Uusi urheilupukuinnovaatio Oulusta

Marika Heiskanen sai tuoteidean oman loukkaantumisensa jälkeen. Nyt hänen perustamansa Fasciawear lähtee valloittamaan maailmaa joukkorahoituspalvelu Indiegogon kautta.

”Urheilija ei tervettä päivää näe” on ikävän tuttu sanonta monille. ”Jotta saat tuloksia, niin sinun pitää tehdä töitä ja laittaa kroppasi likoon.” Nämä sloganit tuntee myös oululainen Marika Heiskanen, joka on kehittänyt ja perustanut Fasciawearin.

Marikalla oli huonoa tuuria tanssiharjoituksissa, kun hän laskeutui hypyn hieman väärässä asennossa rikkoen akillesjänteensä. Tämän yhden ikävän vahingon vuoksi Marikan unelma osallistua tanssin mestaruuskisoihin murentui. Lisäksi juoksuharrastus piti lopettaa yli vuodeksi.

Nyt Marikalla on urheiluvaateyritys, joka on erikoistunut suunnittelemaan teknisiä vaatteita juoksijoille ja kuntoilijoille. Vastikään yritys julkaisi maailmanlaajuisesti joukkorahoituspalvelu Indiegogossa aivan uuden, patentoidun urheiluvaateinnovaation nimeltään Fasciawear. Se on maailman ensimmäinen urheiluvaate, joka auttaa aktivoimaan lihaksia, pitämään hyvän ryhdin, ja löytämään kehon oikeat liikeradat. Fasciawear-pukua pitämällä liikeradat pysyvät oikeina, mikä auttaa välttämään urheiluvammoja tai palautumaan niistä helpommin.

Kuntoutuminen tanssionnettomuuden jälkeen

Ikävän onnettomuutensa jälkeen Marika Heiskanen joutui käymään läpi pitkän ja kivuliaan toipumisprosessin. Fysioterapeuttina Marika tiesi mitä tuleman pitää, mutta silti hän sai huomata, kuinka vaikeita ja vaativia kuntoutuksen harjoitteet olivat. Pitkän toipumisprosessin jälkeen Marika pystyi taas jatkamaan juoksuharrastustaan, jolloin idea Fasciawearista alkoi hahmottua. Fasciawearin idea syntyi kirjaimellisesti Oulun juoksupoluilla.

Fasciawearin tuoteidea perustuu pukuun kudottuihin, lihaskalvojen suuntaisiin vastuskuminauhoihin. Vastuskuminauhat vahvistavat kehon faskialinjojen toimintaa. Tämä puolestaan aktivoi lihaksia ja ohjaa liikettä oikeaan suuntaan ja siten ennaltaehkäisee liikuntavammoja. Kehon liike ja asennon ylläpito helpottuvat puvun antaman asento- ja liiketuntemuksen tuen avulla. Puvun vastuskuminauhat lisäävät liikkeen kuormittavuutta, joka tehostaa energiakulutusta ja parantaa näin myös suorituskykyä.

Fasciawear-info:

  • Fasciawear on Vaskia Oy:n omistama urheiluvaatebrändi Oulusta.
  • Fasciawear on perustettu vuonna 2015.
  • Vaskia Oy on suunnitellut, toteuttanut ja patentoinut Fasciawear-puvun, joka on tarkoitettu kuntoilijoille ja juoksijoille.
  • Vaskia Oy:n perusti Marika Heiskanen.
  • Marika Heiskanen on terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti ja MDT-terapeutti, joka on erikoistunut ergonomiaan ja tuki- ja liikuntaelinten ongelmien hoitamiseen.
  • Fasciawear Indiegogossa

Lisätietoja: Matti Niemistö, p. +358 45 120 9882

Konttivuokraus Oy:llä riittää vipinää

Syksy on ollut kiireinen Suomen johtaviin konttiyrityksiin kuuluvalle Konttivuokraus Oy:lle. Oululaislähtöinen perheyritys on kehittänyt sekä laajentanut palveluitaan niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Konttivuokraus Oy on laajentanut One way -palveluaan, joka kattaa nyt 90% maailman satamista. One way -palvelun käyttäjä voi vuokrata kontin Konttivuokraus Oy:n varikoilta ympäri maailmaa ja palauttaa sen toiselle varikolle kohdemaassa käytön jälkeen. Palvelun käyttäminen voi mahdollistaa merkittäviä kustannussäästöjä sekä enemmän joustavuutta rahdinkuljettamiseen.

Kylmäkontit ja uudet terminaalit

Konttivuokraus Oy on myös tehnyt uuden konttivarikon kanssa sopimuksen, jonka myötä käytettyjen kylmäkonttien varasto on kasvanut merkittävästi. Varastosta löytyy nyt aina yli 300 erilaista käytettyä kylmäkonttia, pienistä 10’ konteista isoihin 45′ HCPW-kylmäkontteihin. Lisäksi tarjolla on suuri valikoima lisävarusteita (mm. tasaiset lattiat, valot, käyntiovet sekä rampit) nopealla toimituksella.

Vaasaan on avattu täyden palvelun konttiterminaali. Terminaali hoitaa mm. konttien nostot ja käsittelyt, konttien perus- ja erikoisvarustelut, huolto- ja muutostyöt sekä varastointipalvelut. Terminaalin käyntiosoite on Hallitie 7. Keski-Suomen asiakkaita palvelemaan on avattu uusi konttivarikko Jyväskylään. Varikko löytyy osoitteesta Majalahdentie 33.

Blogi aktivoituu

Suomen ensimmäinen konttiaiheinen blogi Konttivinkki.fi on jälleen auki ja aktiivinen pienen hiljaiselon jälkeen. Blogin uusimmissa kirjoituksissa on asiaa mm. termeistä, jotka on hyvä tietää, kun konttia viedään ulkomaille. Lisäksi tarjolla on perinpohjaista tietoa Konttivuokraus Oy:n one way -palvelusta sekä käytännön esimerkkejä siitä, miten palvelua käyttäen voi säästää jopa 60% rahtikustannuksissa.

Päivityksiä Oulun tiloihin

Konttivuokrauksen Kellosta löytyvä tilaelementtivarikko on saanut hallinsa päätyyn uuden tienpätkän. Tie mahdollistaa kontteja hakeville ja tuoville rekoille kulun hallin pihan läpi, joten jatkossa konttia haettaessa auton kääntäminen pihassa ei ole tarpeen. Myös itse piha-aluetta on laajennettu, joten tilaa konteille sekä niiden käsittelyyn on nyt entistä enemmän. Tilaelementtihalli löytyy osoitteesta Pahkatie 6.

Lisäksi satamassa sijaitsevan konttihallin kesällä aloitettu laajennusosaremontti on loppusuoralla. Uusi laajennus mahdollistaa aiempaa enemmän lämmintä, vartioitua säilytystilaa asiakkaille. Varastotiloissa on mahdollista säilyttää tavaroita siellä, mistä ne lähtevät maailmallekin. Varastointipalvelu on erityisen käytännöllinen ja kustannustehokas Pohjois-Suomen ulkomaankauppaa harjoittaville yrityksille, sillä tavaraa ei tarvitse kuljettaa jatkuvasti Ouluun kauempana olevista varastoista. Lisäksi alue on tulliverosta vapaa.

Tavaransäilytys on mahdollista myös konteissa konttivarikolla – erona se, etteivät kontit lähtökohtaisesti ole lämmitettyjä. Konttivarikon ja -hallin yhteystiedot sekä aukioloajat ovat myös päivittyneet. Tätä nykyä Oritkarin satamassa (Poikkimaantie 4) sijaitseva varikko palvelee arkisin klo 7–17. Henkilökunnan tavoittaa joko puhelimitse numerosta +358 50 432 8908 tai sähköpostitse osoitteesta depot.oulu@konttivuokraus.fi.

Lisätiedot:

Ralf Mattson, raffe@konttivuokraus.fi +358 400 890 732

Rakentamisen vauhti jatkuu Oulussa

Vapaarahoitteisten asuntojen rakentamisen määrä on edelleen korkealla tasolla. Myös asuntojen kysyntä ja kauppa on pysynyt ennallaan.

Kauppakamarin rakennusvaliokunta uutisoi lokakuussa, että Oulun seutukunnalla rakennetaan ennätysmäärä vapaarahoitteisia rivitalo- ja kerrostaloasuntoja, kaikkiaan 1508 kpl. Verrattuna vuoden 2016 volyymiin (574 asuntoa) kasvu on 163 %. Oulun keskustan katukuvassa saattoi nähdä kuluneena kesänä jopa 17 torninosturia.

Lehto Group ennakoi, että asuntorakentaminen on Oulussa vilkasta vielä ensi vuonnakin. Asuntojen myynnissä ja asuntokohteiden aloituksissa ei ole havaittavissa kysynnän hiipumista.

https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/rakentamisen-vauhti-ei-hiivu-oulussa-keskustassa-ja-sen-liepeilla-on-paljon-uudisrakennushankkeita/807112/

Asuntomessut ouluun 2025

Vuoden 2025 asuntomessualueeksi on valittu Oulun Hartaanselän ranta-alueet, Oulujoen suistoalueella.

Osuuskunta Suomen Asuntomessut päätti 10.10.2018, että vuoden 2025 asuntomessut järjestetään Oulussa.

Oulu on ollut asuntomessukohteena kahdesti aiemminkin vuosina 1976 ja 2005. Tuleva messualue sijoittuu Hartaanselän ranta-alueille, molemmin puolin Toppilansalmen suuta. Alueelta on noin kaksi kilometriä kaupunkikeskustaan. Messualue kytkeytyy luontevasti vuoden 2005 asuntomessualueeseen Toppilansaareen.

Toppilansalmen pohjoisrannalla sijaitsee tätä nykyä Teknisen liikelaitoksen kaupunginvarikko, kaksi vanhaa huvilaa ja päiväkotirakennus. Saaren puoleinen alue on pääosin rakentamatonta; alueella on yksi huvila ja Vauhtipuisto.

Hartaanselän ranta-alue on kooltaan 25 hehtaaria. Alueesta järjestetään arkkitehtuurikilpailu 2019. Asemakaavoitus käynnistyy kokonaisvaltaisen suunnittelun pohjalta. Ranta-alueelta vuoden 2025 asuntomessualueeksi osoitettava alue päätetään tarkemmin suunnittelun edetessä.

Lisätiedot:

Oulun kaupunki, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, asemakaava-arkkitehti Ritva Kuusisto p. 040 657 5776

BBC ylistää Oulun nousua

Moni ajatteli, että Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahdus johtaa Oulun taantumisen tielle. Toisin kävi.

IT-työpaikkojen määrä on nykyisin paljon suurempi kuin Nokian huippuvuosina ja IT-alan työpaikkoja on avoimena noin seitsemänsataa.

Yritykset, yliopisto ja julkinen sektori investoivat Oulussa t&k-toimintoihin asukasta kohden enemmän kuin missään muussa Suomen kaupungissa.

Oulun yliopisto on käynnistänyt 6G-tutkimushankkeen, jonka kokonaisrahoitus on 250 M€ kahdeksan vuoden aikana. Bittium käytti liikevaihdostaan lähes 30 prosenttia (15 miljoonaa euroa) tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Huomattavia tuotekehityspanoksia ovat käyttäneet myös mm. Nokia, Nordic Semiconductor ja biolääkkeitä kehittävä Paras Biopharmaceuticals Finland.

Elokuussa Oulussa kuvattu videoraportti kerää kovaa vauhtia katsojia brittiyhtiö BBC:n pääuutissivuilla.

Linkki videoon: https://www.bbc.com/news/av/technology-45727841/the-fall-of-nokia-how-this-finnish-city-fought-back

Keskustakehitystä ja laajoja aluekehityshankkeita

Oulun keskustassa näkyy tiivistäminen ja korkea rakentaminen. Keskiössä ovat myös laajat aluekehityshankkeet.

Kuva: Kilpailukuva Oulun Löylymaailmasta.

Oulun kaupungin keskustan viimeaikaiset uutisoinnit ovat liittyneet torinrannan visioihin ja hankkeisiin. Torinrantaan on tulossa merikylpylä Oulu Allas Sea Pool, jonka taustalla on Helsingissä merikylpylää pyörittävä Töölö Urban Oy. Kaupunki myönsi tonttivarauksen kesäkuussa 2018. Yhtiö uskoo avaavansa kohteen yleisölle syksyllä 2019.

OOPEAA:n havainnekuva Oulu Allas Sea Pool.

Suunnitteluvaraus on myönnetty myös torin 22-kerroksiselle Terwa Towerille, joka tulee sijoittumaan Vänmanninsaarelle kaupunginkirjaston ja kaupunginteatterin kupeeseen. Kaupungin näkymiä, Oulujoen suistoa ja merta voi ihailla noin 80 metrin korkeudelta Terwa Towerin huipulta. Rakennuksen 24 000 m2 sisältävät 200 huoneen hotellin, toimistotiloja, ravintola- ja kokoustiloja, 100 kappaletta yhteisomisteisia kaupunkihuoneistoja sekä työskentelytiloja. Hankkeen taustalla ovat YIT Talo Oy, Terwa Kiinteistökehitys Oy ja Terwa Management Oy.

Kaupunkikeskusta uusiutuu myös korkeiden asuinrakennushankkeiden myötä: YIT rakentaa rautatieaseman kupeeseen 337 asuntoa ja Skanska Heinäpään pyöreään 16-kerroksiseen Puistovahtiin 94 huoneistoa.

Lehto Groupilla on puolestaan Albertinkatu 9:ssä yli sadan premium-asunnon uudiskohde Marskinpuisto. Taka-Lyötyssä vireillä oleva asemakaavamuutos mahdollistaa lähes 21 000 m2 asuntorakentamista.

Syksyllä 2020 Oulun Linnanmaalle syntyy yli 20 000 opiskelijan ja työntekijän jättikampus Oulun ammattikorkeakoulun muuttaessa Oulun yliopiston yhteyteen. Uusien opiskelu-, seminaari- ja juhlatilojen ohella kampukselle tarvitaan lähes 900 uutta lounasruokailupaikkaa. Yhteiskampuksen rakennushankkeen bruttoneliömäärä yli 27 000 m2. Oulun Linnanmaan kampuksesta muodostuukin yksi Euroopan suurimmista sisäkampuksista.

Lisäksi Suomen Yliopistokiinteistöt Oy kehittää kampuksen yliopistolta vapautuviin tiloihin 10 000 m2:n yritysaluetta. SYK peruskorjaa moderneja tiloja yrityksille ja yhteiskäyttöisiä tiloja yliopisto-yritysyhteistyölle. Monipuolinen ja korkeatasoinen korkeakoulualue on yrityksille houkutteleva toimintaympäristö.

Kaupunki on käynnistänyt Linnanmaan-Kaijonharjun alueella kaavarunkotasoisen tarkastelun asemakaavatyön pohjaksi. Linnanmaan ja kaupunkikeskustan välille toteutetaan yhtenäinen pyöräilybaana. Linnanmaan Baanaksi nimetty pyöräilyn laatukäytävä tarkoittaa, että pyöräilijöille varattu osuus on merkitty punaisella asfaltilla. Keskustan ja kampuksen väliselle alueelle kaavaillaan myös mittavaa asuntoaluetta, ns. Alppilanbulevardia.

Alppilanbulevardi

Kontinkankaan terveys- ja hyvinvointikeskittymän ydin, Oulun yliopistollinen sairaala, rakennetaan uudestaan. Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -uudistamisohjelman investointien määrän arvioidaan olevan noin 900 M€. Lasten ja nuorten sairaalan sekä ydinsairaalan rakennustyöt ovat käynnistyneet. http://www.oys2030.fi/

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030

Liiketilojen ja toimistotilojen käyttöasteet nousussa

Oulun liiketilojen vajaakäyttöaste on laskenut 4,6 prosenttiin. Toimistotilojen käyttöasteet ovat niin ikään nousseet – ydinkeskustan toimistotilojen vajaakäyttöaste on 4,7 %.

Kuva: Technopolis, Sepänkatu 20 vaihe II

Vapaiden toimistotilojen määrä Oulussa on ollut laskussa.. Tyhjien toimistojen kokonaisneliömäärä on laskenut 3,5 vuoden takaisesta ajasta lähes 13 prosentista 9 prosenttiin. Vapaata toimistotilaa on ollut hyvin tarjolla etenkin keskustan ulkopuolella.

Sen sijaan kaupunkikeskustaan on ollut vuosia patoutunut uudenaikaisen toimistotilan kysyntä; tarjontaa ei ole juuri ollut. Ydinkeskustan toimistotilojen vajaakäyttöaste onkin pysynyt matalammalla tasolla (4,7 %). Technopoliksen keskustan kampuksen laajennuksen myötä ydinkeskustaan on rakenteilla uutta vuokrattavaa tilaa 8 400 m2. Limingantullissa Alasintie 10:n II-vaiheessa uutta toimisto- ja liiketilaa syntyy 7 000 m2.

Oulun keskustan Kasarmin alueelle tai Torikadun virastokampukselle on mahdollisesti tulossa uudisrakennus alkuvuonna 2022. Senaatti-kiinteistöt suunnittelee Ouluun uutta oikeustaloa, johon koottaisiin pääosa eri oikeushallinnoin toiminnoista. Rakennukseen sijoittuisivat Oulun käräjäoikeus, Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, Oulun Seudun ulosottovirasto, Oulun syyttäjänvirasto ja Rovaniemen hovioikeuden Oulussa toimitettavat pääkäsittelyt. Nykyinen oikeustalo, josta poliisi on jo siirtynyt toisaalle, sijaitsee Oulun Ratapiha -hankkeeseen kuuluvan alueen kyljessä.

(Vajaakäyttöasteet, lähde: Catella Property)

Technopolis, keskusta II-vaihe

700 uutta hotellivuodepaikkaa 2026 mennessä

Oulussa tarvitaan lisää majoituskapasiteettia. Uusia hotellihankkeita toivotaan helpottamaan liike-elämän ja vapaa-ajan matkailijoiden majoitustarpeita.

Kuva: Terwa Tower

Kasvavan liike- ja vapaa-ajan matkailun myötä Oulun majoituksen käyttöaste on pysynyt korkeana. Elokuussa 2018 käyttöaste oli 69,3 %; kaupunkikeskustan hotelleissa käyttöasteet ovat tätä korkeammat.

Lisääntyvä vapaa-ajan ja liikematkustajien määrä ja toisaalta kongressi- ja koulutusmatkailun kävijätavoitteet ovat havahduttaneet huomaamaan lisämajoituskapasiteetin tarpeen. Oulun hotelleissa on tällä hetkellä 3300 vuodepaikkaa. Oulun kaupunki on asettanut tavoitteeksi 700 vuodepaikan lisäyksen 2026 mennessä riittävän majoitustarjonnan varmistamiseksi.

Hotelliyöpymiset Oulussa lisääntyivät tammi-syyskuussa 2,7 % edellisvuoden vertailujaksoon nähden. Yksistään syyskuussa majoittujien määrä nousi 4,6 %. Kuluneen kesän matkailijamäärien kasvu (+45 %) on näkynyt myös matkailuneuvonnan asiakaskunnassa.

Suomen toiseksi vilkkaimman lentoaseman, Oulun lentoaseman, matkustajamäärä kasvoi sekin syyskuussa 9 %. Kasvua selittää kansainvälisten matkailijoiden määrän kasvu +86,1 %.

Hotelli De Gamlas Hem (35 vuodetta) avaa ovensa marraskuussa 2018 ja Toppilan Hostelli 2019. Torinrannan Torihotelli (130 huonetta) ja Talvitori ovat saaneet rakennusluvan. Kaupunkikeskustan keskeiselle torialueelle Vänmannin saareen myönnettiin suunnitteluvaraus Terwa Towerille (200 huonetta).

Kaupunki panostaa voimakkaasti matkailun kehittämiseen. BusinessOulu on käynnistänyt seudun toimijoiden kanssa mm. Attractive Oulu Region 2020 -hankkeen, jonka yhtenä tavoitteena on luoda Oulusta koulutusmatkailun ja asiantuntijavierailujen kärkikohde.

Nokialla avautuu mahdollisuuksien maailma

Nokia-matkapuhelimia myydään edelleen mutta tiesitkö, että Nokia ei enää niitä valmista? Nykyään Nokia tekee paljon kaikkea muuta, myös Oulun Ruskossa tuhansia työntekijöitä työllistävällä kampuksella.

Viime vuonna kauppatieteiden maisteriksi valmistuneelle Anu Koivistolle suurimpana yllätyksenä Nokialla tuli se, miten Nokia on teknologian kehityksen suhteen terävintä kärkeä alallaan. Koivisto on työskennellyt Nokialla kesätyöntekijänä ja harjoittelijana ennen työllistymistään lokakuussa 2017.

”Olen työskennellyt globaalien tukiasematuotteiden ostajana alusta asti. Olitpa kesätyöntekijä, harjoittelija tai vakinainen työntekijä, olet aina tasavertainen työntekijä, kun olet Nokialla”, Koivisto sanoo.

Tuotekehityksen puolella työskentelevä järjestelmäpiirisuunnittelija Tapio Lång sanoo myös, ettei titteleitä käytävillä huomaa.

”Minulla oli jo tradenomin tutkinto mutta päätin vaihtaa alaa ja opiskelin sähkötekniikan diplomi-insinöörin tutkinnon. Opintojen loppupuolella olin harjoittelussa Nokialla neljä kuukautta. Se jatkui sitten vakituisella sopimuksella. Tänä syksynä sain diplomi-insinöörin tutkinnon suoritettua”, Lång sanoo.

Mahdollisuuksien maailma

Molemmat ovat Nokialla huomanneet, että työ Nokialla ei käy tylsäksi. Nokia on maailmanlaajuisesti suuri patenttien saaja ja ne ovat miljardibisnestä. Lisäksi verkkoliiketoiminta ja tällä hetkellä mm. 5G:n kehitys ovat Nokian leipälajeja.

”Jos haluaisin vaihtaa töitä Nokian sisällä, niin siihen varmasti olisi mahdollisuus. Taustani puolesta esimerkiksi koodaaminen ei ole hallussa mutta sen opiskelu onnistuisi. Se myös avaisi ovia erilaisiin töihin vaikkei koodausosaamisen puute ole estekään täällä”, Koivisto toteaa.

Långilla on nykyisen työnsä pohjalla myös aiempaa Nokia-kokemusta. Hän oli opintojen toisena vuonna kesän IPR-osastolla mukana patenttisalkun evaluointiprojektissa.

”Se työ oli enemmän Office-työkalujen käyttöä, nyt olen tekemisissä modernin teknologian kehittämisessä.”

Nokia tekee myös töitä nuorten työllistämiseksi sekä koko toimialan uramahdollisuuksien markkinoijana. Koivisto on käynyt yliopistolla ja ammattikorkeakoululla kertomassa Nokiasta työpaikkana ja sen monipuolisuudesta työnantajana.

Se myös kantaa hedelmää. Tänä vuonna Nokia Oulun tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä tehtaan puolella on ollut yhteensä 185 harjoittelijaa tutkimuksessa ja tuotannossa. Oulussa vakinaisiin työsuhteisiin on palkattu useita kymmeniä työntekijöitä vuosittain. Tänä vuonna merkittävä osa on ollut vastavalmistuneita.

Suomi kiinnostaa Hollywoodissa

Suomeen viime vuonna lanseerattu av-alan tuotantokannustin herättää kiinnostusta myös Hollywoodin isojen studioiden ja suoratoistopalveluiden keskuudessa.

KUVA: Location scoutit tutustuivat Ouluun mm. pyöräillen vierailullaan elokuussa. (Kuva: Tapani Launonen)

Juuri päättyneen American Film Marketin yhteydessä Suomea on markkinoitu useissa Suomen elokuvakomission järjestämissä tapahtumissa.

Markkinointitapahtumat auttavat suomalaisia tuotantoyhtiöitä verkostoitumaan Film Marketin ohessa. Kokonaisuuteen osallistuu vuosittain yli 7 000 alan ammattilaista ja yritystä. Suomesta tuotantoyhtiöitä on mukana kymmenkunta.

Tapahtumissa studioiden edustajia harvemmin kuitenkin näkee, vaan hedelmällisimmät neuvottelut käydään studioiden kanssa kahden välisissä tapaamisissa.

”Neuvotteluita käydään jo varsin konkreettisella tasolla. Olemme iloisia, että pitkäjänteinen työ ja vuosia jatkunut yhteydenpito studioihin tuottaa tulosta”, toteaa elokuvakomissaari Teija Raninen Länsi-Suomen elokuvakomissiosta.

Pääsy neuvottelupöytään keskeisten päätöksentekijöiden kanssa on vaatinut useiden vuosien yhteydenpitoa studioihin ja tapaamisia paikan päällä Los Angelesissa. Suomen elokuvakomission läsnäolo Hollywoodissa on tärkeää suhteiden luomisessa, mutta yhtä tärkeää on saada studioiden edustajat käymään Suomessa.

”Ensimmäinen tutustumismatka amerikkalaisille kuvauspaikkajärjestäjille järjestettiin elokuussa 2018 Suomen elokuvakomission toimesta. Delegaatiolle näytettiin laajasti potentiaalisia kuvauspaikkoja ympäri Suomea. Seuraava vaihe on tuoda studioiden edustajat Suomeen ja näyttää, kuinka Suomessa infra toimii ja että maasta löytyy ammattilaisia ja palveluita myös ison kokoluokan tuotantoihin”, kertoo vierailuohjelmista vastannut Anne Laurila Pohjois-Suomen elokuvakomissiosta.

Tuotantokannustin kaipaa lisärahoitusta

Business Finlandin vuodesta 2017 hallinnoima tuotantokannustin on edistänyt av-alan kasvua ja kansainvälistä menestystä Suomessa, mutta paine budjetin kasvattamiseen on akuutti. Vuosittainen 10 miljoonan euron vuosibudjetti on loppunut kesken noin puolivälissä vuotta sekä viime että tänä vuonna.

Haaste on, että Suomi ei ole tarpeeksi varteenotettava kuvauspaikka kansainvälisille tuotannoille, jos tuotannoilla ei ole varmuutta rahoituksen riittävyydestä. Yksi Hollywood-tuotanto voi viedä koko kannustinpotin, jolloin loppuvuotena mikään muu tuotanto ei saa rahoitusta.

Islanti on onnistunut erinomaisesti houkuttelemaan isoja Hollywood-tuotantoja omalla 25 prosentin tuotantokannustimellaan. Islannin kannustimella ei ole vuosittaista kattoa, vaan se maksetaan aina toteutuneiden kustannusten mukaan. Tämä tarjoaa tuotantoyhtiöille mahdollisuuden suunnitella tuotantoa Islantiin ilman pelkoa rahoituksen loppumisesta.

Tuotantokannustin on tärkeä myös suomalaisen av-alan kansainvälistymiselle. Suomalaisten TV-sarjojen laatu on noussut tuotantokannustimen myötä ja kotimaisten kanavien sekä suoratoistopalveluiden satsatessa enemmän kotimaiseen draamaan. Lokakuun lopussa maailman suurimman TV-marketin MipComin yhteydessä tuotantokannustimen avulla tuotettuja draamasarjoja esiteltiin kansainvälisille ostajille.

Linkki: Anne Laurila Monoclen haastattelussa MipComissa (ajassa 3:16–5:03)
https://monocle.com/film/culture/mipcom-screen-grab/

Lisätietoja:
Anne Laurila
Elokuvakomissaari, Pohjois-Suomen elokuvakomissio
anne.laurila@businessoulu.com
p. 044 703 7523