Suomeen syntyi uusi matkailun rengastie – Oulun seudulle avautuva Pohjolan rengastie lumoaa monipuolisuudellaan

Yhdeksän erilaista matkailualuetta, noin 850 kilometriä alati muuttuvaa Suomen kesän maisemaa. Oulun kaupunki lähialueineen haluaa esitellä matkailijoille pohjolan kuvankauniin luonnon ja avaa tulevalle kesäkaudelle uuden matkailun rengastien, Pohjolan rengastien. Laaja reittikokonaisuus kuljettaa matkailijan kaupunkimaisemasta tuntureille sekä metsien läpi aina avomerelle saakka. Sen voi kulkea autolla ajellen ja tien erilaisista reiteistä voi nauttia vaikkapa pyöräillen tai patikoiden. Alueelle on yhteys myös julkisilla liikennevälineillä.

Kesäkuussa käyttöön vihittävä Pohjolan rengastie on osa Oulun kaupungin ja lähialueiden matkailun yhteistä kehittämistä. Se tuo todeksi pohjolan henkeäsalpaavan kauniin luontomaiseman tarjoten matkailijoille monipuolisia maisema- ja ulkoilureittejä koettavaksi Suomen suvessa.

– Pohjolan rengastie on osoitus tiiviistä yhteistyöstä, jota lähialueiden matkailutoimijoiden kanssa teemme Oulun seudulla. Uusi rengastie tuo esiin alueen monimuotoisuuden. Se tuo Suomen pohjolan uudella helpolla tavalla jokaisen suomalaisen saataville, VisitOulun toimitusjohtaja Päivi Penttilä sanoo.

Pohjolan rengastie palvelee monipuolisesti kaiken ikäisiä lomailijoita. Sopivia reittikokonaisuuksia löytyy niin luonto- kuin aktiivilomailijoille sekä perheille. Rengastie sopii erinomaisesti myös kaupunkilomailijoille, jotka haluavat nauttia päiväretkistä alueella. Oulusta on mahdollista tehdä päiväretkiä muun muassa Hailuotoon, Rokua Geoparkiin, Syötteelle, Kalajoelle, Raaheen ja Liminkaan. Pohjolan rengastiellä voi liikkua patikoiden lukuisia metsäpolkuja pitkin, tehdä pyörällä itselle parhaiten sopivan pituisia retkiä tai nauttia pohjolan ainutlaatuisista maisemista autolla tai vaikka moottoripyörällä.

Reitin voi kulkea osissa tai – jos lomaa riittää – kiertää läpi koko 800 kilometriä pitkän rengastien. Pohjolan rengastie on saavutettavissa myös julkisilla liikennevälineillä, jolloin lomaan on helppo yhdistää useampiakin alueen luontokohteita ja -nähtävyyksiä. Juna vie alueelle helposti. Tunnin kestäviä lentoja Helsingistä Ouluun on päivittäin useita.

– Alueen toimijat ovat yhteistyössä tarttuneet uusiin mahdollisuuksiin, joita Oulun seudun hyvä saavutettavuus tarjoaa. Pohjolan rengastien ympärille on jo nyt kehittynyt paljon erilaisia palveluita sekä elämystuotteita. Yhtenä esimerkkinä ovat esimerkiksi päiväretket, joita on mahdollista tehdä Oulusta lähialueille, Penttilä jatkaa.

Reitti kulkee läpi jokien, metsien ja tuntureiden

Pohjolan rengastien meriosuus kulkee Perämeren rannikkoa pitkin Oulusta Raaheen ja aina Kalajoelle saakka. Reitiltä on mahdollisuus tehdä lauttamatka Perämeren suurimpaan saareen, Hailuotoon, jonka dyynihiekkarannat ja idyllinen kalastajakylä hurmaavat jokaisena vuodenaikana. Poiketa voi myös esimerkiksi Limingassa, joka tunnetaan lintubongaajien paratiisina.

Yksi alueen metsäluonnon upeimmista kohteista on Rokua Geopark, jossa viimeisin jääkausi on jättänyt ainutlaatuisia jälkiä ja muovannut alueen luontoa. Oulujokilaakson, Rokuan ja Oulujärven pohjoisosien muodostama Rokua Geopark on yksi Unescon Global Geopark -ohjelman kohteista. Rengasreitin varrella pääsee nauttimaan myös upeista jokimaisemista. Pohjolan rengastie kulkee kaiken kaikkiaan 16 joen vierustaa kuljettaen matkailijan historiallisten vesiväylien alkulähteille.

Pohjolan rengastien tunturialueet edustavat Suomen eteläisimmän tunturialueen kauneutta parhaimmillaan. Syötteen kansallispuiston alue Oulun itäpuolella kutsuu etenkin aktiivilomailijoita. Alueen monipuoliset reitit soveltuvat niin patikointiin kuin pyöräilyynkin. Talvisin Syöte on yksi Suomen lumisimmista alueista kinosten paksuudessa mitattuna.

Tulevaisuuden matkailukeskittymä

Pohjolan rengastie on osa Oulun alueen matkailun laajempaa kehittämistä ja tunnettuuden kasvattamista. Alueen matkailua kehitetään kestävän matkailun näkökulmasta ja vahvana teemana on digitaalisuus. Tavoitteena on kasvattaa sekä kotimaisten että kansainvälisten matkailijoiden määrää.

– Matkailu on Oulun seudulla hienossa nosteessa. Olemme ylpeitä monimuotoisesta lähialueestamme ja haluamme kehittää palveluita niin, että matkailijoiden on entistä helpompi löytää alueen elämysten äärelle. Meiltä löytyy niin meri-, tunturi- kuin kaupunkimaisemaa ja sijaintimme on keskeinen, ikään kuin porttina sekä etelään että pohjoiseen. Meillä on vahva usko siihen, että Oulun seutu tulee olemaan tulevaisuudessa Lapin ja pääkaupungin ohella yksi Suomen merkittävimmistä matkailukeskittymistä, Penttilä sanoo.

Faktoja Pohjolan rengastiestä:
● Oulun seudun yhteinen kotimaan matkailun uusi kiertomatka, joka sisältää useita erilaisia reittivaihtoehtoja ja kymmeniä matkailuyritysten tarjoamia elämystuotteita eri puolilla aluetta.
● Avautuu yleisölle keskiviikkona 9.6.2021. Avajaiset Oulun Nallikarissa.
● Pituus noin 850 kilometriä.
● Kattaa yhdeksän eri matkailualuetta Oulun seudulla: Oulun kaupunki, Syöte, Rokua Geopark, Kalajoki, Raahe, Liminka, Kempele, Ii ja Hailuoto.
● Reittikokonaisuus kulkee läpi 16 suurjoen, Perämeren rannikon, jääkauden muovaaman luonnon sekä Suomen eteläisimmän tunturialueen.
● Alue sisältää kymmeniä erilaisia reittejä, jotka soveltuvat ajettavaksi moottoriajoneuvoilla, pyöräillen ja patikoiden.
● Heinäkuussa tarjolla päiväretkiä Oulusta alueen eri matkailukohteisiin.
● Alueelle on hyvä saavutettavuus myös julkisilla liikenneyhteyksillä.
Lisätietoa Pohjolan rengastiestä sekä kartta alueesta löytyy osoitteesta: https://pohjolanrengastie.fi

Lisätietoja:
Päivi Penttilä, toimitusjohtaja, VisitOulu / Oulun Matkailu Oy
p. 050 301 5803, paivi.penttila@visitoulu.fi

VisitOulu (Oulun Matkailu Oy) on vuonna 2010 perustettu seudullinen matkailun yhteismarkkinointiyhtiö. Sen tehtävänä on johtaa ja toteuttaa Oulun seudun matkailumarkkinointia VisitOulu-brändin alla kotimaassa ja kansainvälisesti. Oulun seutu kattaa seuraavat matkailualueet: Oulu, Syöte, Rokua Geopark, Kalajoki, Raahe, Liminka, Hailuoto ja Kempele.

Rakennus- ja kiinteistöalan yrityksen edustaja: osallistu kyselyyn palvelutarpeista!

BusinessOulu ja Pohjois-Suomen Rakennusklusteri ovat avanneet Pohjois-Suomen rakennusalan yrityksille suunnatun kyselyn, jolla halutaan selvittää, millaisilla palveluilla yrityksiä pystyttäisiin tukemaan entistä paremmin.

Samalla myös kyselyn vastaajat saavat läpileikkauksen alansa nykytilaan ja tavoitteisiin. Vastaajien kesken arvomme Oulu-aiheisen tuotepalkinnon, johon kuuluu laadukkaat kylpy- ja keittiöpyyhkeet, luminen stressipallo, itsekasvatettava puu sekä T(iimi)-paita. Vastausaika päättyy 23.6.

”Haluamme tietää, mihin asioihin alan yritykset haluavat apua, jotta voimme palvella rakennusalaa paremmin”, kommentoi BusinessOulun asiantuntija Maja Terning palvelutarveselvitystä.

Pohjois-Suomen Rakennusklusterin tavoitteena on tukea Pohjois-Suomen rakennusalan toimijoita menestymään alalla sekä saada toiminnalle kansallista ja kansainvälistä tunnettavuutta ja vaikuttavuutta. Laajaan kokonaisuuteen kuuluu kolme toimijatahoa: rakennusalan yritykset, oppilaitokset ja viranomaiset. Klusterin toiminnassa on mukana jo lähes sata asiantuntijaa sekä 70 jäsentahoa.

Tapani Mäkikyrö Pohjois-Suomen Rakennusklusterista kertoo rakennusalan kehittyvän nyt monella eri tavalla:

”Rakennusala elää ilmastonmuutoksen ja digitalisaation takia globaalissa toimintaympäristön murroksessa. Niiden takia kehittyminen on pakollista, mistä kertovat esimerkiksi runsaat säädösmuutokset. Koronapandemia ja ilmastonmuutos jättävät pysyvän jäljen rakennusalaan ja sen tuotteisiin. Työnteko, rakennusten käyttötavat sekä tilasuunnittelu ja tekniset ratkaisut tulevat muuttumaan. Näillä toimilla varaudutaan mahdollisiin seuraaviin pandemioihin ja ilmastonmuutoksen seuraaviin askeliin. Tuotteiden ja rakennusten ylläpidettävyys, käytettävyys ja mukautumiskyky eri olosuhteisiin nousevat rakennusalalla tärkeiksi tavoitteiksi.”

”Tulevaisuudessa energiatehokkuus, vähähiilisyys ja kierrätys muodostavat kokonaisuuden, johon tullaan pyrkimään. Epäilen, että alan suhdanneherkkyys ei tule häviämään, mutta toivon että rakennusalan koulutukselle asetettaisiin uusia tavoitteita ja sitä myötä alan houkuttelevuus paranisi”, jatkaa energiatehokkuuden asiantuntija Timo Kauppinen.

Osallistu kyselyyn tästä linkistä: https://q.surveypal.com/Palvelutarvekysely-AEC-sektoreille

Lisätietoja:

BusinessOulu:
Maja Terning, maja.terning@businessoulu.com, 050 573 8493

Pohjois-Suomen Rakennusklusteri:
Timo Kauppinen, ttk@mutsal.fi, 040 515 4113
Tapani Mäkikyrö, tapani.makikyro@gmail.com, 044 977 5746‬

BusinessOulun tietopalvelut ja valmennukset auttavat yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään

BusinessOulun ratkaisuja pk-yritysten tiedolla johtamisen tarpeeseen ovat tietopalvelut ja valmennukset. Ne yhdessä BusinessOulun asiantuntijoiden kanssa tarjoavat yrityksille tietoa esimerkiksi teknologioiden ja liiketoimintamallien kärkikehityksestä, markkina-alueista, uusista innovaatioista ja pääomasijoittamisen toimintaympäristöistä.

BusinessOulun tietopalvelut vastaavat kasvua ja kansainvälistymistä hakevien yritysten tarpeisiin markkinaan menon kaikissa vaiheissa.

Kun yritys etsii ensimmäistä markkinaansa tai pyrkii laajentumaan, ensin haetaan kiinnostavaa markkinaa ja liiketoimintamahdollisuuksia. Toisessa vaiheessa parannetaan omia ja tuotteen mahdollisuuksia valitussa markkinassa. Vasta kolmannessa vaiheessa täsmennetään arvonluontia ja suunnitellaan varsinainen markkinaan meno.

BusinessOulun tietopalvelut täydentävät muuta palvelutarjontaa hankkimalla, lajittelemalla ja välittämällä näihin suunnitteluhorisontteihin liittyvää tietoa.

Kansainvälisen kasvun tarpeisiin markkinatietopalvelu hankkii tutkimustietoa ja analyyseja liiketoimintaympäristön kehittymisestä tutkittavissa markkinoissa.

Pääomasijoittamisen tietopalvelu edistää rahoituksen järjestämistä yrityksille hankkimalla tietoa kansainvälisestä, yksityisen pääoman sijoitusympäristöstä.
Valmennuksissa yrittäjät ja muut avainhenkilöt voivat parantaa valmiuksiaan tehdä strategista ennakointityötä myös itse.

Arvonluontia ja asiakasymmärrystä markkinaan menon suunnittelussa tuetaan sekä valmennuksin että Patiolla.fi-yhteiskehittämisalustalla.

Pääomasijoittamisen tietopalvelu

Pääomasijoittamisen tietopalvelun käytössä on ollut PitchBook-sijoittajatietokanta. Yritysten kanssa on etsitty tietoa sijoittajista, heidän sijoituspreferensseistään, kilpailevien yritysten sijoituskierroksista ja valuaatioista.

”Palaute yrityksiltä on ollut kannustavaa, ja he ovat pitäneet sijoittajatietokantaa erittäin hyödyllisenä. Myös me asiantuntijat olemme kokeneet tietokannan erittäin tärkeänä lisänä asiakastyössä”, sanoo yrityskehityksen ja -rahoituksen asiantuntija Laura Meriläinen BusinessOulusta.

Maailman pienimpien vastamelukorvatulppien kehittäjän QuietOnin toimitusjohtaja Jussi Lemiläinen kiittää pk-yrityksen saamaa mahdollisuutta päästä hyödyntämään PitchBookia sijoittajien löytymiseksi. Janne Hietaniemi, yksi kestävän talouden digitaalisen asiantuntijapalvelu ja yhteistyöalusta Solvedin perustajista, sanoo palvelua heidän tarpeestaan lähteneeksi.

”Näimme, että homma voi toimia, kun kokonaisuus koostuu PitchBookin kaltaisesta työkalusta, sen osaavasta käyttäjästä ja hyvästä palvelusta. Saimme arvokkaita kontakteja, joita olemme jo lähestyneet. Jäi kuva, että meitä haluttiin auttaa aidosti onnistumaan”, Hietaniemi kertoo.

Valmennukset auttavat tulevaisuuden suunnittelussa

Kasvun ekosysteemit -hankkeessa mukana olleet kaupungit ovat yhdessä kehittäneet kansainvälistyville yrityksille palveluita alueellisten vahvuuksien ja tarpeiden mukaan. Oulussa kasvuhakuisille yrityksille toteutettuja palveluita ovat markkinatietopalvelun lisäksi erilaiset valmennukset, jotka liittyvät tietoon perustuvaan päätöksentekoon.

Valmennuksissa yrittäjät ja muut avainhenkilöt voivat parantaa valmiuksiaan tehdä strategista ennakointityötä myös itse.

Keväällä 2021 strategisen johtamisen valmennussarjassa valmennettiin tiedolla johtamista. Käsiteltävinä aiheina olivat liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen markkinatietoa käyttäen, trendit ja ulkoisten muutosten ennakointi, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottaminen skenaariotyöskentelyn avulla sekä tietoon perustuva innovaatio.

”Valmennussarja toistetaan touko-kesäkuussa 2021 palautteen mukaisesti parannettuna. Liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen ja markkinatietoon paneudutaan vieläkin syvällisemmin kuin ensimmäisellä kerralla”, kertoo Liisa Pietikäinen BusinessOulusta.

Yritykset voivat kansainvälistyä tai laajentua elinkaarensa monissa vaiheissa, joskus moneen kertaan. Yksi innovaatio sopii yhteen markkinaan ja toinen toiseen. Siksi markkinatietopalvelu ja valmennukset palvelevat eri vaiheissa olevia kaikenkokoisia yrityksiä. Kun strategiset suunnitelmat on tehty, yritys tarvitsee yksityiskohtaisempaa tietoa valitusta kohdemarkkinasta, sillä tiedon tarve ei pääty markkinaan menoon.

Yhteiskehittämisen yritysvalmennus

”Kun puhutaan yhteiskehittämisestä, se ei tarkoita mitä tahansa yhteistyötä vaan erityisesti asiakkaan osallistamista kehittämiseen sekä asiakasymmärrystä”, BusinessOulun Pirjo Koskiniemi määrittelee monella tapaa ymmärrettyä termiä.

Yhteiskehittäminen asiakkaan tai loppukäyttäjän kanssa antaa tietoa, jota ei muilla keinoilla saisi. Yhteiskehittämisen Tehhäänkö yhessä? -yritysvalmennus tukee yhteiskehittämisen osaamista yrityksissä keväällä 2021.

Valmennuksessa käsitellään yhteiskehittämisen hyödyntämistä muun muassa
uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä, yrityksen asiakaskasymmärryksen vahvistamisessa ja liiketoiminnan kehittämisessä.

”Käytännön harjoituksissa osallistujat voivat esimerkiksi suunnitella oman yhteiskehittämisen projektin ja rakentaa oman yrityksensä palvelupolkua. Valmennuksen jälkeen osallistuneilla on suunnitelma projektin toteuttamisesta yhteiskehittämisen keinoin.”

Yhteiskehittämisen palvelu Patiolla.fi

BusinessOulun Patiolla.fi-yhteiskehittämispalvelussa projekti suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä asiakkaan kanssa. Fasilitoidussa Patiolla.fi-palvelussa voi toteuttaa aidosti käyttäjälähtöistä kehittämistä aika- ja paikkariippumattomalla digitaalisella alustalla.

Kokonaisuuteen kuuluu, että osallistuja saa myös apua mielekkään asiakas- tai käyttäjäjoukon kokoamisessa. Tässä on tukena Patiolla.fi-käyttäjäyhteisö, jonka jäsenet ovat kiinnostuneita osallistumaan erilaisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.

Lisätiedot:

Liisa Pietikäinen
asiantuntija, avoimen innovaation palvelut, ennakointi
040 7050 473
Liisa.Pietikainen@businessoulu.com

Pirjo Koskiniemi
vastuuhenkilö, avoimen innovaation palvelut
040 592 5375
pirjo.koskiniemi@businessoulu.com

Osatyökykyisten työllistymiseen panostetaan

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 1,2 miljoonaa euroa valtionavustusta Oulun kaupungin PALO-hankkeelle. Hanke on osa valtakunnallista työkykyohjelmaa, ja se kestää vuoden 2022 loppuun saakka. Tavoitteena on erityisesti osatyökykyisten työllistyminen.

Kuvassa hankkeen parissa työskentelevät tiedolla johtamisen asiantuntija Tuula Lotvonen (vas.), projektipäälliköt Sanna Syrén sekä Markus Pekkala, sosiaaliohjaaja Lasse Oikarinen, sosiaalityöntekijä Kati Västilä. Kuvasta puuttuu sosiaaliohjaaja Tiina Halonen.

”Keskitymme asiakkaan työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen ja työllistymisen edistämiseen. Emme niinkään tarkastele työkyvyttömyyttä, vaan tuemme osatyökykyisten työttömien työhön pääsyä ja työssä pysymistä”, sanoo projektipäällikkö Sanna Syrén työllisyyspalveluista.

Osatyökykyisten työllistymistä pyritään parantamaan muun muassa asiakkaalle nimetyn omatyöntekijän avulla.

”Omatyöntekijä kartoittaa asiakkaan tilanteen ja suunnittelee yhdessä asiakkaan ja asiakkaan tarpeen mukaisen verkoston kanssa yksilöllisen polun kohti työelämää. Huomioon otetaan asiakkaan työkyky, osaaminen, tarpeet, toiveet, arvot ja kiinnostuksen kohteet. Omatyöntekijä ja asiakas seuraavat edistymistä yhdessä säännöllisesti”, valottaa Syrén.

Pitkäaikaistyöttömistä noin puolet on osatyökykyisiä

Pitkään työttömänä olleita osatyökykyisiä on esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan, kehitysvammaisten työtoiminnan sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaissa. Osa asiakkaista hyötyy monialaisesta tuesta elämäntilanteessaan ja osalla on potentiaalia työllistyä itselleen soveltuvaan työpaikkaan.

”Oulussa tehdään tiivistä yhteistyötä työllisyys- ja hyvinvointipalvelujen kesken, sillä työttömien osatyökykyisten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Monialaista yhteistyötä tehdään jo paljon, mutta sitä pitää entisestään vahvistaa. Omaa osaamistaan kannattaa jakaa muille ja muiden osaamisesta kannattaa ammentaa itselleen”, sanoo Syrén.

”Tavoitteena on, että työkyvyn ja työllistymisen tuki on osa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten palveluja”, hän jatkaa.

Sopiva tekijä sopivaan työhön

PALO-hankkeen yhtenä tavoitteena on palvella työantajia löytämällä heille sopivia ammattiosaajia. Sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä työllisyyspalveluissa pilotoidaan ja otetaan käyttöön yhteinen laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus.

”Työnantajat eivät aina etsi 100-prosenttista työaikaa tekevää työntekijää. Työnhakijoistamme löytyy varmasti osa-aikaista työtä etsiviä osaajia. PALO-hankkeessa työllistymistä ja työllistämistä kehitetään rinnakkain, ja myös työyhteisö otetaan aktiivisesti mukaan työnhakijan kiinnittymisessä työhön. Vahvistamme Oulun alueella työnantaja- ja yritysyhteistyötä entisestään”, päättää Syrén.

PALO, Palveluintegraatiomalli osatyökykyisille, toimii yhteistyössä 21 muun Työkykyohjelman osahankkeen kanssa. Hankkeen toteuttajina ja yhteistyötahoina ovat Oulun kaupunki, Oulun seudun kunnat, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto, Kela, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, työnantajat ja kolmannen sektorin toimijat

Korona-aika sai silmäkirurgi Ossi Kaijasen toteuttamaan haaveensa – avasi oman klinikan Rotuaarille

– Saimme hyviä vinkkejä tapahtumista, joihin voisimme osallistua koronan jälkeen. Tunnemme alan verkostot, mutta haluaisimme tavata muitakin yrittäjiä, Silmien Klinikan perustajat kertovat yhteistyöstään BusinessOulun kanssa.

Silmäkirurgi Ossi Kaijanen, 38, oli haaveillut omasta klinikasta jo useamman vuoden. Töitä oli kuitenkin tarjottu sen verran vilkkaaseen tahtiin eri paikoista, että oma unelma oli jäänyt taka-alalle.

Vuoden 2020 aikana koronavirustilanne pakotti kuitenkin pysähtymään.

– Minun oli pakko rauhoittua. Korona-aika vähensi leikkauksien kysyntää. Vihdoinkin oli aikaa istua alas ja miettiä klinikkahaavettani. Nyt oli täydellinen aika toteuttaa se, Ossi kertoo.

Poikkeuksellisesta ajasta oli sekä hyötyä että haittaa. Se auttoi Ossia toteuttamaan pitkäaikaisen toiveensa, mutta se myös hidasti hiukan suunnitelman toteutumista. Esimerkiksi sopivan liiketilan löytäminen Oulun keskustasta oli alkuun vaikeaa.

Vuoden alussa Ossi perusti liikekumppaniensa kanssa osakeyhtiön. Toukokuussa he pääsivät avaamaan Silmien Klinikan Rotuaarille.

Palveluihin kuuluvat muun muassa silmien terveystarkastukset kuin erilaiset leikkaukset, kuten kaihi- ja ikänäköleikkaukset. Laserleikkauksia Ossi ei kuitenkaan tee.

Yli 120 neliön asiakastila Hammarinkulman neljännessä kerroksessa on vastikään remontoitu; klinikan yleisilmeen loi paikallinen sisustussuunnittelija.

Konerivistö on massiivinen ja erilaisia tutkimuslaitteita on useita. Yhdessä nurkassa on silmänpohjakamera, toisessa OCT-valokerroskuvauslaite. Uudet laitteet saapuivat ajallaan, vaikka koronatilanne aiheuttikin hieman epävarmuutta niidenkin suhteen.

Klinikkaideaansa Ossi oli pallotellut pitkään ystävänsä, ex-kumppaninsa Mira Huttusen kanssa.

Myöhemmin pohdintoihin pyydettiin mukaan Miika Salonius, 46, joka toimii nyt klinikan toimitusjohtajana. Saloniuskella on noin kahdenkymmenen vuoden kokemus yrittäjänä ja konsulttina, myös kansainvälisesti. Kokemusta on karttunut usealta eri alalta, ja hän sanoo soveltavansa niitä nyt Silmien klinikalla.

Mira, 31, työskentelee puolestaan Silmien-yhtiön hallintojohtajana.

– Viime syksynä pyysimme apua Miikalta, sillä halusimme tähän mukaan jonkun, joka katsoisi alaa uudesta näkökulmasta, Ossi sanoo.

Miika Salonius, Mira Huttunen ja Ossi Kaijanen perustivat Ouluun Silmien-klinikan. Kuvat: Annakaisa Vääräniemi

Perustamisvaiheessa Silmien-kolmikko kävi myös kysymässä apua yritystoimintaan BusinessOulusta (BO).

BO:n asiakkuuspäällikkö Heidi Tikanmäki ja asiantuntija Jussi-Petteri Äijälä kertoivat vinkkejä muun muassa uuden yrityksen rahoituskuvioihin sekä markkinointimahdollisuuksiin, Mira sanoo.

Miran mukaan he aikovat jatkossakin kysyä neuvoja BusinessOulusta.

– Saimme jo nyt hyviä vinkkejä tapahtumista, joihin voisimme osallistua koronan jälkeen. Ossi tuntee alan verkostot, mutta haluaisimme tavata muitakin yrittäjiä, Mira mainitsee.

”Yksi tärkeimmistä vinkeistä oli, että meidän kannattaa hakea yritystoimintaan Finnveran takaamaa lainaa.”

– Meille annettiin myös ehdotuksia, miten markkinoisimme klinikkaamme ja saisimme näkyvyyttä edullisilla keinoilla. Lisäksi yksi tärkeimmistä vinkeistä oli, että meidän kannattaa hakea yritystoimintaan Finnveran takaamaa lainaa.

”Nautin Oulussa työmatkojen kävelemisestä”

Kolmikon jäsenet ovat kaikki oululaisia, ja siksi he päättivät perustaa uuden yrityksen Ouluun.

– Ennen matkustin työn perässä lähes jatkuvasti Rovaniemeltä Helsinkiin. Hotellikuolema tuli liian tutuksi eikä työmatkoja ole ikävä. Nyt nautin, että saan kävellä työmatkani täällä Oulussa, Ossi naurahtaa.

Uuden klinikkansa valteiksi he nostavat pienuuden ja palvelukonseptin, jossa asiakkaalle annetaan muun muassa riittävästi aikaa.

– Alamme pieniä toimijoita ei ole kovinkaan monia Suomessa. Mutta pieniä yksikköjä tarvitaan. Meidän valttimme on yksilöllinen palvelu. Aulaan tulee yksi asiakas kerrallaan eikä täällä huudella vuoronumeroita. Jokaiselle varataan riittävästi aikaa, Miika sanoo.

– Kun opiskelin alaa, potilaan kohtaamisneuvot olivat lasten kengissä. Hyvällä asiakaspalvelulla voi kuitenkin parantaa hoitomyöntyvyyttä. Pieni klinikkamme on joustava ja meillä on myös päivystys iltayhteentoista saakka arkipäivinä. Olen sitoutunut saapumaan klinikalle tunnin sisällä, jos joku tarvitsee akuuttia hoitoa, Ossi lisää.

Silmäkirurgian erityispätevyyden Ossi sai vuonna 2018. Takanaan hänellä on yli 2 500 silmäleikkausta.

– En ole Suomen nopein silmäkirurgi enkä leikkaa yhtä paljon kuin osa muista vanhemmista kollegoista, mutta haluan olla ainakin Pohjois-Suomen mukavin silmäkirurgi ja uusimmilla koulutustiedoilla varustettu.

Kun Ossi ripustaa valkoisen takkinsa työpaikan naulakkoon ja aloittaa vapaa-aikansa, hän unohtaa hetkessä työasiat. Erittäin hyvin hän rentoutuu tenniskentällä, joka on myös Miran ja Miikan suosikkiharrastuspaikka.

Silti Ossi on hyväksynyt sen tosiasian, että lääkärin työ seuraa häntä lähes kaikkialle.

– Haluan olla helposti lähestyttävä silmälääkäri. Olinpa sitten ruokakaupan kassalla tai kuntosalilla, minua saa ottaa kiinni hihasta ja tulla juttelemaan. Vastaan mielelläni kysymyksiin, jotka liittyvät silmien terveyteen.

Tietomaassa kesätyönuoret pääsevät oppaan rooliin

Oulun suosituimpiin vierailukohteisiin lukeutuva tiedekeskus Tietomaa on tarjonnut tieteellisiä elämyksiä kaikenikäisille jo yli 30 vuoden ajan. Se toimii myös yhtenä Oulun kaupungin kesätyöharjoittelupaikoista, jotka työllistävät yli 18-vuotiaita nuoria yhden kesäkuukauden ajaksi.

Vastikään ylioppilaaksi kirjoittanut oululainen 18-vuotias Gabriel Archer on toiminut Tietomaassa opasharjoittelijana nyt muutaman viikon ajan. Hänen työnkuvaansa kuuluu muun muassa opastaa asiakkaita laitteiden käytössä sekä huolehtia tiedekeskuksen laitteiden toimivuudesta.

”Toimin sellaisena yleisen ilmapiirin ylläpitäjänä”, Archer sanoo.

Nostalgiaa ja jännitystä

Tietomaa on tuttu ja tärkeä paikka Archerille jo lapsuusajoilta. Ennen työn aloittamista hän on viimeksi vieraillut tiedekeskuksessa kahdeksan vuotta sitten. Paikka on modernisoitunut sitten viime näkemän, mutta vanhat klassikkosuosikit, kuten Fakiirin peti, löytyvät valikoimasta edelleen.

”Työtä hakiessa odotinkin pääseväni näkemään, millainen paikka tämä on nykyään. Muun muassa kolmas ja neljäs kerros ovat uudistuneet täysin, mutta muuten täällä tuntuu kyllä siltä vanhalta tutulta Tietomaalta”, Archer naurahtaa.

Opasharjoittelijan työssä täytyy uskaltautua hurjaltakin tuntuviin laitteisiin näyttämään asiakkaille mallia. Tietomaan kolmannen kerroksen korkeudella sijaitseva vaijeripyörä on nuorukaisen henkilökohtainen suosikki. Siinä poljetaan 12 metrin matka vahvan vaijerin päälle viritetyllä pyörällä.

”Kyllähän se jännitti mennä siihen ensimmäistä kertaa, mutta nyt siihen on jo tottunut. Vaijeriradan alapuolella on turvaverkko, mutta pyörän päältä on käytännössä mahdotonta pudota”, Archer linjaa.

Hyötyä harrastuksesta

Parasta työssä ovat olleet kohtaamiset asiakkaiden kanssa. Etäopiskelujaksot ja lukuloma saivat Archerin kaipaamaan sosiaalisia kontakteja, joten töissä ihmisten tapaaminen kasvotusten on tuntunut merkitykselliseltä.

Tietomaassa vierailee kävijöitä kaikista ikäluokista, mutta keskiössä ovat erityisesti lapset ja nuoret. Archerin aiempi kokemus heidän parissaan työskentelystä on ollut eduksi asiakaspalvelutyössä.

”Olen opettanut lapsille balettia kolmen vuoden ajan. Aina kun tänne tulee esimerkiksi tarhaporukka, niin se tuntuu luontaiselta ympäristöltä työskennellä.”

Myös kielitaito on osoittautunut suureksi hyödyksi opasharjoittelijan tehtävissä. Kanadassa syntynyt Archer puhuu sekä suomea että englantia äidinkielen tasolla, joten kommunikointi ulkomaalaistenkaan kanssa ei ole tuottanut vaikeuksia. Lisäksi kiinnostus fysiikkaan on auttanut ymmärtämään Tietomaan eri laitteiden ja nähtävyyksien toimintaperiaatteita.

Hiljaisempina hetkinä päivästä aika kuluu pelatessa kolmannen kerroksen ruletti-peliä muiden opasharjoittelijoiden kanssa.

”Se on todella koukuttava, puolikin tuntia saattaa vierähtää silmänräpäyksessä sen parissa. Onneksi siihen ei voi laittaa oikeaa rahaa”, Archer nauraa.

Archer suosittelee työtä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita asiakaspalvelutyöstä ja tulevat hyvin toimeen lasten kanssa. Hän toivoo pääsevänsä jatkamaan työtään Tietomaassa myös tulevaisuudessa esimerkiksi viikonloppuvuorojen muodossa.

”Haluan olla tuottamassa muille nuorille niitä samoja elämyksiä, joita itsekin pääsin lapsena täällä kokemaan.”

BusinessOulun uudeksi ICT-asiakkuuspäälliköksi Jussi Leponiemi

Kauppatieteiden tohtori Jussi Leponiemi tulee BusinessOuluun Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston palvelupäällikön paikalta.

BusinessOulun ICT-alan asiakkuuspäälliköksi on nimitetty KTT Jussi Leponiemi, 41.

Leponiemi siirtyy BusinessOuluun Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston palvelupäällikön tehtävästä. Hän aloittaa työnsä 1. elokuuta.

Aiemmin hän on toiminut eri tehtävissä muun muassa TE-toimistossa, ELY-keskuksessa ja oppilaitoksissa.

– Aloitan työt BusinessOulussa erittäin hyvillä mielin. Oulun seudun ICT-toimialalla on paljon toiminta- ja kehitysmahdollisuuksia. BusinessOulu on tuttu yhteistyökumppani ja arvostan organisaation asiantuntemusta sekä toimivia verkostoja, Leponiemi kertoo.

– Oulu on monin tavoin kokoaan suurempi, aktiivinen sekä kehittyvä kaupunki ja koen mielekkääksi toimia alueen elinvoiman hyväksi.

BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula arvostaa Leponiemen monipuolista kokemusta ja toivottaa hänet tervetulleeksi.

– Leponiemi pystyy hyödyntämään laajaa osaamistaan Oulun seudun ICT-alan kehittymisessä ja kansainvälistymisessä, Ala-Mursula sanoo.

Asiakkuuspäällikön tehtävänä on muun muassa kehittää ja vastata oman toimialueensa yritysten palveluista, tarpeiden selvittämisestä sekä tapahtumista.

Lisätietoja antavat:

Juha Ala-Mursula
johtaja
tel. 040 559 7020
juha.ala-mursula@businessoulu.com

Olli Löytynoja
asiakkuudet-yksikön päällikkö
tel. 0400 340 028
olli.loytynoja@businessoulu.com

Jussi Leponiemi
ICT-alan asiakkuuspäällikkö
tel. 044 2387 860

Presidentin erityisavustaja Juuso Rönnholm BusinessOulun yhteyspäälliköksi

Juuso Rönnholm siirtyy BusinessOulun palvelukseen 1. elokuuta.

VTM Juuso Rönnholm, 36, on nimitetty BusinessOulun yhteyspäälliköksi, vastuualueenaan päättäjäviestintä.

Rönnholm aloittaa uudessa tehtävässään 1. elokuuta ja siirtyy siihen tasavallan presidentin erityisavustajan paikalta.

Hän on työskennellyt presidentin erityisavustajana vuodesta 2017 lähtien. Tätä ennen hän on toiminut muun muassa useiden ministerien erityisavustajana sekä yksityisellä sektorilla.

– Odotan uutta työtäni BusinessOulussa mielenkiinnolla ja erittäin motivoituneena. Oululla on monia vahvuuksia ja haluan olla mukana tekemässä töitä alueen tulevaisuuden eteen, Rönnholm sanoo.

– Vaimoni on kotoisin Oulusta ja sitä kautta kaupunki on minulle tuttu. Muutamme kesällä perheen kanssa Ouluun.

BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula toivottaa Juuso Rönnholmin tervetulleeksi.

– Rönnholm tuo ainutlaatuista osaamista Oulun seudun elinkeinoelämän verkostojen kehittämiseksi ja näkyvyyden lisäämiseksi, Ala-Mursula toteaa.

Yhteyspäällikön tehtävässä keskeisinä toimina ovat muun muassa yhdyspinnan rakentaminen valtiollisiin toimijoihin ja suuryrityskenttään, verkostojen kehittäminen ja vaikuttaja- sekä päättäjäviestintä.

Lisätietoja antavat:

Juha Ala-Mursula
BusinessOulun johtaja
tel. 040 559 7020
juha.ala-mursula@businessoulu.com

Juuso Rönnholm
BusinessOulun yhteyspäällikkö
tel. 050 574 1504

Pohjois-Pohjanmaalla on vain parhaita puolia

Rekrytointikampanjalla haetaan maakuntaan uusia tekijöitä korostaen alueen monipuolisia mahdollisuuksia ja hyvää elämänlaatua.

Pohjois-Pohjanmaalle on haastavaa saada tiettyjen toimialojen työnhakijoita oman maakunnan tai naapurimaakuntien ulkopuolelta. Vain parhaita puolia -kampanjalla halutaan herättää mielenkiinto Pohjois-Pohjanmaata kohtaan mahdollisena työskentely- ja asuinpaikkana, tavoittaa potentiaalisia työnhakijoita eri puolelta Suomea ja löytää uusia tekijöitä.

Oulun seudun markkinoinnin kanssa kampanjayhteistyössä ovat mukana Oulu, Kempele, Kalajoki, Raahen seutu, Haapavesi-Siikalatva, Pohjois-Pohjanmaan liitto, TE-Palvelut, ELY-keskus, PPSHP sekä useita alueen yrityksiä.

Touko-kesäkuussa kampanja kohdistetaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan osaajiin, elokuussa teollisuuteen ja syyskuussa ICT-alalle. Sote-alan kampanja näkyy ja kuuluu laajasti eri puolilla Suomea.

Vain parhaita puolia -kampanjalla tuodaan esiin Pohjois-Pohjanmaan monipuolisia mahdollisuuksia työskentely- ja asuinpaikkana hyvää elämänlaatua korostaen. Kampanjan kasvoina käytetään aitoja alueen ihmisiä ja heidän tarinoitaan.

Teollisuus- ja ICT-kampanjoihin ehtii vielä uusia yrityksiä mukaan.

Lisätietoja: hanna.mattila@businessoulu.com

www.vainparhaitapuolia.fi

Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu

VisitOulua vuodesta 2018 vetänyt Päivi Penttilä siirtyy kesän jälkeen toisiin tehtäviin.

Viime vuosien aikana VisitOulu ja koko Oulun seudun matkailuverkosto ovat ottaneet tärkeitä kehitysaskeleita. Oulun seutu on kasvanut yhdeksi Suomen potentiaalisimmista matkailualueista.

– On ollut suuri ilo olla kehittämässä tätä hienoa matkailualuetta. Oulun seudun matkailun näkymät ovat erittäin positiiviset ja koen, että kesän jälkeen on hyvä hetki tulevan toimitusjohtajan ottaa vetovastuu tästä todella mielenkiintoisesta työtehtävästä, väistyvä Päivi Penttilä toteaa.

Penttilä aikoo kertoa jatkosuunnitelmistaan myöhemmin. Oulun Matkailu Oy on käynnistänyt toimitusjohtajan hakuprosessin. Uusi toimitusjohtaja aloittaa tehtävässään syksyllä 2021.

Oulun Matkailu Oy on vuonna 2010 perustettu seudullinen matkailun yhteismarkkinointiyhtiö. Sen tehtävänä on johtaa ja toteuttaa Oulun seudun matkailumarkkinointia VisitOulu-brändin alla kotimaassa ja kansainvälisesti. Oulun seutu kattaa seuraavat matkailualueet: Oulu, Syöte, Rokua Geopark, Kalajoki, Raahe, Liminka, Hailuoto ja Kempele.

Toimitusjohtajan hakuilmoitus aukeaa tästä linkistä. Haku on avoinna kesäkuun 8. päivään asti.

Lisätietoja:

Ulla Peltoniemi, hallituksen puheenjohtaja
Oulun Matkailu Oy / VisitOulu
p. 050 051 6855
ulla.peltoniemi@sok.fi

Päivi Penttilä, toimitusjohtaja
Oulun Matkailu Oy / VisitOulu
p. 050 301 5803
paivi.penttila@visitoulu.fi

www.visitoulu.fi