Tarjolla tulevaisuuden tutkimusta yrityksille ja yhteisölle

Oulun kauppakorkeakoulussa tohtorikoulutettavana oleva Sara Moqaddamerad kutsuu yrityksiä ja yhteisöjä tekemään tulevaisuuden tutkimusta lähtien heidän omista kehitystarpeistaan.

Tarjolla on tulevaisuuden tutkimusmenetelmillä toteutettuja ½–2 päivän työskentelyjaksoja, joissa etsitään tavoitteellisesti skenaarioita hyödyntäen mahdollisia ja toivottuja tulevaisuuden kehityskulkuja. Tämän jälkeen tunnistetaan niihin liittyviä liiketoiminnan (tai muun toiminnan) kehitystarpeita ja laaditaan alustava suunnitelma tavoitteisiin pääsemiseksi.

Toteutettuja tulevaisuuden tutkimuksen työpajoja käytetään osana Saran väitöskirjatyötä huomioiden yrityksen tai yhteisön toimintaan liittyvät luottamukselliset ja salassa pidettävät asiat. Työpajat pidetään englannin kielellä.

Oheisesta linkistä löytyy kuvaus Sarasta yhteystietoineen ja hänen tulevaisuuden tutkimuksen palveluistaan:
https://www.businessoulu.com/media/tiedostot/strategic-foresight.pdf

Korkeakoululähtöinen yrittäjyys Oulun yrittäjyysekosysteemissä

BusinessOulu on tehnyt yhdessä Oulun kauppakorkeakoulun kanssa korkeakoululähtöistä yrittäjyyttä koskevan selvityksen. Kyseessä on pro gradu -tutkielma, jossa selvitettiin korkeakoululähtöisen yrittäjyyden toimintaedellytyksiä Oulun alueellisessa yrittäjyysekosysteemissä.

Tutkielmassa selvitettiin, mikä on Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston sekä muiden alueellisten toimijoiden rooli ekosysteemissä tutkielman kirjoitushetkellä.

Tutkielman tulokset kertovat Oulun yrittäjyysekosysteemin vahvuuksista ja kehittämiskohteista korkeakoululähtöisten yritysten näkökulmasta. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun välillä on eroja yrittäjyyskulttuurissa, tukitoiminnoissa sekä yrittäjyysnäkökulman opetuksellisessa hyödyntämisessä. Tutkimuslähtöisten ja ei-tutkimuslähtöisten yritysten lähtökohdat markkinoillepääsyssä ja kasvussa ovat erilaiset. Korkeakouluilta toivotaan voimakkaampaa profiloitumista yrittäjyyden kannustajina ja tehostajina.

Haastatellut yrittäjät kokevat Oulun yrittäjyyskulttuurin pääosin avoimena ja verkostoitumisen helppona. Yrittäjyyttä ja yrityksiä tukeva palvelu- ja tapahtumatarjonta on monipuolista, mutta sen profiloinnissa ja tiedotuksessa on parannettavaa. Rahoituksen saatavuudessa ja pitkäjänteisyydessä sekä rahoitusneuvonnassa on nähtävissä kehittämiskohteita, erityisesti yksityisen rahoituksen osalta.

Julkisuuteen välittyvä oululainen yrittäjyyskäsitys vaikuttaa edelleen voimakkaan teknologiapainotteiselta. Sen toivotaan tulevaisuudessa monipuolistuvan kaupungin ja korkeakoulujen esimerkin voimalla.

Tutkielma on ladattavissa Oulun yliopiston julkaisuarkistosta http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201811072978

Lisätietoja selvityksestä:

BusinessOulu
Palvelupäällikkö Jarmo Lauronen, jarmo.lauronen(at)businessoulu.com, puh. 044 7031307

Oulun kauppakorkeakoulu
Professori (vt.) Jaakko Simonen, jaakko.simonen(at)oulu.fi, puh. 0294 482938
Kauppatieteiden maisteri, Piia Holappa, piia.holappa(at)gmail.com, puh. 044 4401901

Läpivalaisussa unelmat

PROTO – Pohjois-Suomen muotoilijat ry haluaa tutkia tuotteiden valmistusta ja hinnoittelua kaikilta sen kanteilta ja järjestää Galleria Harmajassa perjantaina 23.11. klo 18 alkaen Pecha Kucha -tilaisuuden teemalla ”Läpivalaisu”.

Tiiviiden esityksien aikana muotoilijat avaavat tuotteidensa syntyprosessia omasta näkökulmastaan. Esiintyjinä ovat mm. keraamikko Anna Matinlauri, tekstiili- ja sisustussuunnittelija Eija Nevala Design sekä hätkähdyttävän Oulu-julisteen tehnyt Metropolis Art & Design. Pecha Kucha -ilta järjestetään yli 30 suomalaista muotoilijaa yhteen kokoavan Designtorin iltatapahtumana.

Kivijalan murros?

Jokaisessa Pecha Kucha -esityksessä kerrotaan 20 kuvan avulla yhden tuotteen kaari suunnittelusta valmistukseen ja myyntiin asiakkaalle. Kuvien avulla käydään siis läpi mitä prosessiin kuuluu, mikä siinä on vaikeaa, mistä idea kumpusi ja mistä muotoilija nautti? Ehkä jaetaan jopa salaisuuksia ja kerrataan, miten asiakkaat ovat ottaneet tuotteet vastaan?

Jokainen tuote on oma tarinansa, johon kiteytyy tekijänsä unelmia, erehdyksiä ja oivalluksia. Esitykset sisältävät myös tietoja siitä, mistä niiden jälleenmyyntihinta muodostuu. Tähän kuuluvat niin suunnittelu, materiaalikustannukset, työn osuus, logistiikka kuin myyjän palkkio ja verot.

”Uskomme, että kertomalla tarinoita tuotteista ja avaamalla hinnan muodostusta suurelle yleisölle, pystymme nostamaan esille eettistä, ekologisempaa ja myös paikallisempaa tuotteiden valmistusta ja sen merkitystä”, yhdistyksen toiminnanjohtaja Johannes Helama toteaa.

Kauppalehden tilastojen perusteella Black Friday -alennustuotteita myydään keskimäärin 42 prosentin alennuksella. Pecha Kucha -esitysten kautta jokainen voi pohtia tuotteiden valmistusprosessia. Yhdysvalloista lähteneen “hintaläpinäkyys”-liikkeen voiman epäillään pitkällä tähtäimellä vaikuttavan merkittävästi esimerkiksi vaateteollisuuden valmistusprosesseihin ja hinnoitteluun. Osa asiantuntijoista uskoo halpavaateketjujen jopa häviävän katukuvasta.

Pikisaaressa tapahtumaviikonloppu

Pikisaaressa ja villatehtaiden alueella tapahtuu perjantaina ja lauantaina 23.–24.11. toki paljon muutakin kuin Pecha Kucha -esitykset. Oululaiselle yleisölle esittäytyvät Designtorilla ensimmäistä kertaa tuotemerkit Metropolis Art & Design (kuva), Ovelia Design, Muotoiluhuone Tuokio ja Vestiarium. Lapsiperheet on huomioitu lauantaina siten, että Linnunradan tilan alpakat viihdyttävät alueella (klo 10–16) ja koko perheen lumitähtityöpajassa voi askarrella Enni Moisan vetämänä (klo 11–15).

Yhtä aikaa Designtorin kanssa on käynnissä myös Vanhan Villatehtaan yläkerrassa taiteen teosmyyntitapahtuma, jonka taiteilijoina ovat Anni Kinnunen, Sakari Matinlauri, Päivi Pussila, Lauri Rankka, Kari Södö, Raimo Törhönen, Veikko Törmänen ja Riikka Soininen. Taidetta on luonnollisesti esillä myös Samuli Heimosen Voimakenttä-näyttelyn merkeissä Galleria Harmajassa. OSAO:n artesaaniopiskelijat järjestävät Villatehtaalla tuotemyyntiä, työnäytöksiä ja näyttelyitä. Tuuma ja Tikki -käsityömyymälästä löytyy Osuuskunta Artesaaren taidonnäytteitä.

Designtori on avoinna:

Pe 23.11. klo 15–21

La 24.11. klo 10–16

Designtori Facebookissa: https://www.facebook.com/events/277887616171933/

Yhteistyössä:

OSAO / Käsintehtyä Pikisaaressa: https://www.facebook.com/events/290819561541300/  

Teosmyyntitapahtuma Pikisaaressa: https://www.facebook.com/events/180916626147573/  

Galleria Harmaja: https://www.facebook.com/Galleria-Harmaja-128932443830842/

Myös Merimiehenkotimuseo on avoinna: https://www.facebook.com/events/2227954677475352/?active_tab=about

Tärkeää! Tapahtumien järjestäjät toivovat, että Pikisaareen saavuttaessa hyödynnettäisiin joukkoliikennettä ja lihasvoimaa parkkipaikkojen vähäisen määrän johdosta.

Telia avaa 5G-verkon Oulussa, Nuottasaaren teollisuusalueelle rakentuu maailmanluokan teollinen 5G-ekosysteemi

Telia avaa ensimmäisenä operaattorina 5G-verkon Ouluun. Verkon myötä Oritkari-Nuottasaaren alueelle rakentuu yksi maailman ensimmäisistä teollisista 5G-ympäristöistä.

5G-verkon ansiosta alueen teollisuusyritykset ja logistiikkatoimijat pääsevät kehittämään uusia digitaalisia toimintamalleja ja innovaatioita uusimman teknologian avulla.

”Olemme arvioineet, että 5G:n ensimmäiset käyttökohteet löytyvät teollisuudesta, jossa automaatio, prosessien etähallinta ja monipuolinen reaaliaikaisen datan käyttö hyötyvät 5G:n viiveettömyydestä ja huippunopeudesta. Oulun vahva ekosysteemi ja toimijoiden ennakkoluulottomuus uuden teknologian käyttöönotossa vauhdittivat päätöstämme jatkaa 5G:n käyttöönottoa Oulussa”, sanoo 5G-ohjelman johtaja Janne Koistinen, Telia Finland.

Teollisten prosessien lisäksi 5G:n odotetaan tuovan merkittäviä mahdollisuuksia logistiikkaan reaaliaikaisen seurannan ja autonomisesti tai etäohjauksella liikkuvien ajoneuvojen myötä.

”Oulu on yksi keskeisimmistä toimipaikoista Nokian 5G-teknologian ja mobiiliverkkotuotteiden tutkimuksessa ja kehittämisessä maailmanlaajuisesti. Oulun alueen vahva startup-yrityskulttuuri ja tiivis yhteistyö kaupungin, yliopiston sekä alueen yritysten välillä ovat mahdollistaneet ainutlaatuisen ekosysteemin syntymisen Ouluun. Ekosysteemin yhteistyönä on muun muassa rakennettu avoin 5G-testiverkko, jossa syntyy uusia tuotteita ja palveluita alueen yritysten yhteistyönä”, sanoo Smart Radio tuotekehitysjohtaja Rauno Jokelainen Nokialta.

Oulussa on mittavia suunnitelmia alueen teollisuuden ja yritystoiminnan kehittämiseksi kaupungin vahvan teknologisen perinteen velvoittamana.

”Oulun kaupunki on ollut edelläkävijä erilaisten kaupunkiverkkojen kehittämisessä ja innovatiivisessa hyödyntämisessä yhteistyössä Nokian ja eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö 5G-verkoissa jatkaa tätä toimintakulttuuria ja tarjoaa jälleen kerran alustan uusien palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämiselle”, toteaa Janne Mustonen BusinessOulusta.

Telia avasi esikaupallisen 5G-verkon Helsingissä syyskuun alussa. Verkko toimii Viestintäviraston myöntämillä testitaajuuksilla. Varsinainen kaupallinen toiminta 5G-verkossa voidaan aloittaa vuoden 2019 alussa, jolloin valtioneuvoston myöntämät uusien taajuuksien toimiluvat astuvat voimaan. Telia voitti 1.10. päättyneessä taajuushuutokaupassa 5G-taajuudet 3,5 GHz:n taajuusalueella.

Tiedote Telian ja Nokian teollisesta 5G-kokeilusta Oulussa
Tiedote Stora Enson 5G- ja AR-kokeilusta

Lisätietoja:

Telia Finland
Janne Koistinen, 5G-ohjelman johtaja
Puh. 040 302 4624, sähköposti: etunimi.sukunimi@teliacompany.com

Nokia, viestintä
Puh. 010 448 4900, sähköposti: press.services@nokia.com

Business Oulu
Janne Mustonen, Key Account Director
Puh. 045 6752929, sähköposti: janne.mustonen@businessoulu.com

Stadion Snowcrossin International Bothnia Cup Oulussa 22.–23.2.2019

Viime talvena ensimmäistä kertaa Oulussa ja Bodenissa järjestetty Stadion Snowcrossin kansainvälinen Bothnia Cup saa jatkoa.

International Bothnia Cup järjestetään tulevana talvena Oulussa koko viikonlopun mittaisena ISOC-tyylisenä Stadion Snowcross -minisarjana.

International Bothnia Cup on huippukuljettajien Pro-Open -luokan kilpasarja, joka koostuu kahden päivän aikana ajettavista kolmesta eri kilpailusta sekä niiden alkueristä.

Perjantaina 22.2.2019 klo 18 alkaen ajettava Stadion Snowcrossin SM-kilpailu on samalla Bothnia Cupin ensimmäinen osakilpailu, Race 1.

Lauantaina 23.2. klo 14 alkaen ajettava Loukko.com-Dominator on sarjan toinen osakilpailu, Race 2.

Lauantaina 23.2. illalla klo 18 ajettava Super Snocross -kilpailu on sarjan kolmas ja ratkaisevin osakilpailu, Race 3.

Jokainen erä on tärkeä

Bothnia Cupin Race 1 ja Race 3 ajetaan keskenään samalla kaaviolla (12 alkuerää, Last Chance ja finaali). Jokainen kuljettaja ajaa 3 alkuerää ja kaikki alkuerät sekä finaali pisteytetään. Näin kuljettajille ei tule yhtään ns. turhaa erää, koska kaikkien erien pisteet lasketaan mukaan sarjaan.

Loukko.com-Dominatorin (Race 2) kolme finalistia saavat myös Bothnia Cup -pisteitä.

International Bothnia Cupin kliimaksi on lauantai-illan Race 3 -finaali, jossa panokset kovenevat kuljettajien saadessa siitä tuplapisteet.

Sarjan voittaja on kaikista kolmesta kilpailusta eniten pisteitä kerännyt kilpailija.

International Bothnia Cupin palkintojen arvo on yli 10 000 euroa.

Kansalliset luokat mukana

Oulussa ajetaan myös kaikkien muiden luokkien kansalliset kilpailut. Luokat ovat; Pro Lite, Harraste, Veteraanit, Naiset, Junior 14-16, Junior 11-14, sekä Junior 7-11. Niiden kilpailuerät ajetaan perjantaina 22.2. päivällä klo 11-15. Tähän päivätapahtumaan on yleisöllä vapaa pääsy.

Lisätietoja: www.snowcrossoulu.com

Oulun kaupunki haastaa yritykset yhteiskehittämään Ritaharjun koululle keväällä 2019!

Valitut yritykset pääsevät keväällä 2019 yhdessä Ritaharjun koulun opettajien ja oppilaiden kanssa kehittämään oppimisympäristöihin liittyviä tuotteita, palveluita ja ratkaisuja.

Yhteiskehittäminen on yrityksille loistava mahdollisuus löytää uusia ideoita ja suuntia tuotekehitykseensä aidossa oppimisympäristössä. Yritykset saavat kokeilusta arvokkaan käyttäjäkokemuksen lisäksi referenssin ja mahdollisuuden verkostoitua. Kokeilusta maksetaan yritykselle 5000 euroa + ALV 24 %, joka tulee käyttää kokeilusta aiheutuvien kulujen kattamiseen. Yhteensä haasteisiin valitaan mukaan korkeintaan kolme yritystä.

Yrityksiä pyydetään tarjoamaan kokeiluehdotuksia kolmeen Ritaharjun koulun arjen näkökulmasta löytyneeseen haasteeseen.

Haaste 1: Hyvinvoiva oppija. Miten oppilaiden jaksamista ja hyvinvointia voidaan edistää kouluarjessa?

Haaste 2: Hyvän tiimipelaajan edellytykset. Kuinka voidaan edistää oppilaiden tiiminä toimimista ja yhteisvastuullisuutta?

Haaste 3: Koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt. Miten voidaan paremmin hyödyntää koulun ulkopuolisia ympäristöjä oppimisessa?

Lue lisää haasteista täältä.

Yritysten infotilaisuus

Tule kuulemaan lisää aiheesta yrityksille suunnattuun nopeiden kokeilujen infotilaisuuteen Ritaharjun koululle 5.12. klo 14. Tilaisuudessa kerrotaan nopeiden kokeilujen ohjelmasta sekä siihen liittyvästä tarjouskilpailusta. Lisäksi tilaisuudessa perehdytään Ritaharjun koulun haasteteemoihin ja tutustutaan kohteen toimintaympäristöön.

Aika: 5.12.2018 klo 14.00-16.00

Paikka: Ritaharjun koulu, Ritakierros 2, 90540 OULU

Ilmoittaudu 30.11. klo 16 mennessä: https://bit.ly/2AMzNyE

Tilaisuuden jälkeen avataan kevään nopeiden kokeilujen tarjouskilpailu, joka on Oulun kaupungin osalta auki 7.12.2018–7.1.2019. Tarjouspyyntö julkaistaan osoitteessa https://tarjouspalvelu.fi/ouka.

Lisätietoja:

Ville Lankinen, projektikoordinaattori, 6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt, Oulun kaupunki ville.lankinen@ouka.fi, puh. 040 356 5558

Toteutus on osa 6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanketta, jonka päätavoitteena on vahvistaa oppimiseen sekä erilaisiin älykkäisiin fyysisiin ja virtuaalisiin oppimisympäristöihin liittyviä palveluja, tuotteita ja teknologioita kehittävien ja tarjoavien yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa ovat mukana Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Forum Virium Helsinki, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu, Turun kaupunki, Oulun kaupunki ja Oulun ammattikorkeakoulu.

Oulun seudun elinkeinokatsaus 2/2018 on ilmestynyt

Oulun seudun yritysten liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden alkupuolella kaikilla päätoimialoilla vuoden takaisesta. Myös seudun kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä kasvoi vuoden takaisesta. Työpaikkojen määrän kasvu on ollut viime vuosina nopeinta Oulun seudulla.

Oulun seudun yritysten liikevaihto yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden kahdella ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin 7 %. Kasvua oli eniten rakentamisessa, jossa liikevaihto kasvoi 21 % edellisvuodesta. Liikevaihdon kasvu oli vahvaa myös liike-elämän palveluissa sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa.

Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä kasvoi keskimäärin 6 % edellisvuodesta kuluvan vuoden kahdella ensimmäisellä neljänneksellä. Vuoden 2013 tasoon verrattuna Oulun seudun yritysten henkilöstömäärä oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin 7 % korkeammalla tasolla. Henkilöstömäärä kasvoi vuoden alkupuolella kaikilla päätoimialoilla. Henkilöstömäärän kasvua oli eniten liike-elämän palveluissa (10,9%) ja rakentamisessa (10,5%).

Oulun seudun teollisuuden liikevaihto kasvoi 4,3 % vuoden takaisesta kuluvan vuoden alkupuolella. Elektroniikkateollisuuden vienti kasvoi kuluvan vuoden alkupuolella edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 5 %. Elektroniikkateollisuuden vientiliikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana keskimäärin 17 % alle vuoden 2013 tason.

Vaihtuvassa teemassa tarkastellaan työpaikkojen muutosta ja muuttoliikettä Suomen suurilla kaupunkiseuduilla

Talous kääntyi nousuun Suomen suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2015–16, ja useimmilla suurilla kaupunkiseuduilla työpaikkojen määrä ylitti taantumaa edeltäneen vuoden 2008 tason vuonna 2017 tai jo aikaisemmin. Nopeinta työpaikkojen kasvu on ollut Oulun seudulla.

Suurten kaupunkiseutujen tulomuutosta yli kaksi kolmannesta koostuu 15–34-vuotiaista. Sen sijaan 25–34-vuotiaiden, opiskelujen jälkeen työmarkkinoille sijoittuvien ikäryhmässä Turun, Oulun ja Jyväskylän seudut kokivat muuttotappiota 0,5–1 prosentin verran vuonna 2017, kun taas Helsinki sai tuntuvasti muuttovoittoa, 1,5 prosenttia, ja myös Tampere jonkin verran.

Oulun seudun elinkeinokatsaus

Oulun seudun elinkeinokatsauksessa kuvataan ja analysoidaan Oulun seudun aluetaloutta ja yritystoimintaa tuoreita, luotettavia ja havainnollisia indikaattoreita käyttäen. Katsauksen julkaisee BusinessOulu ja toimittaa Kaupunkitutkimus TA Oy. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Vuosittain ilmestyy kaksi elinkeinokatsausta, joista tämä on vuoden 2018 toinen. Dokumentti on ladattavissa sähköisessä muodossa BusinessOulun verkkosivujen kautta (http://www.businessoulu.com/fi/media.html).

Lue elinkeinokatsaus tästä:

Lisätietoja
Asiantuntija Urpo Tuomela, BusinessOulu
Puh. 044 703 1390
urpo.tuomela@businessoulu.com

Toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy
Puh. 0500 970 082
seppo.laakso@kaupunkitutkimusta.fi

University Business Forumiin saapui yli 300 osallistujaa

Oulun yliopistolla 9.11. järjestetty University Business Forum veti yli 300 vierasta yrityksistä ja yliopistomaailmasta. Tapahtumassa tutkijat ja yritysten edustajat tutustuivat toisiinsa ja keskustelivat yhdessä uusista mahdollisuuksista tutkimuslähtöiselle liiketoiminnalle.

Osallistujista noin puolet oli yritysmaailmasta ja puolet yliopistolta, joten olosuhteet olivat hyvin otolliset uusien yhteistyöprojektien syntymiselle. Tapahtuma keskittyi kolmeen pinnalla olevaan alaan: yksilöllistettyyn terveyteen, kiertotalouteen sekä langattomaan viestintään ja tekoälyyn.

– Tieteen ja talouden välinen dialogi on hyvin tärkeä kahdesta syystä. Tutkimuksemme avulla voimme auttaa yrityksiä luomaan kestävämpiä ratkaisuja ja tuotteita, mutta sen lisäksi keskustelun ansiosta ymmärrämme paremmin, mitä maailmassa tapahtuu ja millaisia haasteita voimme ratkaista. Tämän tapahtuman jälkeen jatkamme keskusteluita muutaman yrityksen kanssa ja toivon näiden johtavan uudenlaiseen yhteistyöhön, kertoo Mirja Illikainen, kuitu- ja partikkelitekniikan yksikön professori Oulun yliopistosta.

Tapahtuman puheenvuoroissa korostuivat tulevaisuudessa siintävät mahdollisuudet kääntää globaalit haasteet innovatiivisiksi ratkaisuiksi. Esimerkiksi jätteiden hyödyntäminen uusien materiaalien tuottamisessa, ihmisen elintavan ja työskentelyn palauttaminen lähemmäs luonnollista tilaa ja uudenlaiset tavat tuottaa raaka-aineita ja ravintoa voivat parhaimmillaan johtaa tilanteisiin, joissa ratkaisun taustalla oleva ongelma poistuu osittain tai kokonaan.

Osana University Business Forumin ohjelmaa avattiin myös 6Genesis Flagship -ekosysteemiyhteistyö Oulun yliopiston, Nokian, Aalto-yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kesken. 5G-yhteydet ovat juuri saapumassa kuluttajamarkkinoille, ja Oulun yliopistolla tulee olemaan olennainen rooli myös 6G:n kehittämisessä.

– Oulun yliopisto on kansainvälisesti yksi Nokia Bell labsin tärkeimpiä strategisia kumppaneita. Uusia keksintöjä syntyy, kun yhdistetään vapaa akateeminen tutkimus yrityksissä tapahtuvan kohdennetun ja soveltavan tutkimuksen kanssa, toteaa Lauri Oksanen Nokialta.

Tapahtuman vaikutus ja tulokset nousevat myöhemmin esiin uusina innovatiivisina ratkaisuina. University Business Forum järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja se osoittautui niin toimivaksi, että tapahtuma on suunnitelmissa järjestää ensi vuonna uudestaan.

Senioriasumisen uusi aika alkaa Lipporannasta

Joulukuun alussa Lipporannan asuntoalueella Länsi-Tuirassa avautuu uudenlainen asumisen konsepti. Silloin Oulun ensimmäisen Coronaria Kotikylän asukkaat saapuvat uusiin koteihinsa, vastavalmistuneisiin senioriasuntoihin ja hoivakotiin.

Kuva: Palvelupäällikkö Hanna Määttä (vas.) ja palveluesimies Anne Kaan vastasivat Lipporannan Coronaria Kotikylän tilojen suunnittelusta hoitotyö ja kodikkuus edellä.

Kotikylä sijoittuu saumattomasti uuden asuntoalueen ytimeen, neljän rakennuksen muodostamaan Lipporannan Kruunuun. Sen ympärille rakentuu koko asuinyhteisön kattava Kotikatu 365 -konsepti yhteistiloineen, palveluineen ja yhteiskäyttötavaroineen.

Yhteistilat, kuten vierashuone, yleissaunat, keittiö-olohuone ja keväällä valmistuva kuntosali, ovat myös senioriasunnoissa asuvien käytettävissä, samoin kesällä rakentuva sisäpiha talojen keskellä.

Senioriasuntoja Kotikylään tulee 20 kappaletta, joista jo kolmannes on varattu. Myös tehostetun palvelukodin 24 asukkaan paikoista on varattu kolmasosa.

Coronaria Hoivan henkilökuntaan kuuluu ammattilaisia sosiaali- ja terveysalan kaikilta osa-alueilta, ja monenlaista osaajaa tarvitaan myös nyt avautuvassa yksikössä.

– Meille tulee ensivaiheessa muun muassa kaksi sairaanhoitajaa, fysioterapeutti, lähihoitaja ja oma emäntä. Työsopimus on tehty yli kahdellekymmenelle työntekijälle ja väkeä lisätään palvelutarpeen mukaan, palveluesimies Anne Kaan kertoo.

Keskenään ikäihmiset eivät muutenkaan joudu Kotikylässä asumaan, vaan he pääsevät osaksi eläväistä asuinyhteisöä. Yhteisöllisyys on Coronaria Hoivalle tärkeä arvo, joka näkyy nimenomaan yhteisten tilojen suunnittelussa. Tässä on keskeinen rooli ollut palvelupäällikkö Hanna Määtällä.

– Olen saanut olla mukana pohjapiirrosten suunnittelusta ja rakennuspalavereista lähtien. Kaikissa tiloissa saunaa myöten on otettu hoitotyön näkökulma huomioon, hän kertoo.

Suunnittelussa ohjenuorana oli myös kodikkuus. Laitosmaisuudesta purettiin kaikki mahdollinen niin, että asiakkaita pystytään hoitamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Yhdessä Kaanin kanssa Määttä valitsi pitävät tammivinyylit lattiaan, kaiteet seinille, laatat pesuhuoneisiin, värimaailman ja jopa huonekalut.

– Tämä kuuluu asiaan, kun käynnistystä tehdään. Kaikki seinistä, henkilöstön rekrytoinnista ja lupaprosessista lähtien kuuluu palvelupäällikön laajaan työsarkaan. Siksi olenkin niin tyytyväinen, nauraa Määttä heleästi.

– Vaikka asiakkaitten toimintakyky pitää ottaa kaikessa huomioon, ympäristön tulee olla kaunis. Siihen olemme halunneet satsata ja minusta se näkyy tässä harmoniassa ja rauhassa, hän jatkaa.

Määtän ja Kaanin osaamista tarvitaan, kun Kotikylän konseptia lähdetään viemään muille paikkakunnille.

– Ei ole enää mikään salaisuus, että teemme Lipporannan kaltaisia kokonaisuuksia Suomeen jatkossa lisää – jopa kymmenkunta seuraavien kolmen, neljän vuoden aikana, paljastaa Coronaria Hoivan toimitusjohtaja Arto Lamberg.

Seuraava kohde voi olla vähän erilainen riippuen siitä, mitä ensimmäisestä opitaan. Varmaa on jo se, että Kuusamoon vastaavanlainen yksikkö tulee vuonna 2020. Siitä suunta on etelään: luvassa ovat yksiköt muun muassa Kuopioon ja Vantaan seudulle.

– Haluamme näin omalla tavallamme viedä oululaista osaamista jatkossa ympäri Suomea. Tarvetta sille on – tiedämme, että ainakin seuraavat parikymmentä vuotta väestömme ikääntyy, palvelutarve lisääntyy ja asiakkuuksia riittää, Lamberg tietää.

Arvokasta verkostoitumista Geelyllä Göteborgissa

Kiinan suurimpiin autonvalmistajiin kuuluva Geely tutustui oululaisen painetun älyn innovaatiokeskus PrintoCentin jäsenyrityksiin.

Muun muassa Volvon omistava kiinalaisyhtiö Geely etsii parhaillaan Oulusta yhteistyökumppaneita toteuttamaan teknologisia innovaatioita tarpeisiinsa. Juuri nyt tapetilla on myös Göteborgiin rakentuva Geelyn oma innovaatiokeskus.

Torstaina 8. marraskuuta Printocentin jäsenyrityksiä osallistui Geelyn “Tech Day” -tapahtumaan Göteborgissa. Tilaisuus oli Geelyn järjestämä, ja yhtiö oli tuonut paikalle noin 40 johtoryhmänsä jäsentä tutustumaan oululaisyrityksiin. Oulusta mukana olivat muun muassa Tactotek, NewCableCorporation, Flexbright sekä Printocent Ilkka Kaiston vetämänä.

Tämän jälkeen oli vuorossa Geelyn insinööreilleen järjestämä tilaisuus, jossa noin 500 Geelyn insinööriä sai keskustella PrintoCentin jäsenyritysten kanssa. Mukana olivat Geelyn lisäksi myös Volvo Cars, Volvo AB, Ericsson, Zenuity, Lync & Co ja CEVT.

Perjantaina 9. marraskuuta Geelyn Euroopan yksikön vetäjä Gang Wei vieraili vuorostaan Oulussa. Hän etsii uusinta teknologiaa uuteen 100 000 m2:n rakennukseen nimeltä “Geely Innovation Centre in Europe” (Geelyn innovaatiokeskus Euroopassa), joka on parhaillaan rakenteilla Göteborgissa.

Arvovaltaiset vieraat saivat esityksen kuudeltatoista valitsemaltaan yritykseltä ja vierailivat sen lisäksi muun muassa PrintoCentin tiloissa VTT:llä, missä Ilkka Kaisto esitteli heille tuotantolinjan. Vierailut olivat tulosta Oulun Göteborgissa sijaitsevan Finnish Business Hubin tekemästä työstä.

Lue: Yhteistyökumppanit haussa innovaatiokeskukseen

Lisätietoja:

Jukka Olli asiantuntija, Ruotsi 050 563 4954 jukka.olli@businessoulu.com