Quieton julkaisee maailman pienimmät vastamelukorvatulpat nukkumiseen – suunniteltu takamaan parhaat yöunet

QuietOn 3 -korvatulpissa yhdistyy huippuunsa viritetty vastameluteknologia ja koko tavalla, jota ei ole muissa markkinoilla olevissa kuulokkeissa tai korvatulpissa.

Palkittu oululainen innovaatioyritys QuietOn™ on julkaissut uusimman tuotteensa, QuietOn 3 -vastamelukorvatulpat. Nämä maailman pienimmät vastamelukorvatulpat vaimentavat merkittävästi melua kaikissa tilanteissa, taaten hiljaisuuden äänimaiseman, josta myös pohjoinen Suomi tunnetaan.

QuietOn 3 on markkinoiden ensimmäinen vastamelutekniikkaa hyödyntävä tulppa, joka mahtuu kokonaisuudessaan korvakuopan sisään. Pienen kokonsa myötä laite mahdollistaa nukkumiseen sivuttain korva tyynyä vasten ilman epämukavuutta. Nukkumiseen optimoitu melun vaimennus mahdollistaa käyttäjälle hyvin nukutun yöunen, joka puolestaan edistää hyvinvointia ja vireyttä.

QuietOn’n toimitusjohtajan Jussi Lemiläisen mukaan uusi QuietOn 3 -tuote esitellään nyt ihanteelliseen aikaan – unen merkitys yleiseen hyvinvointiin ja terveyteen tiedostetaan laajalti, unen laatua mitataan erilaisten unenseurantalaitteiden avulla yleisesti, ja unesta onkin tulossa vuosikymmenemme megatrendi.

”Henkinen ja fyysinen hyvinvointi alkaa hyvästä yöunesta, ja hyvät yöunet puolestaan edellyttävät meluttoman ympäristön”, Lemiläinen sanoo.

“QuietOn 3 -tulppien ainutlaatuinen teknologia vaimentaa melua tehokkaasti, ja kilpailevista ratkaisuista poiketen on tehokas myös matalataajuisen melun, kuten kuorsausäänen, vaimennuksessa, luoden näin paremmat, melusaasteelta vapaat olosuhteet nukkumiseen”, hän jatkaa.

Yleisimmät unta häiritsevät matalataajuiset melut ovat lähtöisin esimerkiksi lämmitysjärjestelmistä, kodinkoneista, liikenteestä, lentokoneista, kuorsauksesta ja äänekkäistä naapureista. QuietOn 3:n vastamelutoiminto mittaa ulkoisen melun täydellisen tarkasti ja tuottaa saman mutta vastavaiheistetun äänisignaalin, joka puolestaan kumoaa ulkoisen äänenpaineen ennen kuin se ehtii korvan tärykalvolle.

“Kilpailevien valmistajien valkoista kohinaa tai muuta lisämelua tuottavat melun peittämiseen pohjautuvat laitteet auttavat kyllä nekin nukahtamaan, mutta lisämelun tuottaminen lisää kuuloaistiärsykettä ja estää käyttäjää saavuttamasta syvän unen vaihetta. QuietOn 3:n vastameluun perustuva tekniikka on ainoa ratkaisu, joka tosiasiallisesti parantaa unen laatua ja vähentää stressiä”, Lemiläinen tähdentää.

QuietOn 3 -tuote on optimoitu terveelliseen nukkumiseen – musiikin toisto, langattomat lähettimet ja vastaanottimet sekä muut nappikuulokkeista tutut osat ovat jätetty pois, eikä laite näin ollen tuota elektromagneettista säteilyä.

Käyttömukavuuden lisäämiseksi QuietOn 3:n mukana tulee neljä eri kokoista pehmeää korvasovitetta. Langattomuuden ja latauskotelon automaattisen toiminnan myötä QuietOn 3 -tulpat ovat aina käyttövalmiit. Yhdestä latauskerrasta riittää virtaa korvatulpille 28 tunniksi.

“Uudet teknologiat kuten vuorokausirytmiin perustuvat lamput ja unenseurantalaitteet ovat osoittaneet, että ihmiset ovat valmiita investoimaan unen laatuun sekä terveyden ja yleisen hyvinvoinnin parantamiseen. QuietOn tukee osaltaan tätä positiivista terveysilmiötä – hiljaisuushan on oleellinen osa hyvää unta, hyvinvointia ja päivittäistä suorituskykyä”, Lemiläinen toteaa.

Lisätietoja QuietOn’n innovatiivisista tuotteista: www.quieton.com

QuietOn Oy on helmikuussa 2015 perustettu oululainen terveysteknologiayritys, joka kehittää, valmistaa ja myy patentoituja vastamelukorvatulppia. QuietOn’n tuotteita on myyty yli 70 000 kappaletta 125 eri maassa. QuietOn on erityisen suosittu muun muassa säännöllisesti matkaavien ja nukkumisterveydestä kiinnostuneiden kuluttajien keskuudessa, ja yritys on palkittu useilla kansainvälisillä matkustaja- ja unituotemessuilla.

QuietOn on tavaramerkki, jonka omistaa QuietOn Oy.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jussi Lemiläinen
jussi.lemilainen@quieton.com

Merkittävä avaus droonien ammattimaiseen käyttöön

Miehittämätön ilmailu on toden teolla lähdössä lentoon. Sähköllä toimivat, lentävät, lähipäästöttömät laitteet eli droonit pääsevät nyt yritysten ja tutkijoiden suurennuslasin alle. Tehokkaan, turvallisen ja ammattimaisen toiminnan varmistamiseksi on selätettävä useita merkittäviä haasteita. Tällaisia ovat esimerkiksi alailmatilan lennonvarmistus, lennon hallinta näköyhteyden ulkopuolella ja mahdollisuus suorittaa useita eri tehtäviä yhdellä lennolla. Näitä ja useita muita pulmia ratkoo kansainvälisestikin merkittävä Drolo-projekti.

Drolo-projektissa tutkitaan, kehitetään ja pilotoidaan ratkaisuja alailmatilan liikenteenhallintaan, 5G-yhteyksiin sekä painetun ja sulautetun elektroniikan hyödyntämiseen. Hankkeessa testataan älykkäitä droonipalveluita satamaan, droonien käyttöä lentoaseman lähialueella, droonisääpalvelua ja vedyn sopivuutta droonien energialähteeksi. Hankkeessa kehitetään myös suomalaisten droonitoimijoiden liiketoimintamalleja vientinäkökulmasta. Esimerkiksi useiden tehtävien suorittaminen jopa usealle asiakkaalle samalla lennolla parantaa droonien kustannustehokkuutta.

Hanke pystyttää Suomen ensimmäisen droonien lennonjohdon testialueen Oulun seudulle. Kumppaneina projektissa on joukko alan keskeisiä kansallisia kaupallisia- ja tutkimustoimijoita. Hanke luo myös ekosysteemin, joka jatkossa synnyttää drooneihin liittyviä innovaatioita ja uutta liiketoimintaa.

Alailmatila droonien käyttöön

Droonien ympärillä tapahtuu nyt paljon. Eurooppalainen lainsäädäntö etenee mahdollistaen uudenlaista ammattimaista käyttöä drooneille. Tulossa on U-Space järjestelmiä eli kaupunkien alailmatilan hallintaratkaisuja, joiden odotetaan olevan käytössä Euroopan laajuisesti – siis Suomessakin – alkuvuodesta 2023.

“Valitsemamme alue sopii erinomaisesti testialueeksi vaativille kokeiluille, joissa testataan tulevaisuuden miehittämättömän ilmailun ratkaisuja kaikkien kaupunkiseutujen käyttöön. Alueella on vilkas muttei kuitenkaan liian vilkas lentoasema ja lisäksi satama, saaristoa ja kaupunkiympäristöä”, kertoo hanketta koordinoiva Petri Mononen VTT:ltä.

“Drolo on merkittävä askel miehittämättömän ja miehitetyn ilmailun toimintamahdollisuuksien lisäämiseen samassa ilmatilassa. Mallinnamme eri vaihtoehtoja turvalliselle ja joustavalle lentoliikenteen sujumiselle. Tämä tarkoittaa myös laajaa ja avointa vuoropuhelua eri toimijoiden välillä”, sanoo asiakkuus- ja markkinointijohtaja Pasi Nikama Fintraffic lennonvarmistuksesta.

Kaupungit ovat edelläkävijöitä palveluilmailussa

Hanke liittyy läheisesti myös kaupunkien tulevaisuuteen – kaupungeilla tulee nimittäin olemaan merkittävä rooli liikkumisen kolmannen ulottuvuuden muuttuessa arkipäiväksi. Myös testialue Oulu on hankkeessa aktiivisesti mukana ja kytkemässä syntyviä palveluja kaupunkilaisten ja yritysten tarpeisiin. ”Seudulta löytyy paljon hankkeeseen liittyviä teknologiayrityksiä ja lisäksi kattava 5G verkko”, sanoo johtava tutkija Timo Lind VTT:ltä.

”BusinessOulu on ollut mukana hankkeen valmisteluissa ja näkee miehittämättömän ilmailun useita toimialoja koskettavana digitaalisten palvelujen liiketoiminta-alueena”, kertoo BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula. ”Oulu haluaa olla mukana mahdollistamassa uudentyyppisten vähähiilisten ratkaisujen luomista yhteiskehittämällä – hienoa saada tämä laaja joukko eturivin toimijoita mukaan alueen vahvan tutkimustoiminnan rinnalle”, hehkuttaa Heikki Huhmo, Business Oulun yhteyspäällikkö.

Droonien kehitys avaa lukuisia käyttötarkoituksia

Tarjolle tulevissa laitteissa radiotekniikka tulee asteittain perustumaan nopeisiin matkapuhelinverkkopohjaisiin ratkaisuihin (5G, 6G), mikä mahdollistaa toiminnan laajemmilla alueilla ja ilman näköyhteyttä. Näköyhteyden ulkopuolella lentäminen vaatii drooneilta parempaa autonomiaa ja kehittyneempää ympäristön havainnointia.

”Laajan ekosysteeminsä ansiosta Oulu on luonteva paikka 5G-verkkojen tarjoamien mahdollisuuksien tutkimiseen uusilla liiketoiminta-alueilla, kuten miehittämättömässä ilmailussa. Drolo-projektissa Nokian tavoitteena on jatkaa yritysverkkoratkaisujen kehittämistä drooneja hyödyntämällä”, toteaa Erja Sankari, Nokian mobiiliverkkojen globaaleista toimitusketjuista vastaava johtaja.

Droonien suorituskyky kehittyy nopeasti lentoaikojen, kuormankantokyvyn sekä sateen, lumen ja pakkasenkeston osalta. Droonien radioyhteyksien, autonomian ja ilmatilanhallinnan kehittyminen mahdollistaa uusia turvallisia käyttömahdollisuuksia. Esimerkkeinä nähdään droonien laajamittainen käyttö esimerkiksi tavaralogistiikassa, maataloudessa, metsätaloudessa, satamissa, lentoasemilla, rakennusalalla, viranomaistoiminnassa sekä kunnossapito- ja tarkastustehtävissä. Tutkimustyössä drooni on erinomainen alusta kerätä monenlaista dataa keräämiseen ja droonit nähdään myös perinteisen ilmailun puolelle käyttöön tulevien digitaalisten ratkaisuiden kehittämisalustana.

”Teknologian ja laitteiden suorituskyvyn ohessa on tärkeää kehittää myös toimintamalleja. Erilaisten toimijoiden tarpeiden ymmärtäminen sekä niiden sovittaminen ilmailun sääntelyyn ja teknologian tuomiin mahdollisuuksiin on tutkimus- ja kehitystoimintamme ytimessä. Drolo tarjoaa hyvät puitteet realististen ratkaisujen tuottamiseen monitoimijaympäristössä”, kommentoi Ville Somppi, Instan ilmailutuotteiden liiketoimintajohtaja.

Business Finlandin ja kumppaneiden yhdessä rahoittama noin 7,5 M€:n kokoinen projekti alkoi huhtikuussa 2021 ja kestää kaksi vuotta. Hanketta koordinoi VTT ja tutkimuspuolelta kumppaneina ovat Aalto-yliopisto ja Ilmatieteen laitos. Vientituotteitaan ja palveluitaan on kehittämässä joukko yrityksiä: Fintraffic lennonvarmistus, Nokia, Insta, TactoTek, Oulun satama, Fleetonomy ja MediaTek.

Pohjoisen bisneshaltijat tuo potkua yritysten kansainvälistymiseen – suojelijaksi kansanedustaja Juha Sipilä

– Haluamme synnyttää verkoston, joka vastaa Oulun alueen ja pohjoisen tarpeisiin yrityksiltä yrityksille, sanoo Oulu Talent Hubin Marja Nousiainen.

Oulun seudulle ollaan rakentamassa uutta mentoriverkostoa, Pohjoisen bisneshaltijoita, joka auttaa alueen yrityksiä kansainvälistymään.

Tavoitteena on, että kansainvälisesti kokenut yritys voi jakaa kokemustaan niille yrityksille, jotka haluavat palkata kansainvälisiä osaajia ja suunnata kohti kansainvälisiä markkinoita. 

Mentoreina toimivat muun muassa Nokian Laura Vähäsaari, Rosatomin Outi Pelkonen, Sunitin Eero Suutari ja BBi Finlandin Marisa Kerman. Mentoriverkoston suojelijana toimii kansanedustaja Juha Sipilä.

– Halu toimia tarvitsee tuekseen kokemusta ja käyttökelpoiset käytännön ohjeet. Haluamme synnyttää verkoston, joka vastaa Oulun alueen ja pohjoisen tarpeisiin yrityksiltä yrityksille, Oulu Talent Hub -hankkeen koordinaattori Marja Nousiainen kertoi Oulun kauppakamarin Kevätforumissa.

Mentoriverkoston toiminnan takana ovat Oulu Talent Hub ja Oulun kauppakamari. Varsinaisesti verkosto käynnistyy Nousiaisen mukaan syksyllä, ja siellä järjestetään myös tapahtumia sekä työpajoja.

Oulu Talent Hub -hankkeen (OTH) tavoitteena on, että alueen pk-yritykset pystyvät jatkossa paremmin kansainvälistymään.

OTH pyrkii myös siihen, että Oulun seudulla opiskelevat maahanmuuttajataustaiset ja kansainväliset opiskelijat sekä tutkijat voivat työllistyä paremmin alueen yrityksiin.

Marja Nousiainen ja Juha Sipilä

Marja Nousiainen ja Juha Sipilä esiintyivät Oulun kauppakamarin Kevätforumissa, joka järjestettiin virtuaalisena tapahtumana keskiviikkona. Kuvat: Oulun kaupunki ja Oulun kauppakamari

Kevätforumissa puhunut Juha Sipilä painotti, että osaajahoukuttelun tulee olla pysyvä osa Suomen kasvuhakuista talouspolitiikkaa. Lisäksi tavoitteena on, että Suomeen saapuneet osaajat myös jäisivät tänne.

– Valtiovarainministeriön arvion mukaan työperäisen maahanmuuton kasvattaminen pysyvästi 10 000 hengellä vuodessa vuoteen 2030 mennessä voisi vahvistaa julkista taloutta vuoden 2029 tasolla noin 400 miljoonalla eurolla vuodessa, jos nettomaahanmuutto lisääntyisi kumulatiivisesti 50 000 hengellä kuluvan vuosikymmenen aikana.

Osaajavaje näkyy nyt monilla aloilla, erityisesti huipputeknologian alalla. Yhtä ratkaisua ongelman kampittamiseen ei ole.

Työperäisen maahanmuuton edistämiseksi tarvitaan monia tavoitteita ja toimenpiteitä. Sipilä mainitsi tällaisiksi keinoiksi muun muassa työlupaprosessin nopeuttamisen. Työn perässä Suomeen muuttavien puolisoidenkin maahantuloa ja pääsyä työelämään pitää helpottaa, hän sanoi.

Avainasemassa on Sipilän mukaan myös yhden luukun digitaalinen palvelukanava, jota kautta kansainväliset osaajat saavat tietoa ja voivat kätevästi hoitaa Suomeen tulemiseen liittyvää asiointia.

Oulu Talent Hubissa mukana ovat BusinessOulu, Oulun kauppakamari, Oulun yliopisto, OAMK ja OSAO. Hanke kestää vuoden 2022 loppuun ja sitä rahoittaa ESR.

Naava tuli Ouluun

Maailman johtava älyviherseinien valmistaja on avannut uuden toimipisteen Technopolis Ydinkeskustaan.

Suomalaisyritys Naava on maailman johtava älyviherseinien valmistaja. Yrityksen missiona on yhdistää ihmiskunta ja luonto uudelleen, jotta jokainen voisi elää urbaania elämää kestävällä ja hyvinvointia tukevalla tavalla.

Naava on kehittänyt luontoa, ainutlaatuista teknologiaa ja skandinaavista designia yhdistäen maailman ainoat ilmaa puhdistavat ja kosteuttavat älyviherseinät, jotka todistetusti vaikuttavat positiivisesti ihmisten vireystasoon, tuottavuuteen ja kokemukseen tilasta ja sopivat siksi mainiosti moderneihin toimistoihin ja liiketiloihin.

Naavan Oulun Showroom on nyt avattu Technopolis Ydinkeskustan tiloihin osoitteeseen Sepänkatu 20. Showroomilla pääsee tutustumaan Naavoihin ja kuulemaan lisää niiden tuomista hyödyistä ja mahdollisuuksista.

“Naavan terveyttä ja hyvinvointia tukevien palveluiden kysyntä on pandemian myötä kasvussa, ja olemme innostuneita päästessämme laajentamaan toimintaamme nyt myös Oulun talousalueelle”, kertoo Naavan toimitusjohtaja Arttu Salmenhaara. “Tervetuloa tutustumaan ja tuntemaan Naavan vaikutus henkilökohtaisesti Oulun showroomillamme!”

Naavalla on toimipisteitä ympäri maailmaa – muun muassa Helsingissä, Tukholmassa, New Yorkissa ja Arabiemiraateissa. Oulun Showroomin yhteyshenkilönä toimii Oulun Sales & Showroom Manager Henrika Hokkanen.

Tiedustelut ja lisätiedot:

Henrika Hokkanen
Sales & Showroom Manager Oulu
+358 440 256 066
henrika.hokkanen@naava.io

Klaimber palkittiin kansainvälisellä muotoilupalkinnolla

Oululaisen Heikki Herrasen Kailamed Oy:lle suunnittelema tuoli lisää itsenäistä pärjäämistä kotona esimerkiksi seniorivuosina ja helpottaa muun muassa omaishoitajien työtä.

Klaimber, uusi innovatiivinen henkilönostimena toimiva tuoli, on voittanut hopeaa arvostetussa kansainvälisessä A’ Design Award & Competition -muotoilukilpailussa. Italiassa vuosittain järjestettävä kilpailu on yksi muotoilualan vaikutusvaltaisimpia tapahtumia. Klaimber palkittiin uudet ja oivaltavat apuvälineet kattavassa sarjassa ”Differently Abled and Seniors’ Assistance Design”.

Huonekaluksi muotoiltu Klaimber on apuväline, jolla alentuneen fyysisen toimintakyvyn rajoittama henkilö pääsee nousemaan lattialta ylös omatoimisesti, ilman avustajaa. Tämä lisää itsenäistä pärjäämistä kotona esimerkiksi seniorivuosina ja helpottaa muun muassa omaishoitajien työtä. Klaimber sopii nostamisen apuvälineeksi myös hoiva- ja hoitoympäristöihin, joissa se tuo helpotusta hoitohenkilökunnan tehtäviin. Tuotteena Klaimber edesauttaa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä, jossa hoiva keskittyy enenevässä määrin koteihin.

Klaimberin muotoilu rikkoo apuvälineisiin liittyviä mielikuvia: vaikka Klaimber on apuväline, se ei näytä siltä. Patentoitu, ilman sähköä toimiva nostomekanismi on piilotettu nerokkaasti nostotuolin sisään. Oivaltava muotoilu tekee Klaimberista apuvälineen, jota kehtaa pitää esillä. Silloin kun Klaimber ei ole apuväline, se toimii tavallisena tuolina. Siksi se on myös aina käyttövalmis.

Puusta ja teräksestä valmistetun Klaimberin muotoilun on suunnitellut aiemmin Red Dot -palkittu oululainen muotoilija Heikki Herranen. Heikki on valmistunut muotoilijaksi Tanskassa, ja hänen työssään näkyy funktionaalinen skandinaavinen jälki. Muotoilupalkinto korostaa Klaimberin uudenlaista ja onnistunutta ajattelua apuvälineestä, joka sopii osaksi sisustusta.

Klaimberia valmistaa Kailamed Oy. Tuotetta myyvät Suomessa Camp Mobility Oy ja Apukauppa.fi.

Lisätietoja:
Marko Kailasuo, toimitusjohtaja, marko.kailasuo@kailamed.fi
Klaus Ala-aho, markkinointijohtaja, klaus.ala-aho@kailamed.fi

A’Design Award & Competition
www.adesignaward.com
https://competition.adesignaward.com/gooddesign.php?ID=119570

BusinessOulusta apua ulkomaan markkinoiden valloittamiseen

– Yhteistyö BusinessOulun kanssa on avannut ovia uusiin mahdollisuuksiin, kertoo Q-robotistaan tunnetun Prometecin myyntijohtaja Timo Huotari.

Kun uusi kuorma puuhaketta saapuu voimalaitokselle, Prometecin robotti alkaa tositoimiin.

Tavallisena torstaipäivänä puuhakekuormia saapuu vilkkaalla tahdilla Oulun Energian biovoimalaitokselle. Se tarkoittaa kiireistä päivää Prometecin uudenkarhealle robotille, joka asennettiin alkuvuodesta Laanilaan.

Myyntijohtaja Timo Huotari kertoo, että ennen kuin Prometecin ensimmäinen robotti saapui Ouluun, niitä oli asennettu jo neljälle paikkakunnalle Suomeen sekä Ruotsiin ja Viroon.

Timo Huotari vastaa Prometecissa ulkomaan myynnistä ja markkinoinnista. Yrityksen tavoitteena on tällä hetkellä kasvattaa päätuotteen eli näytteenottorobottien määrää ennen kaikkea ulkomailla. Tällä hetkellä Q-robotti on käytössä seitsemässä voimalaitoksessa.

Kajaanissa perustetulla yrityksellä on toinen konttori Oulussa ja etätyöntekijöitä muualla Suomessa. Myyntiagentteja toimii kuudessa maassa, kuten Chilessä ja Japanissa. Yrityksen palkkalistoilla työskentelee 13 työntekijää.

Kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen yritys on saanut Timon mukaan paljon apua BusinessOulusta.

– Olemme olleet monilla messuilla BusinessOulun yhteisständillä. Ne ja useat muut yhteistyökuviot BusinessOulun kanssa ovat laajentaneet verkostojamme sekä avanneet ovia uusiin mahdollisuuksiin. Erityisesti vienti- ja kv-hankkeista vastaava asiantuntija, Sanna Savolainen on ollut suureksi avuksi muun muassa rahoituspuolen asioissa.

Vuonna 2020 Prometec sai kansainvälisen myynnin kehittämiseen Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoituksen (NIY) BusinessFinlandilta. Prometecille on myönnetty 250 000 euron NIY-rahoitus nyt kaksi kertaa.

”Nyt alkaa näkyä jo valoa. Yhteydenottoja tipahtelee vilkkaammin ja asiakkaita saa helpommin palavereihin.”

Vilkkaana päivänä Laanilan-biovoimalaitokselle voi saapua jopa sata kuormaa päivässä.

Automaattinen näytteenottolaitteisto eli Q-robot ottaa edustavat näytteet sattumanvaraisesti poltettavaksi tulevasta materiaalista ennen kuorman purkamista.
Robotti on koottu alihankkijoiden avulla. Materiaalista mitataan kosteutta ja lämpöarvoa. Robotti pudottaa näytteet säiliöön ja sieltä ne päätyvät laboratoriomittauksiin.

Timo Huotari listaa monia etuja, joita automaattinen näytteenotto tuo: sen avulla näytteet saadaan aina luotettavammin ja turvallisemmin kuin pelkällä lapiolla ottaessa. Rekka-autojenkin käynti tehdasalueella nopeutuu, hän lisää.

Prometecissa Timo on työskennellyt vuodesta 2016 lähtien. Samoihin aikoihin yritys asensi ensimmäisen robottinsa Kuopion Energialle.

BusinessOulun avustamana hän on tehnyt tutkimuksia ja ollut mukana yhteistyöprojekteissa, joissa on kartoitettu esimerkiksi biovoiman käyttöä ja mietitty sopivia jälleenmyyntiehdokkaita.

– Kun pyritään oikeasti maailmalle, huolellinen taustakartoitus ja yhteistyö erilaisten sidosryhmien kanssa on olennaisen tärkeää. Verkostojen täytyy olla laajoja, että päästään neuvottelemaan myynnistä juuri oikeisiin pöytiin.

Timo Huotarin mukaan Prometec on saanut paljon apua BusinessOulusta etenkin ulkomaan markkinoiden valloittamiseen. Kuvat: Annakaisa Vääräniemi

Konkarin messuneuvot

Ennen korona-aikaa Timo matkusti paljon maailmalla niin messuilla kuin voimalaitoksissa. Hän sanoo kaipaavansa messujen tunnelmaa ja hyötyjä, joita ne tarjoavat myynnin tueksi.

Nyt yhteydenpito sidosryhmiin tapahtuu lähinnä virtuaalisesti. Se on tuttua hänelle, sillä ensimmäisinä Prometec-vuosinaan hän asui Ruotsissa ja työskenteli etänä.

– Korona on hankaloittanut toimintaamme, mutta olemme tehneet korona-aikana myös suuren projektin Viroon. Monet investointipäätökset ovat lykkääntyneet. Nyt alkaa kuitenkin näkyä jo valoa. Yhteydenottoja tipahtelee vilkkaammin ja asiakkaita saa helpommin palavereihin.

Vaikka Prometec on saanut paljon tukea BusinessOulusta esimerkiksi messutoimintaan, Timo muistuttaa, että yrityksen omalle vastuulle jää tulosten tekeminen.
Hänen mielestään yksi tärkeimmistä asioista menestyviin messutapahtumiin on tarkka etukäteistyö.

– Messuilla on paljon matchmaking-tapahtumia. Niiden osallistujat kannattaa tarkistaa etukäteen, samoin näytteilleasettajat. Joukossa voi olla mukana potentiaalisia uusia asiakkaita. Jos mukana on alihankkijoita tai muita yhteistyökumppaneita, on heitä syytä käydä morjestamassa.

– Ennakkoon valmistautuminen antaa enemmän messuista. Ständillä on hyvä olla vieraille tarjolla jotain mieleenpainuvaa – muutakin kuin Fazerin sinistä suklaata. Meillä mukana kulkee pienoismalli myös robotistamme.

Uusimpana messuviihdykkeenä Timo on suunnitellut omia musiikkiesityksiä, mutta koronan vuoksi hän ei ole vielä päässyt laulamaan alan tapahtumissa.

– Muutama maailmanluokan yritys on kyllä jo tilannut musisoimaan myös heidän omille ständeilleen.

Kaksi vuotta sitten Timo osallistui The Voice of Finland -kilpailuun ja pääsi siellä pitkälle, kunnes tippui juuri ennen live-esiintymisiä.

– Musiikin tekeminen on edelleen kuin yötyötäni. Teemme bändin kanssa paljon pieniä keikkoja firman juhlista häihin ja muihin tilaisuuksiin, Timo naurahtaa.

BusinessAseman kokeiluissa on äly mukana

Työtä ja tekijöitä lähentämään perustettu BusinessAsema on myös älykiinteistö ja yhteiskehittämisalusta, jossa voidaan kehittää kiinteistöteknologiaan liittyviä tuotteita ja sitä kautta uutta liiketoimintaa. Tällä kertaa nopeisiin kokeiluihin kutsuttiin yrityksiä ratkomaan esimerkiksi siivoustarpeen arviointia, käyttöasteen optimointia ja turvallisuuden edistämistä.

Kokeilijoilla oli käytössään BusinessAsemalta kerättävä data sekä sinne asennettu teknologia. Dataa kerätään mm. tilojen käyttöasteesta ja olosuhteista.

”Dataa tuottaa 120 sensoria, jotka mittaavat läsnäoloa ja sisäilman olosuhteita. Tuotettu data on saatavilla kaupungin tietoaltaan kautta, ja suurin osa siitä on nähtävissä reaaliaikaisesti Empathic Building -digikaksosessa, joka löytyy BusinessAseman verkko-osoitteesta”, kertoo BusinessAseman kokeiluympäristöstä ja digitalisaatiosta vastaava Jari Jokisalo BusinessOulusta.

Mukaan kevään kokeiluihin valittiin tarjouskilpailun kautta neljä yritystä, jotka toteuttivat kokeilunsa tavanomaistakin nopeammassa aikataulussa.

”Oman haasteensa kokeiluille asettivat koronapandemian aiheuttamat rajoitukset, joiden myötä esimerkiksi ravintola oli ollut jo pitkään suljettuna”, Jokisalo taustoittaa.

BusinessAsema kuitenkin toi kokeilijoita hyvin yhteen ja monessa kohtaa nähtiin yhteisen jatkokehityksen paikka. Fresh Air Globalin Samuli Tahkola kiteytti asian näin:

”Monet asiat tarvitsevat fyysisen kokeiluympäristön. BusinessAsema on yhteinen hiekkalaatikko ja tekemisessä hyvä henki.”

Fresh Air Global kokeili BusinessAsemalla monikanavaista palauteratkaisua, joka helpottaa kiinteistön ylläpitoa yhteistyössä tilan käyttäjien kanssa. Käyttäjät voivat raportoida tilakohtaisesti siivoustarpeista ja muista epäkohdista. Palaute otetaan vastaan esimerkiksi QR-koodien avulla tai ovenpielinäytöistä.

Korona-aika haastoi kokeiluja

Haurun Jäteauto haluaa kokeilla kiinteistöön sijoitettavaa etäluettavaa jäteastiaa, joka on lisäksi pakkaava, jolloin tyhjennystarve on tavanomaista astiaa vähäisempi. Jäteastian sijoituspaikaksi päätettiin BusinessAseman FabLab, jossa syntyvää jätettä on terävien kappaleiden takia vaikea käsitellä.

Koronatilanteesta johtuvien toimitusvaikeuksien takia pakkaava astia ei ehtinyt kokeiluun, joten aluksi käyttöön otettiin Haurun Smart-jäteastia, joka kerää dataa pinnanmittausanturein sekä kannen avaamista mittaavilla sensoreilla. Näin saadaan referenssidataa jätteiden määrästä verrattavaksi myöhemmin toimitettavan pakkaavan astian tuottamaan tietoon.

Korona-ajan rajoitusten vuoksi BusinessAseman toiminta on normaalia hiljaisempaa, joten kokeiluissa korostuivat digitaaliset ratkaisut. BusinessAsemalle on asennettu Haltianin Thingsee-anturilaitteita, joilla voidaan kerätä käyttöastetietoa neuvotteluhuoneista ja ravintolan pöydistä sekä olosuhdetietoa eri tiloista. Haltianin kokeilu perustui antureiden tuottamaan dataan sekä tilan kokonaisuutta ja toimintoja mallintavan Empathic Building -ratkaisun hyödyntämiseen.

Datan avulla voidaan optimoida ravintolan toimintaa, tilojen käyttöä sekä siivouksen ajoitusta. Järjestelmästä voidaan myös erottaa erilaista trendinomaista käyttäytymistä, jonka pohjalta on mahdollista tehdä johtopäätöksiä sekä ravintolan että eri tilojen käytön tehostamiseksi. Ravintola voi dataan pohjautuen myös paremmin ennustaa ruuan tarvetta hävikin minimoimiseksi.

Siili Solutions tutki BusinessAsemalta saatavan datan avulla siivouksen ja puhtaanapitotarpeen ennakointia ja töiden optimointia. Kokeilun aikana tehtyjen haastattelujen perusteella ilmeni, että todellisuudessa tarvittaisiin ainakin kaksi optimointialgoritmia: pitkän aikavälin algoritmi ja nopeammin reagoiva, päivittäinen algoritmi. Jatkossa on tarkoitus luoda pitkän ajan ennustemalli määrittelemään vuosittaisten isojen siivousten ajankohtia. 

BusinessAsemalta kertyy dataa myös mm. taloautomaatiosta, lukituksesta, valaistuksesta, tilanvarausjärjestelmästä, älylokerikoista, saniteettiratkaisuista, infotauluista ja AV-järjestelmistä. Tilojen taas avauduttua ja käytön lisäännyttyä kerättävää tietoa tullaan hyödyntämään yhteistyössä yritysten kanssa.

Oulun seudun elinkeinokatsaus ja BusinessOulu 10 vuotta

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1-2021 on ilmestynyt. Katsaus on lajissaan kahdeskymmenes, ja se juhlistaa samalla BusinessOulun 10 vuoden taivalta:

Oulun seudun elinvoimaisuuden ja elinkeinopolitiikan uudistamiseksi kaupunginvaltuusto päätti lokakuussa 2009 perustaa uuden elinkeinopolitiikan toteuttamisesta vastaavan liikelaitoksen. Perustamisen jälkeen laajentuvan Oulun kehitysorganisaatiot yhdistettiin ja kaupungille laadittiin uusi elinkeinostrategia, joka painottui yrittäjyyteen ja startup-toiminteiden perustamiseen. Varsinainen toiminta Oulun elinkeinoliikelaitoksessa, BusinessOulussa, aloitettiin haastavissa olosuhteissa vuoden 2011 alussa.

Oulun seudun suhdannenäkymä vuoden 2020 loppuun mennessä

Koronaviruspandemia heikensi Oulun seudun suhdannekehitystä maaliskuusta 2020 alkaen nopeasti useilla päätoimialoilla. Seudun jalostusaloista liikevaihdon trendi kääntyi kasvuun vuoden loppupuolella teollisuudessa, mutta rakentamisessa liikevaihdon trendin lasku jatkui. Palvelualoista liikevaihdon kehitys jatkui edellisvuoteen verrattuna heikkona majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, kotitalouksien palveluissa sekä kuljetus- ja varastointialalla. Seudun talouden kannalta keskeisellä informaatio- ja viestintäalalla liikevaihto kasvoi kuitenkin edelleen.

Oulun seudun yritysten liikevaihdon trendin vahva kasvu hiipui vuoden 2019 lopussa ja kääntyi laskuun viime vuoden alkupuolella. Liikevaihdon trendi kääntyi kuitenkin kasvuun vuoden kolmannella neljänneksellä ja trendin kasvu jatkui vuoden lopussa. Liikevaihdon trendiä on nostanut viennin trendin kääntyminen kasvuun. Seudun yritysten liikevaihto oli heinä–joulukuussa keskimäärin noin 2 % alemmalla tasolla kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan.

Oulun seudun yritysten ja muiden yhteisöjen henkilöstömäärän trendin vuoden 2019 lopussa alkanut lasku taittui viime vuoden loppupuolella. Myös koko maan työllisyyden trendin lasku pysähtyi. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna henkilöstömäärä oli Oulun seudulla vuoden loppupuolella keskimäärin 3 % alemmalla tasolla.

Oulun seudun elinkeinokatsaus 1-2021 on ladattavissa sähköisesti. Katsauksen uusimmat tiedot ovat vuoden 2020 viimeiseltä neljännekseltä. Vaihtuvana teemana on tällä kertaa BusinessOulun 10 toiminnan vuotta sekä katsaus Oulun seudun kehitystä kuvaaviin trendeihin vuodesta 2010 alkaen.

Jätehuoltoalan uudistaja, jolta eivät ideat lopu kesken

Mikko Hauru on yllätysten mies. Heti oven avattuaan hän kysyy hymyillen, maistuisiko voileipäkakku. ”Löytyy meiltä kermakakkuakin, haetaanpa ensin kahvit”, Hauru hymyilee ja kertoo yrityksensä toimintaperiaatteista.

Kuva: Maailmalta perheyritykseen palannut Mikko Hauru on lyhyessä ajassa osoittanut, että perinteistä jätehuoltoalaa voi uudistaa toimimalla paikallisesti ja hyödyntämällä digitaalisia ratkaisuja.

”Meille paikallisuus ja paikalliset kumppanit ovat todella tärkeä asia. Nämä Ruskon uudet toimitilat suunnitteli ja toteutti oululainen Terwa Kiinteistökehitys Oy. Biokaasun autoihimme saamme melkein viereiseltä tontilta ja kerättyjen hyötyjätteiden ja -jakeiden vienti Ruskoon tai Laanilaan jatkokäsittelyä varten on helppoa. Raskaskonehuoltoa tarjoavat kumppanit samalta alueelta”, Hauru taustoittaa.

Kakkutarjoilun syykin selviää. Perheyrityksessä pitkän elämäntyön tehnyt Lassi Hauru on saanut presidentin myöntämän Suomen Leijonan ansioristin. Nyt yli 60 vuotta vanhaa perheyritystä jatkavat yrittäjinä Mikko Haurun lisäksi sisko Anna Hauru, Timo Hoikkala ja Kimmo Kujasalo. ”Vaikka ei minusta koskaan pitänyt tulla yrittäjää tälle alalle”, Mikko Hauru toteaa yllättäen.

Maailmalta perheyrityksen palvelukseen

Mikko Hauru opiskeli kauppatieteen maisteriksi Oulun yliopistossa. Opiskelijavaihto Unkarissa toi käytännön kielitaidon, joka poiki myöhemmin töitä Unkarista lääketeollisuuden parista. Aina välillä nuori mies palasi perheyritykseen, mutta veri veti uudelleen maailmalle. Dubaissa Hauru vastasi teräsrakenteita tarjoavan yrityksen paikallisesta toimistosta. ”Kansainvälinen myyntityö on tosi opettavaista – tykkäsin siitä älyttömästi!” muistelee Hauru ulkomaan vuosiaan.

Kokemuksista hyötyy nyt oma yritys, jossa Hauru pääsee ideoimaan keinoja erottua kilpailijoista. Hauru on valinnut strategiakseen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen omassa toiminnassaan. Yritys pystyy tarjoamaan 67% palveluistaan päästöttömästi biokaasulla. Ympäristöystävälliseen liiketoimintaan panostaminen on tuonut myös kilpailuetua, sillä Hauru voitti Kempeleen kunnan kilpailutuksen jätekuljetuksista.

”Tilaaja antoi painoarvoa sille, että palveluntuottajana voimme kompensoida omia päästöjämme paikallisesti. Jos useampi yritys tekisi konkreettisia asioita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi paikallisesti, sillä olisi suuri vaikutus”, Mikko Hauru pohtii.

Uusi palvelu syntyi alle kuukaudessa

Vuonna 2020 Hauru lanseerasi uuden Hauru Smart -palvelun. Palvelussa asiakas saa käyttöönsä jäteastiat, joissa kaikissa on sisällä Jaete-niminen pinnanmittausanturi. Anturi soveltuu yhtä lailla myös Molok-syväkeräyssäiliöihin. Jaete mittaa jäteastian täyttöastetta 0–100 % ja tämän tiedon perusteella jäteastia tullaan tyhjentämään oikea-aikaisesti.

Hauru Smart -palvelun kehittämisessä on ollut mukana useita oululaisia yrityksiä kuten Wastebook Oy ja iProtoxi Oy. Palvelun mahdollistavaa sensoria testattiin ensin syväkeräyssäiliössä ja sitten muun muassa Kaakkurin koululla, josta kerättiin polttokelpoiset jätteet aiemmin kolme kertaa viikossa. Pilotin aikana koululle lisättiin useampia keräysastioita, joissa kaikissa oli sensori. Tulokset yllättivät.

”Ajantasainen tieto jäteastioiden täyttöasteesta tehosti jätekuljetuksia: saimme vähemmällä ajolla kerättyä enemmän jätteitä. Tällä ratkaisulla on siis tosi isot ja myönteiset ympäristövaikutukset! Samalla koulun turvallisuus lisääntyi, kun suuren roska-auton käyntejä tontilla oli harvemmin”, Hauru kertoo innostuneena.

Päätös palvelun tuotteistamisesta tehtiin alle kuukaudessa. Nyt Hauru markkinoi palvelua erityisesti taloyhtiöille ja yrityksille, joille hiilijalanjäljestä on tullut uusi kilpailuvaltti.

Yhteistyötä ja verkostojen rakentamista BusinessOulun kanssa

Paikallisten kumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö on yksi Haurun toiminnan kulmakivistä. Millaista yhteistyötä Hauru on tehnyt BusinessOulun kanssa?

”Olemme tehneet yhteistyötä tapahtumissa. Esimerkiksi vuoden 2019 Industry Summitissä meidän biokaasuauto oli näytillä tapahtumapaikalla. Se oli hyvä tapahtuma myös itselleni verkostoitua. BusinessOulun kanssa olimme mukana myös I love muovi -kampanjassa. Vaikka voittoa ei tullutkaan, kehitimme yhdessä toimintamallia ja suunnittelimme keräyspisteet kampanjan ajaksi”, Mikko Hauru muistelee.

BusinessOulun uuden Pesti-tiimin palvelut kiinnostavat Haurua, sillä kasvua tavoitteleva yritys tarvitsee uusia työntekijöitä ja pystyy tarjoamaan lopputyöpaikkoja sekä harjoittelumahdollisuuksia opiskelijoille. Tekijöitä tarvitaan, sillä innovaattorin hatussa muhivat jo uudet ideat matkalla kohti kestävästi kasvavaa liiketoimintaa.

Uusi oululainen yrittäjäyhteisö lanseerattiin

Perjantaina toukokuun 7. päivänä lanseerattiin Oulussa uusi yrittäjäyhteisö nimeltään Tuttu-yrittäjä. Toiminnan käynnistämisen yhteydessä alkoi myös jäsenhaku.

Tuttu-yrittäjä on Oulun Yrittäjien käynnistämä ja ylläpitämä, paikallisten yritysten yhteismarkkinointiin ja yrittäjien keskinäiseen verkostoitumiseen keskittyvä yrittäjäyhteisö.

Yrittäjiä ja yrityksiä tehdään tutuksi yhteisillä tapahtumilla sekä mainoskampanjoilla esimerkiksi somessa, radiossa, TV:ssä, paikallislehdissä ja mainosnäytöissä. Tuttuyrittaja.fi -verkkosivusto kokoaa paikalliset palvelut yhteen ja sen kautta voi pyytää myös tarjouksia paikallisilta yrittäjiltä ja yrityksiltä eri palveluista.

Yrittäjäyhteisön tarkoituksena on parantaa oululaisten ja Oulussa toimivien yrittäjien ja yritysten tunnettavuutta niin kuluttajien, yrittäjien kuin kaupungin päättäjienkin keskuudessa.

Tarkoituksena on, että sertifioimalla ja markkinoimalla paikallisia yrityksiä voidaan kuluttajat ja yrityspäättäjät ohjata tietoisemmin tekemään hankintoja paikallisilta toimijoilta.

Tavoitteena on parantaa myös kaupungin reuna-alueiden (Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo, Yli-Ii ja Ylikiiminki) yritysten näkyvyyttä ja tunnettavuutta koko Oulun alueella.

Projektia rahoittaa Oulun Yrittäjien lisäksi BusinessOulu, joka on myöntänyt projektille kaksivuotisen rahoituksen. BusinessOulu tukee projektia myös mm. antamalla työpisteen Tuttu-yrittäjä -palvelupäällikön käyttöön.

Yhteisön toimintaa kehitetään yhteistyössä BusinessOulun, VisitOulun, Oulun Liikekeskuksen ja Oulun Seudun Yrittäjänaisten kanssa. Näiden organisaatioiden edustajat yhdessä Oulun Yrittäjien edustajien kanssa muodostavat yrittäjäyhteisön toimintaa ohjaavan johtoryhmän. BusinessOulun edustaja ja johtoryhmän jäsen on yrityspalveluiden päällikkö Jarmo Lauronen.

Yrittäjäyhteisön palvelusta vastaa palvelupäällikkö Minna Haapaniemi.

Tuttu-yrittäjän tunnuksen ja brändi-ilmeen on suunnitellut markkinoinnin asiantuntija Anna Karppinen BusinessOulusta.

Tuttu-yrittäjän sivustolle pääset tästä linkistä

Lisätietoja:
Minna Haapaniemi
palvelupäällikkö
Tuttu-yrittäjä / Oulun Yrittäjät ry
tuttu@oulunyrittajat.fi
p. 050 537 7466