oulussa.

Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun ulkomaalaisille opiskelijoille ja työntekijöille sekä heidän perheenjäsenilleen. Ulkomaalaisten opiskelijoiden on myös mahdollista tutustua tapahtuman avulla Ouluun jo ennen tänne saapumistaan ja esitellä tulevaa kotikaupunkiaan myös perheilleen. Tapahtuma nauhoitetaan myöhempää katselua varten.

Useita asiantuntijoita esillä

Tervehdyksensä tapahtumaan tuovat Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki ja Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Heidi Fagerholm.

VisitOulun toimitusjohtaja Päivi Penttilän puheenvuoron ja matkailuneuvonnan palveluesittelyn myötä tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden nähdä Oulu monipuolisena ja kiinnostavana pohjoisen pääkaupunkina sekä mielenkiintoisena matkakohteena. 

Vinkkejä normielämän sujumiseen

Liikuntapalvelut esittelee Oulun talviharrastusmahdollisuuksia, ja nuorisopalvelut kertoo nuorten elämästä Oulussa. Oulu10-palvelut kertoo, mistä voi ostaa bussi- ja muita lippuja, vuokrata viljelypalstan tai hankkia kalastusluvan.

Työllistymisestä ja yrittäjyydestä ovat kertomassa Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut, BusinessOulu, BusinessAsema sekä TalentHub. Monikulttuurikeskus Villa Victor esittelee maksutonta suomen kielen opiskelua, monikielistä neuvontaa ja tapahtumatarjontaa. 

Tervetullut fiilis tulijoille

Osallistujat voivat lisäksi kysyä chatin kautta lisätietoja eri palveluista.  

”Oulun kaupunki haluaa toivottaa uudet oululaiset tervetulleiksi Ouluun. Koronatilanteen takia kansainvälisten opiskelijoiden ja tänne työskentelemään muuttavien on ollut vaikea saada tietoa erilaisista palveluista, joten myös tähän tarpeeseen haluamme tapahtumalla vastata”, sivistys- ja kulttuuripalveluiden hyvinvointipäällikkö Arto Willman kertoo.

”Tapahtuma on tärkeä, koska se tuo Oulun kaupungin lähemmäs kansainvälistä, akateemista yhteisöä. Tapahtuma vahvistaa, että kaupungin palvelutarjontaa kehitetään jatkuvasti myös heidän tarpeitaan ajatellen. Tapahtuman myötä toivomme, että kansainväliset opiskelijat, tutkijat ja työntekijät perheineen saavat kokea osallisuutta ja tuntevat kuuluvansa Ouluun, uuteen kotikaupunkiinsa”, Oulun yliopiston koulutuspalveluiden suunnittelija Angela Suorsa kuvailee.

Oulu at Your Service -tapahtuma järjestetään keskiviikkona 20. tammikuuta kello 14-16 englanninkielisenä verkkotapahtumana. Tilaisuuden ohjelma Oulun yliopiston sivuilta: https://www.oulu.fi/university/ouluatyourservice

Työttömien työnhakijoiden liikuntapassit voimassa helmikuun loppuun saakka

Oulun kaupungin sisäliikuntapaikat suljettiin 1. joulukuuta 2020 alkaen Oulun siirryttyä koronavirusepidemian leviämisvaiheeseen.

Sisäliikuntapaikat, kuten uimahallit, kuntosalit, liikuntahallit ja -keskukset sekä Ouluhalli, ovat suljettuina ainakin 1. helmikuuta 2021 saakka. Tästä johtuen työttömien työnhakijoiden liikuntapassien voimassaoloa jatketaan 26. helmikuuta 2021 saakka.

Kun sisäliikuntapaikat jälleen avataan, työttömät työnhakijat pääsevät liikuntapassin esittäessään liikkumaan Oulun kaupungin liikuntapaikoissa maksutta kolmena arkipäivänä viikossa.

Passi käy Raksilan, Raatin ja Vesi-Jatulin uimahalleissa sekä Raksilan, Raatin, Linnanmaan, Oulun urheilutalon, Ouluhallin, Jatulin liikuntakeskuksen, Ylikiimingin ja Yli-Iin Vorellin kunto- ja liikuntasaleissa.

Uusia liikuntapasseja ei tällä hetkellä ole jaossa.

Tulevaisuuden OYS on pian täällä

Oulun yliopistollisen sairaalan uudisrakennukset valmistuvat 2022–2023, ja silloin ne pitävät sisällään päivystyksen, teho-osastot, leikkaussalit ja synnytysosaston. Samalla sairaalassa otetaan käyttöön suuri määrää uutta teknologiaa.

Hoitavatko meitä jatkossa myös robotit, kehittämisylilääkäri Tuomas Holma?

”Sairaalateknologia on parhaimmillaan näkymätöntä, eikä Oysissa potilaiden tarvitse ihmetellä, mitä kaikkia näyttöjä ja robotteja löytyy. Teknologian ansiosta potilaan kokemus on nykyistä enemmän se, että ammattilaisilla on aikaa juuri minulle.”

Robotit, automaatio ja edistykselliset tietojärjestelmät tulevat siis olemaan sairaalassa läsnä kaikkialla, vaikkeivat potilaat erityistä huomaisikaan. Sairaalan teknologiakehityksen hyödyt voi tosin huomata välittömästi.

Sairaalainfektioiden torjunta on maailmanlaajuinen haaste. Uuden sairaalan suunnittelussa on huomioitu tilankäytössä parhaat materiaalit ja pintakäsittelyaineet. Käytössä on myös antibakteeriset pinnoitteet. Tiloja esittelee kehittämisylilääkäri Holma.

Holma kertoo esimerkiksi, etteivät lääkärit ja hoitajat näe sairaalassa täysin samoja potilastietoja, kuin mitä terveyskeskuksessa paikalliseen järjestelmään on tallennettu. Nyt tavoitellaan tilannetta, jossa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa Pohjois-Pohjanmaalla olisi käytössä yhteinen potilastietojärjestelmä.

Holman mukaan lupaavin vaihtoehto tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on PPSHP:n omistaman ja erikoissairaanhoidossa käytettävän ESKO-potilastietojärjestelmän kehittäminen myös perusterveydenhuollon tarpeita vastaavaksi ja sen käytön laajentaminen.

”Silloin vastaanotolla ei aloiteta kyselemällä sellaisia esitietoja, joiden pitäisi olla siinä vaiheessa selvää asiaa. Näin lääkärillä ja hoitajalla jää enemmän aikaa kohtaamiseen ja potilaan kuuntelemiseen ja vaikkapa sen selvittämiseen, huolettaako leikkauksessa jokin asia juuri nyt.”

Näin säästetään aikaa

Ennen kaikkea teknologia antaa lääkäreille ja hoitajille aikaa itse potilastyöhön. Sairaalan sisällä työvaiheita on selvitetty tarkasti ja tulokset yllättävät. Sairaalaosastoilla hoitajien työajasta kolmasosa kuluu tietokoneella muun muassa tietojen siirtämiseen mittalaitteilta tietojärjestelmiin.

”Tiedot saa siirrettyä langattomasti suoraan tietojärjestelmiin. Hankintapäätöstä ei ole tehty, mutta sopivia järjestelmiä on kehitetty myös Oulussa.”

Toinen kolmasosa hoitajien ajasta kuluu asioiden etsimiseen ja siirtämiseen: sairaalavuoteita, mittalaitteita ja muuta kalustoa rullataan Oysin sokkeloisilla käytävillä lukemattomia tunteja.

”Esimerkiksi hengityslaitteita on rajallinen määrä ja niiden käytön tehostaminen edellyttää, että laitteiden tarkka sijainti pitää tietää juuri siinä hetkessä.”

Robotiikkaa hoitohenkilökunnan avuksi

Esineiden internet tulee muuttamaan myös sairaalaan kulkeutuvan materiaalivirran. Jatkossa varastot osaavat huomauttaa automaattisesti, milloin hoitotarvikkeita pitää tilata lisää.

Robotit saapuvat sairaalaan avustamaan monella saralla. Esimerkiksi isoissa syöpäleikkauksissa avustavalla robotilla on merkittävä rooli. Jatkossa myös lääkeannostelut ovat erehtymättömien ja väsymättömien robottien hallussa. Automaattinen annosjakelulaitteisto annostelee ja pakkaa potilaiden lääkkeet valmiiksi Oysin kellarikerroksessa lääkärien potilastietojärjestelmään kirjaaman lääkemääräyksen perusteella. Lääkkeet sinkoavat osastoille pikavauhtia putkipostissa lukittuihin laatikoihin.

”Lääkkeiden annosteleminen sitoo valtavasti hoitajien ja osastofarmaseuttien aikaa, mikä olisi tarpeen muualla. Paineen alla ja kiireessä myös lääkevahinkojen riskit kasvavat”, sanoo Holma.

Havainnekuva Kajaanintieltä OYSin risteyksestä. Kuva PPSHP

Uuden rakentaminen on välttämätöntä

Holma sanoo kuulevansa aika ajoin ihmettelyä siitä, onko koko Oys todellakin purettava ja tehtävä uudelleen. Nykyinen sairaala on rakennettu 1960–70-lukujen tarpeisiin.

”Tilat on rakennettu erilaisille tiimeille, mittalaitteille ja toimintamalleille. 1960-luvun toimintamalleista on jäljellä aika vähän.”

Osastot ja erikoisalat sijaitsevat kaukana toisistaan.

Uudessa Oysissa potilaita ei liikutella, vaan eri erikoisalojen ammattilaisten on helppo tulla potilaiden luo. Holma huomauttaa, ettei sensoreista ja lisääntyvästä tiedosta ole hyötyä, jos hoitoratkaisuja ja valintoja tekevä porukka tekee töitä etäällä toisistaan.

”Nopeiden tietoverkkojen ansiosta tämä osaaminen saadaan myös sairaalan ulkopuolelle, jolloin etäyhteyksillä voidaan hoitaa asioita, jotka vielä nyt vaativat sairaalakäynnin. Etälääketiedettä on kehitetty yli 20 vuotta, ja ajattelemme, että sen aika on tullut nyt.”

 

OYS 2030 lukuina:

– uudistamisohjelman kokonaiskustannukset ovat noin 1,6 miljardia euroa, josta uudisrakentamisen osuus on noin 900 miljoonaa euroa
– ensimmäiset osat valmistuvat vaiheittain vuosien 2022–2023 aikana. Potilastoiminta käynnistyy arviolta vuodenvaihteessa 2023–2024.
– tämän jälkeen rakennetaan C-talo 2021–2024 ja sen toinen osa vuosina 2024–2028
– uuden sairaalan bruttopinta-ala (kaikkien kerrosalojen summa) on noin 220 000 neliömetriä. Vertailun vuoksi, tähän pinta-alaan mahtuisi kaikkiaan lähes 18 Oulun uimahallia.
– uusi sairaalakokonaisuus tulee olemaan noin 10 prosenttia pienempi kuin nykyinen
– potilashuoneita uuteen sairaalaan tulee noin 600, pääasiassa yhden hengen huoneita
– Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella asuu noin 410 000 asukasta.
– koko Pohjois-Suomen kattavalla erityisvastuualueella (OYS-erva) asuu noin 740 000 henkilöä
– sairaanhoitopiiri on noin 7000 ihmisen työpaikka

 

Yli-Ii tuo Virpi Räisäselle onnea, turvaa ja rauhaa

Räisänen pitää Hollannin Leidenissä omaa laulupraktiikkaa. Leiden on Euroopan vanhimpia yliopistokaupunkeja Amsterdamin ja Haagin välissä, tulppaanipeltojen keskellä.

Nyt Räisänen on laittanut Leidenin-kotinsa vuokralle. Tiiviisti asuttu Hollanti on täysin kiinni kauppoja ja apteekkeja lukuun ottamatta lähes pari kuukautta.

Uusi kokemus: yleisö verkossa

Hollantiin Räisästä kuitenkin edelleen yhdistää laulun etäopetus. Se on sujunut Yli-Iistä käsin luontevasti. Konsertoinnit ovat kuitenkin mezzosopraanolta roimasti vähentyneet.

Samalla pienikin määrä yleisöä on tuntunut merkitykselliseltä, tosin verkossa lähetettävät konsertit vaativat esiintyjältä omanlaistaan keskittymistä.

”Aistin silti yleisön tuen. Nyt tulikin verkossa uusi oppimiskokemus: yleisö piti kuvitella”, Räisänen sanoo.

Poikkeusaika sai viimeistelemään levyn

Syksyllä Räisänen esiintyi Suomessa Viulajana. Se on erään kuuntelijan Räisäselle kehittämä termi laulamisen ja viulun soittamisen yhdistelmästä.

Yli-Iin rauha on edistänyt uuden luomista. Viime huhtikuussa Räisäseltä ilmestyi soolo-cd Trasparente. Siinä on mukana hänelle sävellettyjä teoksia laulajana ja viulistina.

”Koronan takia sain viimeisteltyä tämän levyidean, jolle olen aiemmin ollut kriittinen. Ihmiset näyttävät kaipaavan jotain uutta ja mielenkiintoista. Levystäni sain lämpimän vastaanoton kriitikoilta ympäri maailmaa”, Räisänen kertoo.

Kevääksi Räisäsellä on Suomessa sovittu pitkä kiertue Suomalaisen barokkiorkesterin kanssa. Lisäksi konsertteja on Hollantiin ja Italiassa odottaa oopperaproduktio.

Koronarajoitusten salliessa Räisänen esiintyy myös Oulu Sinfonian kanssa.

Ensimmäisinä kuukausina nukuttiin

Räisänen on Hollannissakin kokenut vahvasti olevansa Pohjois-Suomesta.

”Koti-ikävä oli kasvanut aina vain suuremmaksi, ja voinhan tehdä töitä täältäkin, lentokenttähän on vieressä sekä todella inspiroiva luonto. Tärkeintä on saada olla perheen lähellä, sillä olen elänyt 30 vuotta yksin, suvustani kaukana.”

Räisänen huomauttaa, että Yli-Iihin muuttaessaan hän nukkui ensimmäisten kuukausien aikana paljon.

”Elämän hektisyys unohtui täällä. Kroppa ja sielu rauhoittuivat, edellisen elämän raskaudet menivät pois ja tunsin olevani turvassa. Hollannissa olin kuitenkin aina ulkopuolinen.”

Turhautuminen on todellisuutta

Vaikka aihe on paljon esillä ollut, Räisänen haluaa nostaa sitä vielä esille: klassisen musiikin ammattilaisten ja erityisesti freelancereiden turhautumisen.

”Me olemme valinneet oman epävarman osamme, mutta nyt emme pääse tekemään työtämme, vaikka koko klassisen musiikin ala on tarkasti ottanut turvallisuusasiat huomioon. Kuitenkin kauppakeskukset ja yökerhot ovat täynnä ihmisiä. Säännöt eivät ole kaikille samat.”

Räisänen muistuttaa, että kulttuurista nauttiminen edistää nauttijansa henkistä terveyttä.

”Ja se on ihan yhtä tärkeää kuin fyysinenkin terveys myös näinä aikoina.”

Samalla Räisänen tunnustaa, että työn arvostus ja merkitys on hänelle entisestäänkin tänä korona-aikana todella paljon kasvanut.