Joka päivä jonnekin – Saaga Travelilta laaja ohjelma päiväretkiä Pohjolan rengastien kohteisiin

Pohjolan rengastie on VisitOulun lanseeraama uusi Oulun seudun yhteinen kiertomatka, joka sisältää useita erilaisia reittivaihtoehtoja ja kymmeniä matkailuyritysten tarjoamia elämystuotteita eri puolilla aluetta. Pohjolan rengastien avajaisia vietetään 9.6.2021 (lisätiedot VisitOulu).

Saaga Travel toteuttaa kesällä päiväretkiä Pohjolan rengastien kohteisiin. Viikko-ohjelmaa toteutetaan kuuden viikon ajan 28.6.–8.8.2021, alkaen juhannuksen jälkeiseltä viikolta. Päiväretkien kohteita ovat Kierikkikeskus, Liminganlahti, Turkansaari, Raahe, Rokua, Manamansalo, Kalajoki, Hailuoto, Syöte ja Koitelinkoski. Retket toteutetaan takuulähtöinä, ilman minimiosallistujamäärää. Osaan kohteista voi ottaa mukaan oman pyörän.

– Pilotoimme keväällä retkibusseja Koitelinkoskelle ja Liminganlahdelle. Saimme näistä hyvää oppia ja palautetta. Seutukohteet toivoivat vastaavia retkibusseja myös omille alueilleen. Monet Oulun seudun kohteet ovat vaikeasti saavutettavissa ilman omaa autoa. On myös kestävän matkailun mukaista suosia joukkoliikennettä, kertoo viikko-ohjelman kehittämisestä vastannut Johanna Salmela Saaga Travelilta.

Uutta matkailun tuotekehitystä

– Näemme Pohjolan rengastien tärkeänä uutena Oulun seudun matkailun avauksena. Pohjolan rengastie mahdollistaa monenlaista uutta tuotekehitystä sekä kotimaisille että kansainvälisille matkailijoille. Tämän kesän päiväretkiohjelma on yksi konkreettinen tapa kokea Pohjolan rengastie sekä parantaa Oulun matkailualueen saavutettavuutta, Salmela jatkaa.

Kesän viikko-ohjelma nostaa esille monia vähemmän tunnettuja tai vaikeasti saavutettavia kohteita. Monissa kohteissa on myös kehitetty uusia palveluja kesää ja retkibussia varten.

Syötteellä, Rokualla, Manamansalossa ja Hailuodossa bussi liikennöi päivän aikana myös alueen sisällä, mikä mahdollistaa vierailun useammassa eri kohteessa päivän aikana.

Syötteellä bussi mahdollistaa pääsyn Rytivaaran päiväreitin lähtöpisteelle. Myynnissä on myös pelkkä Syötteen sisäinen siirtymä, jolloin asiakkaat voivat jättää auton Syötteen luontokeskukselle, siirtyä Rytivaaran reitin lähtöpisteelle ja tehdä pidemmän yön yli vaelluksen Syötteen kansallispuistossa.

Raahessa on tarjolla bussin aikatauluihin sopivasti saaristoristeily, melontaretki ja SUP-koulu, Hailuodossa puolestaan rantajumppia, majakkavierailu ja panimokierros. Kierikissä, Liminganlahdella ja Turkansaaressa on tarjolla bussin aikatauluun sovitettuja yleisöopastuksia. Useissa kohteissa on mahdollista vuokrata pyöriä ja muita välineitä. Liminganlahdelle, Rokualle, Manamansaloon ja Syötteelle voi ottaa mukaan myös oman pyörän.

Päiväretket ovat ostettavissa Saaga Travelin Matkakaupasta (saagatravel.fi/matkakauppa).

Kuva: Katja Huotari

Lisätietoja:
Päiväretket Saaga Travelin Matkakaupassa: https://saagatravel.fi/tuote-osasto/paivaretket/
Pohjolan rengastie: https://pohjolanrengastie.fi/
Johanna Salmela, Sales Manager, International Sales, Saaga Travel, puh. 040 826 2345

Saaga Travel Oy
Saaga Travel on pohjoissuomalainen matkailupalveluyritys. Yhtiön toiminnan kivijalkoja ovat henkilökuljetuspalvelut (tilausajot, sopimusliikenne) sekä matkapaketit kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaille. Yhtiön päätoimipaikka on Oulussa ja sen pääasiallisena toimialueena on Pohjois-Suomi. Yhtiö on avainhenkilöidensä omistama paikallinen yritys, jonka visiona on olla laadukas, edistyksellinen ja toiminnallisesti johtava matkailuyritys toimialueellaan. Yhtiön toimintaa ohjaavat yrittämisen palo ja pyrkimys uusien ja erilaisten matkailupalvelujen luomiseen sekä odotukset ylittävien palveluelämysten tuottamiseen.

Kesä tuo Ouluun monipuolisia matkailumahdollisuuksia

Kun yli vuosi sitten alkanut koronapandemia eväsi pääsyn ulkomaille, suomalaisten innostus kotimaan matkailuun kasvoi hurjasti. BusinessOulun matkailuneuvoja Jenni Ronkainen ja matkailupalvelupäällikkö Anna Meriruoho linjaavat, että toiveissa on vähintään yhtä hyvä matkailukesä myös tänä vuonna.

”Oulu ei yleensä ole kotimaisten turistien suosikkikohde, mutta nyt korona-aikana on tullut paljon kyselyitä, että mitä kaikkea täällä voisi tehdä”, sanoo Ronkainen.

Hänen mukaansa suomalaisten tarve saada uusia elämyksiä on kasvanut. Esimerkiksi suppailua ja melontaa halutaan kokeilla nykyisin matalalla kynnyksellä.

Myös lähiluontokohteet, kuten Hailuoto ja Koitelinkosket, ovat kasvattaneet suosiotaan rutkasti. Meriruohon havaintojen mukaan ihmiset hakevat entistä enemmän autenttisia ja paikallisia elämyksiä.

”Halutaan nähdä, miten oululaiset täällä asuvat ja elävät”, hän sanoo.

Matkailuasiantuntijat suosittelevat koko perheen kesäkohteiksi myös Turkansaarta, Kierikkikeskusta sekä kaupungin kesäkahviloita. Myös Suomen Tivoli viihdyttää kävijöitään Hietasaaressa poikkeuksellisesti koko kesäkauden ajan aina elokuuhun saakka. Lisäksi jo aiemmilta vuosilta tutut opastetut kävelykierrokset ovat myös tulossa jälleen tarjolle terveysturvallisesti.

Meriruoho korostaa Oulussa olevan myös monia mahdollisuuksia nauttia kaupungin upeista vesistöistä. Esimerkiksi Tuirassa ja Värtössä toimivat saunalautat tarjoavat virkistävän pulahduspaikan pyöräreittien varrella.

Pyörätaksilla määränpäähän

Riksat eli pyörätaksit ovat tuttu näky monissa Suomen kaupungeissa, mutta nyt konsepti on rantautunut myös Ouluun. Kuluneena keväänä toimintansa aloittanut riksa kuljettaa ekologisesti ihmisiä haluamiinsa kohteisiin ja kiertoajelun muodossa. Taksitolpat sijoittuvat kauppatorille ja Nallikariin, mutta käyttäjä voi tilata kyydin myös mobiilisovelluksen kautta.

Ronkainen ja Meriruoho uskovat taksin keräävän Oulun kaltaisessa pyöräilykaupungissa suosiota niin paikallisten kuin matkailijoidenkin keskuudessa. Ronkainen nostaa esiin pyörätaksin hyödyt myös vanhemmille ikäryhmille.

”Voi olla pienempi kynnys käyttää sitä, kuin autotaksia. Siirtymät ovat nopeita ja kohtuuhintaisia, ja onhan siinä lisänä myös maisemat.”

Matkailijoita pyritään ohjaamaan elämysten äärelle monikanavaisesti. Oulussa tullaan näkemään kesällä esimerkiksi pop-up –konttipyörä, josta saa vinkkejä ja opastusta kaupungissa matkailuun. Esitteet ja kartat löytyvät myös verkosta, ja matkailuneuvonta palvelee niin puhelimitse kuin paikan päälläkin.

Meriruoho kehottaa tutustumaan myös VisitOulun nettisivuilta löytyvään Elämysten olohuoneeseen.

”Se on näppärä keino päästä tutustumaan omaan kotipaikkakuntaan paremmin. Sieltä löytyy kattava valikoima kesäelämyksiä, kuten ohjelmapalveluita, majoitusta ja muun muassa koottu piknik-kassi.”

Oulussa matkailevia muistutetaan huomioimaan edelleen voimassa olevat koronaohjeistukset. Mahdollisuudet turvalliseen matkailuun ovat kuitenkin tänä kesänä monipuoliset.

”Ulkoaktiviteeteissa on pienempi tartuntariski, joten esimerkiksi luontokohteita kannattaa erityisesti suosia”, Ronkainen neuvoo.

Haastelähtöisiin tapahtumiin on helppo osallistua

Avoimen innovaation palvelut ovat yrityksille mahdollisuus saada uusia ideoita ja ratkaisuja oman yrityksen ulkopuolelta. Osallistaminen, nopea ideointi ja ketterät kokeilut ovat keskiössä, kun haasteita ratkaistaan. BusinessOulun valmiit toimintamallit, aikataulut ja konseptit tekevät avoimesta innovoinnista yrityksille helppoa ja tuloksellista.

Kun teknologinen kehitys alkoi nopeuttaa innovaatiotoimintaa ja kiristää maailmanlaajuista kilpailua, Oulussa oltiin hereillä ja tiiviisti mukana globaalissa kehityksessä.

Ketterät menetelmät vaikuttivat etenkin ICT-yritysten tapaan toimia. Myös BusinessOulu tarttui heti kiinni uuteen ja toi ketteriä toimintatapoja mukaan yrityksille tarjottaviin palveluihin ja innovaatiotoimintaan.

”BusinessOulun omassa ennakointityössä tunnistettiin tuolloin kehityksen kulku ja sen vaikutus yritysten tarpeisiin. Teimme ketteristä menetelmistä ja avoimesta innovaatiosta oman juttumme hieman edelläkävijänä. Kasvun ekosysteemit -hanke on mahdollistanut kehitystyön. Vuosien myötä tekeminen on kirkastunut, ja muilta kaupungeilta on myös saatu oppia ja vinkkejä”, sanoo BusinessOulun asiantuntija Liisa Pietikäinen.

”BusinessOulussa me pyrimme parantamaan Oulun alueen yritysten kilpailukykyä toteuttamalla palveluita, joihin on helppo osallistua. Yritys voi yhdistää tuottamamme palvelun omaan kehitystyöhönsä”, täydentää BusinessOulun avoimen innovaation palvelujen vastuuhenkilö Pirjo Koskiniemi.

Valmiita malleja, konsepteja ja aikatauluja

BusinessOulu tarjoaa avoimen innovaation parhaita toimintamalleja, konseptoituja tapoja ja koeteltuja menetelmiä yrityksille, jotka ovat valmiita hakemaan ideoita ja ratkaisuja haasteisiinsa oman yrityksen ulkopuolelta.

”Kaikki viisaus ei aina asu omassa organisaatiossa. Osallistamalla muita avoimesti ja rohkeasti kehittämistyöhön yritys voi löytää uusia näkökulmia ja tuloksia. Etenkään aloittavien ja pk-yritysten ei tarvitse itse omistaa kaikkea, vaan ne voivat saada resursseja ja hyötyjä yhteistyöllä ja jakamalla”, sanoo Koskiniemi.

Ketterät menetelmät nopeuttavat ja tehostavat innovaatioprosessia. Näin se osuu käyttäjän tarpeisiin paremmin ja auttaa vastaamaan nopeasti muuttuvan liiketoimintaympäristön vaatimuksiin.

”Tuotekehityksen syklin koko ajan nopeutuessa on parempi kokeilla asioita jo tuotekehitysvaiheessa eikä vasta markkinoille menon jälkeen. Ideoidaan nopeasti ja myös onnistutaan tai epäonnistutaan nopeasti”, Pietikäinen ja Koskiniemi sanovat.

”Teknologisen kehityksen ohella ketterän toimintatavan yleistymiseen vaikutti lisääntynyt kansainvälinen kilpailu. Asiakaslähtöisyys ei ole enää valinta vaan vaatimus. Tuotekehitys ja markkinointi liittyvätkin toisiinsa erottamattomasti”, huomauttaa Liisa Pietikäinen.

”Markkinointiin kuuluu asiakastarpeen selvittäminen sekä tietojen hankkiminen kohdemarkkinasta ja toimintaympäristöstä. Tuotekehitys tarvitsee markkinoinnin keräämää tietoa koko matkan ajan.”

Ratkaisuja yritysten haasteisiin

Ensimmäisiä BusinessOulun kanssa avoimeen innovointiin lähteneitä yrityksiä olivat muun muassa Finavia, Playsign ja LähiTapiola.

”He lähtivät rohkeasti ja avoimin mielin mukaan. Haasteita ratkaisemaan saatiin hyvä joukko ideoijia, ja yritykset yllättyivät positiivisesti siitä, kuinka paljon he saivat aika vähällä omalla panostuksella. Tekemisen positiivisuus ja saavutetut hyödyt nousevat esiin palautteissa”, kertoo Koskiniemi.

Äskettäin avattiin nopeiden kokeilujen ohjelma tarjouskilpailuna yrityksille, jotka ratkovat BusinessAsemaan liittyviä haasteita. Uusimpina tapahtumina Hiukkavaaran kouluun on haettu yrityksiä pilotoimaan 5G:n hyödyntämistä. Helmikuinen UX Challenge -verkkotapahtuma puolestaan haastoi korkeakouluopiskelijoita ratkomaan digitaalisten tuotteiden käytettävyyteen liittyviä haasteita.

Hyvä haaste on onnistumisen edellytys

Tärkeä lähtökohta onnistuneelle innovoinnille on oikein ja ymmärrettävästi asetettu haaste. Hyvä haaste ei vain tuo esille ongelmaa, vaan siinä on aito mahdollisuus ratkaisulle ja ideoinnille. Koskiniemen ja Pietikäisen kokemuksen mukaan haasteen kirkastamiseksi tarvitaan usein työtä ja monia muotoilukierroksia.

”Hyvä haaste on riittävän ymmärrettävä, innostava ja uteliaisuutta herättävä. Vaativistakin tutkimusryhmiltä tulleista kehittämiskohteista, kuten polymeereistä, on saatu muokattua tavallisille käyttäjille sopivia haasteita. Tämä on BusinessOulun osaamista, jota tuomme projekteihin”, sanovat Koskiniemi ja Pietikäinen.

Koskiniemen mukaan on tärkeää määritellä haasteen lisäksi tulosodotus: mitä tapahtumalta halutaan ja keneltä erityisesti halutaan ratkaisuja. Ideoijina ja ratkaisijoina korkeakouluopiskelijat ovat yksi BusinessOulun usein käyttämä ryhmä. Heistä saadaan muodostettua monialaisia tiimejä kohtuullisen helposti.

”Mukana on ollut myös muuta ideahenkistä porukkaa, joka on ollut hakemassa itselleenkin uutta liiketoimintaa. Lisäksi yritysten haasteita on ollut ratkaisemassa toisia yrityksiä, tai mukaan on haluttu ihan tavallisia kaupunkilaisia.”

Paras toimintamalli jokaiseen tilanteeseen

Kun haaste on työstetty valmiiksi ja ratkojat valittu, BusinessOulu etsii innovointiin parhaan toimintamallin. Se voi olla esimerkiksi IdeaSprintti, yhteiskehittäminen, nopea kokeilu, hackathon tai kilpailu.

Esimerkiksi sOULUtions on korkeakouluopiskelijoille suunnattujen tapahtumien toimintamalli – kertaluontoisen ja satunnaisen ideoinnin vastakohta. sOULUtions on tietynlaisena toistuva tapahtumakonsepti, joka ennakoitavuudellaan madaltaa yritysten osallistumiskynnystä.

”Asemathon puolestaan keskittyy BusinessAsemaan kokeilu- ja kehitysympäristönä. IdeaSprint-tapahtumakonsepti tarjoaa haasteen antajalle kohtuullisen nopeasti koko joukon uusia ideoita ja ratkaisuja”, Koskiniemi sanoo.

Avoin Patiolla.fi-käyttäjäfoorumi mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman kehittämisen käyttäjien kanssa. Aiemmin Oulun kaupungin ja yliopiston huomassa kehittynyt Patiolla.fi on nyt osa BusinessOulun yrityksille suunnattuja palveluita.

”Uusi digitaalinen fasilitointialusta on otettu käyttöön, ja käyttäjäyhteisöä on rakennettu uudestaan. Testikäyttäjien joukosta voidaan hakea juuri oikeat henkilöt testaajiksi ja kehittäjiksi. Patiolla.fi -palvelua voi käyttää kaikenlaisten tuotteiden ja palvelujen kehityksessä.”

Tämän kevään yleisin kysymys on kuitenkin kaikille yhteinen – koska voidaan järjestää tapahtumia ja työpajoja livenä?

”Patiolla.fi palaa myös livetapahtumiin heti kun koronatilanne sallii. Kyllä niitä kaipaamme jo itsekin”, Koskiniemi ja Pietikäinen sanovat.

Lisätiedot:

Pirjo Koskiniemi
vastuuhenkilö, avoimen innovaation palvelut
040 592 5375
pirjo.koskiniemi@businessoulu.com

Liisa Pietikäinen
asiantuntija, avoimen innovaation palvelut, ennakointi
040 7050 473
Liisa.Pietikainen@businessoulu.com

Oulun seudun yritykset pääsevät nyt ääneen – tule mukaan vaikuttamaan alueesi kehittymiseen

Mikä on Ritaharjun palveluiden kohtalo? Entä miten Haukipudas voisi houkutella enemmän yrityksiä? Oulun kaupunki järjestää tänä vuonna yritysiltoja, joissa yritysten edustajat pääsevät kertomaan, kuinka alueen liiketoimintamahdollisuuksia voitaisiin kehittää entistä paremmiksi.

Ritaharju-Linnanmaan alue houkuttelee koko ajan enemmän niin yrityksiä kuin asukkaita. Oulujoen pohjoispuolen suosio näkyy myös tonttipuolella.

Oulun kaupungin geodeetti Kaija Puhakan mukaan erityisesti kaupan puolelta on tullut viime aikoina paljon tonttikyselyitä. Muun muassa Ideaparkin ja uuden Motonetin lähelle olisi monia tulijoita.

Mutta mitä mahdollisuuksia Ritaharjun alueella on tarjota yrityksille? Entä miten Linnanmaata ja Kaijonharjua kehitetään lähivuosina?

Näitä kysymyksiäkin pohdittiin kesäkuun alussa yritysillassa, jossa kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut sekä BusinessOulu esittelivät alueen ajankohtaisia asioita.

Kaija Puhakka puhui webinaarissa alueen tonttitilanteesta. BusinessOulun palvelupäällikkö Mari Rautiainen puolestaan kertoi vinkkejä, miten yritykset voivat löytää työntekijöitä.

Mukana keskustelemassa oli useita alueella toimivien yritysten edustajia, kuten Keskosta ja YIT-konsernista. Vuoropuhelua käytiin toimitilatarpeista, palveluista ja uudistuksista.

Yritysiltojen tavoitteena on selvittää, millaisia toiveita ja suunnitelmia alueen yrittäjillä on mielessä.

Seuraavaksi, juhannusviikolla, ääneen pääsevät haukiputaalaiset yritykset.

– Haluamme kuulla alueen yrittäjiä ja pitää heihin tiiviisti yhteyttä. Tapahtumia on kalenteroitu vuoden loppuun. Kyseinen yrittäjäalue voi vaikuttaa oman tilaisuutensa sisältöön, kuten Haukiputaalla on tehty, Rautiainen sanoo.

Haukiputaan keskustan houkuttelevuutta pohditaan esimerkiksi asumiseen tarkoitetun kaavoituksen ja rakentamisen perusteella. Esille puheenvuoroissa nousee myös yrittäjien mahdollinen yhteistyö toimitilojen markkinointiin liittyen.

Tämä tapahtuma järjestetään poikkeuksellisesti aamiaistilaisuutena lounas-kahvila Nyymannissa, 23. kesäkuuta kello 8–10. Jos kokoontumisrajoitukset kiristyvät, tapahtuma muutetaan webinaariksi.

Myöhemmin tänä vuonna keskustellaan muun muassa Oulun keskustan, Raksilan, Kaakkurin ja Kiimingin tilanteesta.

Ilmoittautumisen yhteydessä voi kirjoittaa ennakkokysymyksiä tai aiheita kaupungin edustajille.

Tulevat yritysillat:

  • Haukipudas 23.6.
  • Ylikiiminki-Kiiminki 25.8.
  • Oritkari-Limingantulli 22.9.
  • Kaakkuri-Oulunsalo 20.10.
  • Keskusta ja Raksila 17.11.

Yrityskartoitus: haetaan yhteistyökumppaneita Pohjois-Ruotsin investointeihin

BusinessOulu on yhdessä Raahen seudun kehityksen kanssa kartoittamassa yrityksiä, joilla on kiinnostusta Pohjois-Ruotsin tämänhetkisiin ja tuleviin investointeihin. Nämä investoinnit ovat suuruusluokkaa 1–2 miljardia euroa vuosittain aina vuoteen 2030.

Tarve on myös noin 7 500 sähköautomaation ja akkukemian ammattilaiselle sekä työvoimalle tehtaiden pyörittämiseen. Näiden lisäksi tarvitaan reilut 2 000 rakennus-alan työntekijää suunnitteilla olevien tehtaiden rakentamiseen.

Myös Kiirunan ja Malmbergetin kaupunkien siirroista johtuva rakentaminen jatkuu vielä muutaman vuoden. Haaparanta voisi myös olla sopiva paikka suomalaisen yrityksen etabloitumiseen. Esimerkiksi Herajärven Car Center Oy:n tilat Haaparannassa (https://triple-b.se/fi/) toimivat hyvin niin konttorina kuin varastotiloina.

”Uskomme, että yritysten välinen yhteistyö länsirajamme yli houkuttelee myös ruotsalaisia yrityksiä investoimaan alueellemme. Pohjois-Suomessa on käynnissä projekteja noin 20 miljardilla eurolla, ja työvoimaa niihin tarvitaan saman verran kuin Pohjois-Ruotsissa. Yhdistämällä voimamme ruotsalaisten kanssa saamme yrityksillemme erittäin mielenkiintoisen markkina-alueen jopa Euroopan mittakaavassa”, sanoo BusinessOulun vientipalveluiden asiantuntija Jukka Olli.

Lisätietoa on saatavilla yhteyshenkilöiltä:
Hillevi Ylitorvi
Raahen seudun kehitys
040 830 3185
hillevi.ylitorvi@raahe.fi

Jukka Olli
BusinessOulu
050 563 4954
jukka.olli@businessoulu.com

Holomonsters tuo hologrammit osaksi leikkiä

Holomonsters on oululainen, uusi lapsille suunnattu peli, joka yhdistää hologrammi-illuusiot osaksi peliä jännittävällä tavalla. Holomonsters-pelin ideana on löytää maailmaamme piiloutuneet Holomonsterit ja herättää ne henkiin hologrammeina silmiemme eteen. Pelin takana on 25-vuotias yrittäjä Oskari Autti.

Holomonsters-pelissä pelaajan tavoite on löytää kaikki hologrammeina ilmestyvät Holomonsterit omaan kokoelmaansa. Holomonsterit ilmestyvät löydettäessä puhelimen näytön päälle asetettuun kartioon hologrammi-illuusiona. Hahmojen etsiminen tapahtuu skannaamalla ympärillämme olevia QR- ja viivakoodeja, jotka kutsuvat Holomonsterit esiin.

”Idea hologrammeja hyödyntävästä pelistä syntyi, kun vuosi sitten ammattikorkeakoulusta valmistumisen jälkeen omat suunnitelmat menivät koronan takia uusiksi. Päätin silloin aloittaa hologrammi-illuusioita hyödyntävän pelin kehitysprojektin suunnittelun ja toteuttamisen. Tavoitteena oli luoda visuaalisesti uudenlainen peli. Nyt pelin ensimmäinen versio on vihdoin valmis”, kertoo yrittäjä Oskari Autti.

Holomonsters on nyt saatavilla verkkokaupasta osoitteesta www.holomons.com.

Lisätietoja:
Oskari Autti
p. 044 536 3095
oskari@holomons.com
www.holomons.com
Oxxu Oy

Oxxu Oy on oululainen startup-yritys Holomonsters-brändin takana.

Kuntalisällä tuetaan työnantajia

Kun yritys tai yhdistys työllistää oululaisen työttömän työnhakijan palkkatuella, työllistäjällä on mahdollisuus saada myös kuntalisää. Kyse on BusinessOulun myöntämästä rahallisesta tuesta, jolla työnantajaa tuetaan palkkauskustannuksissa.

KUVA: Kuntalisähakemus tulee jättää kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta, muistuttavat palveluasiantuntijat Heli Tervamaa (vas.) ja Helena Valkama.

”Yrityksille kuntalisän myöntämisen edellytyksenä on palkkatuen lisäksi 85 %:n työaika ja TES:n mukainen palkka. Yhdistyspuolella ehdot ovat vähän toiset. Yksityiskohtaiset tiedot löytyvät nettisivuiltamme businessoulu.com. Ja kuntalisäähän voidaan myöntää myös oppisopimustyösuhteeseen”, mainitsee yritysten kuntalisäasioiden palveluasiantuntija Heli Tervamaa.

Kuntalisäasiat hoituvat nyt osoitteessa Suomi.fi

Kuntalisäasioiden neuvonta, hakemuksia koskevat viestit, maksatusaineistot ja viranhaltijapäätökset voidaan jatkossa tehdä osoitteessa Suomi.fi.

”Oulussa ollaan suunnannäyttäjiä Suomi.fi-sivuston hyödyntämisessä, sillä harva kunta tai valtion virasto hyödyntää vielä tänä päivänä palvelua asiakasviestinnässä”, taustoittaa tietohallintoasiantuntija Marjaana Koistinen Oulun Digiltä.

”Tämä on erittäin tervetullut uudistus etenkin asiakkaidemme kannalta. Viestien lähettäminen on tietoturvallista ja palvelu mahdollistaa myös puolesta- ja valtuutusasioinnin. Viestit säilyvät sivustolla viisi vuotta, joten aiempiin viesteihin tai päätöksiin on tarvittaessa helppo palata”, kertoo yhdistysten kuntalisäasioiden palveluasiantuntija Helena Valkama.

Ottaessaan Suomi.fi-palvelut käyttöön työnantaja tunnistautuu sivustolle mobiilivarmenteella tai verkkopankkitunnuksilla. Viestitoimintojen käyttöönottoon löytyy sivustolta selkeät ohjeet. Verkkoversion lisäksi käytössä on mobiilisovellus.

Vetoomus terveysturvallisen matkailun avaamiseksi Norjasta Suomen pohjoisella maarajalla

Tämän vetoomuksen allekirjoittajat yhtyvät 24.5. julkistettuun vetoomukseen, jonka allekirjoittajina oli laaja joukko matkailualan isoja yrityksiä ja järjestöjä sekä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit. Sen mukaan karanteenivaatimuksista tulisi luopua, jos matkailija saapuu maahan negatiivisen koronatestitodistuksen kanssa matalan riskin alueelta. Näin toimitaan jo yli 20 maassa Euroopassa.

Norjalaismatkailijat ovat Oulun seudulla merkittävin kansainvälinen vapaa-ajan matkailijoiden ryhmä. Norjan valtio ei vaadi karanteenia 27.5.2021 alkaen Pohjois-Suomen matalan tartuntariskin maakunnista Norjaan matkustavilta.

Vetoamme päättäjiin ja valtion viranomaisiin, että vastaavasti Suomi ei edellyttäisi karanteenia pohjoisnorjalaisilta matkustettaessa Norjan maarajan kautta Suomeen 15.6. alkaen. Tämän edellytyksenä on, että Pohjois-Norjan tartuntatilanne kehittyy suotuisasti. Mikäli tartuntatilanne edellyttää, karanteenista tulisi voida vapautua esittämällä ennen lähtöä saatu negatiivinen koronatestitulos, todistus saaduista rokotuksista tai sairastetusta taudista.

Kesällä 2020, kun matkustusrajoituksista luovuttiin, norjalaisten yöpymiset Oulussa kasvoivat lähes 90 % edellisen ns. normaalivuoden heinäkuuhun verrattuna. Kalajoella kasvu oli noin 185 %. Myös kasvaneen kotimaan vapaa-ajan matkailun ansiosta Oulun seudun matkailutulot ja työllisyys toipuivat nopeimmin Suomen suurista kaupungeista. Hyvän matkailukesä auttoi monia Oulun seudun palvelu- ja matkailuyrityksiä selviämään vuodesta 2020. Tartuntatilanteen osalta kesä 2020 oli kuitenkin rauhallinen.

BusinessOulun elinkeinokatsauksen mukaan vuoden 2020 aikana laajan matkailuklusterin työllisyys putosi Oulussa noin 800 henkilötyövuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Oulun seudun työllisyyden ja elinkeinoelämän toipumisen kannalta kesän 2021 aikana on tärkeä päästä avaamaan matkailua ja tapahtumia turvallisesti.

Oulussa 1.6.2021

Juha Ala-Mursula
johtaja
BusinessOulu

Päivi Penttilä
toimitusjohtaja
VisitOulu/Oulun Matkailu Oy

Jari Tuovinen
toimitusjohtaja
Oulun kauppakamari

Lisätietoa:
Jyrki Kemppainen, asiakkuuspäällikkö, BusinessOulu, p. 044 499 3296
Päivi Penttilä, toimitusjohtaja, Oulun Matkailu Oy, p. 050 301 5803
Maria Juurikka, johtaja, palvelusektori, Oulun kauppakamari, p. 050 919 0576

Suomeen syntyi uusi matkailun rengastie – Oulun seudulle avautuva Pohjolan rengastie lumoaa monipuolisuudellaan

Yhdeksän erilaista matkailualuetta, noin 850 kilometriä alati muuttuvaa Suomen kesän maisemaa. Oulun kaupunki lähialueineen haluaa esitellä matkailijoille pohjolan kuvankauniin luonnon ja avaa tulevalle kesäkaudelle uuden matkailun rengastien, Pohjolan rengastien. Laaja reittikokonaisuus kuljettaa matkailijan kaupunkimaisemasta tuntureille sekä metsien läpi aina avomerelle saakka. Sen voi kulkea autolla ajellen ja tien erilaisista reiteistä voi nauttia vaikkapa pyöräillen tai patikoiden. Alueelle on yhteys myös julkisilla liikennevälineillä.

Kesäkuussa käyttöön vihittävä Pohjolan rengastie on osa Oulun kaupungin ja lähialueiden matkailun yhteistä kehittämistä. Se tuo todeksi pohjolan henkeäsalpaavan kauniin luontomaiseman tarjoten matkailijoille monipuolisia maisema- ja ulkoilureittejä koettavaksi Suomen suvessa.

– Pohjolan rengastie on osoitus tiiviistä yhteistyöstä, jota lähialueiden matkailutoimijoiden kanssa teemme Oulun seudulla. Uusi rengastie tuo esiin alueen monimuotoisuuden. Se tuo Suomen pohjolan uudella helpolla tavalla jokaisen suomalaisen saataville, VisitOulun toimitusjohtaja Päivi Penttilä sanoo.

Pohjolan rengastie palvelee monipuolisesti kaiken ikäisiä lomailijoita. Sopivia reittikokonaisuuksia löytyy niin luonto- kuin aktiivilomailijoille sekä perheille. Rengastie sopii erinomaisesti myös kaupunkilomailijoille, jotka haluavat nauttia päiväretkistä alueella. Oulusta on mahdollista tehdä päiväretkiä muun muassa Hailuotoon, Rokua Geoparkiin, Syötteelle, Kalajoelle, Raaheen ja Liminkaan. Pohjolan rengastiellä voi liikkua patikoiden lukuisia metsäpolkuja pitkin, tehdä pyörällä itselle parhaiten sopivan pituisia retkiä tai nauttia pohjolan ainutlaatuisista maisemista autolla tai vaikka moottoripyörällä.

Reitin voi kulkea osissa tai – jos lomaa riittää – kiertää läpi koko 800 kilometriä pitkän rengastien. Pohjolan rengastie on saavutettavissa myös julkisilla liikennevälineillä, jolloin lomaan on helppo yhdistää useampiakin alueen luontokohteita ja -nähtävyyksiä. Juna vie alueelle helposti. Tunnin kestäviä lentoja Helsingistä Ouluun on päivittäin useita.

– Alueen toimijat ovat yhteistyössä tarttuneet uusiin mahdollisuuksiin, joita Oulun seudun hyvä saavutettavuus tarjoaa. Pohjolan rengastien ympärille on jo nyt kehittynyt paljon erilaisia palveluita sekä elämystuotteita. Yhtenä esimerkkinä ovat esimerkiksi päiväretket, joita on mahdollista tehdä Oulusta lähialueille, Penttilä jatkaa.

Reitti kulkee läpi jokien, metsien ja tuntureiden

Pohjolan rengastien meriosuus kulkee Perämeren rannikkoa pitkin Oulusta Raaheen ja aina Kalajoelle saakka. Reitiltä on mahdollisuus tehdä lauttamatka Perämeren suurimpaan saareen, Hailuotoon, jonka dyynihiekkarannat ja idyllinen kalastajakylä hurmaavat jokaisena vuodenaikana. Poiketa voi myös esimerkiksi Limingassa, joka tunnetaan lintubongaajien paratiisina.

Yksi alueen metsäluonnon upeimmista kohteista on Rokua Geopark, jossa viimeisin jääkausi on jättänyt ainutlaatuisia jälkiä ja muovannut alueen luontoa. Oulujokilaakson, Rokuan ja Oulujärven pohjoisosien muodostama Rokua Geopark on yksi Unescon Global Geopark -ohjelman kohteista. Rengasreitin varrella pääsee nauttimaan myös upeista jokimaisemista. Pohjolan rengastie kulkee kaiken kaikkiaan 16 joen vierustaa kuljettaen matkailijan historiallisten vesiväylien alkulähteille.

Pohjolan rengastien tunturialueet edustavat Suomen eteläisimmän tunturialueen kauneutta parhaimmillaan. Syötteen kansallispuiston alue Oulun itäpuolella kutsuu etenkin aktiivilomailijoita. Alueen monipuoliset reitit soveltuvat niin patikointiin kuin pyöräilyynkin. Talvisin Syöte on yksi Suomen lumisimmista alueista kinosten paksuudessa mitattuna.

Tulevaisuuden matkailukeskittymä

Pohjolan rengastie on osa Oulun alueen matkailun laajempaa kehittämistä ja tunnettuuden kasvattamista. Alueen matkailua kehitetään kestävän matkailun näkökulmasta ja vahvana teemana on digitaalisuus. Tavoitteena on kasvattaa sekä kotimaisten että kansainvälisten matkailijoiden määrää.

– Matkailu on Oulun seudulla hienossa nosteessa. Olemme ylpeitä monimuotoisesta lähialueestamme ja haluamme kehittää palveluita niin, että matkailijoiden on entistä helpompi löytää alueen elämysten äärelle. Meiltä löytyy niin meri-, tunturi- kuin kaupunkimaisemaa ja sijaintimme on keskeinen, ikään kuin porttina sekä etelään että pohjoiseen. Meillä on vahva usko siihen, että Oulun seutu tulee olemaan tulevaisuudessa Lapin ja pääkaupungin ohella yksi Suomen merkittävimmistä matkailukeskittymistä, Penttilä sanoo.

Faktoja Pohjolan rengastiestä:
● Oulun seudun yhteinen kotimaan matkailun uusi kiertomatka, joka sisältää useita erilaisia reittivaihtoehtoja ja kymmeniä matkailuyritysten tarjoamia elämystuotteita eri puolilla aluetta.
● Avautuu yleisölle keskiviikkona 9.6.2021. Avajaiset Oulun Nallikarissa.
● Pituus noin 850 kilometriä.
● Kattaa yhdeksän eri matkailualuetta Oulun seudulla: Oulun kaupunki, Syöte, Rokua Geopark, Kalajoki, Raahe, Liminka, Kempele, Ii ja Hailuoto.
● Reittikokonaisuus kulkee läpi 16 suurjoen, Perämeren rannikon, jääkauden muovaaman luonnon sekä Suomen eteläisimmän tunturialueen.
● Alue sisältää kymmeniä erilaisia reittejä, jotka soveltuvat ajettavaksi moottoriajoneuvoilla, pyöräillen ja patikoiden.
● Heinäkuussa tarjolla päiväretkiä Oulusta alueen eri matkailukohteisiin.
● Alueelle on hyvä saavutettavuus myös julkisilla liikenneyhteyksillä.
Lisätietoa Pohjolan rengastiestä sekä kartta alueesta löytyy osoitteesta: https://pohjolanrengastie.fi

Lisätietoja:
Päivi Penttilä, toimitusjohtaja, VisitOulu / Oulun Matkailu Oy
p. 050 301 5803, paivi.penttila@visitoulu.fi

VisitOulu (Oulun Matkailu Oy) on vuonna 2010 perustettu seudullinen matkailun yhteismarkkinointiyhtiö. Sen tehtävänä on johtaa ja toteuttaa Oulun seudun matkailumarkkinointia VisitOulu-brändin alla kotimaassa ja kansainvälisesti. Oulun seutu kattaa seuraavat matkailualueet: Oulu, Syöte, Rokua Geopark, Kalajoki, Raahe, Liminka, Hailuoto ja Kempele.

Rakennus- ja kiinteistöalan yrityksen edustaja: osallistu kyselyyn palvelutarpeista!

BusinessOulu ja Pohjois-Suomen Rakennusklusteri ovat avanneet Pohjois-Suomen rakennusalan yrityksille suunnatun kyselyn, jolla halutaan selvittää, millaisilla palveluilla yrityksiä pystyttäisiin tukemaan entistä paremmin.

Samalla myös kyselyn vastaajat saavat läpileikkauksen alansa nykytilaan ja tavoitteisiin. Vastaajien kesken arvomme Oulu-aiheisen tuotepalkinnon, johon kuuluu laadukkaat kylpy- ja keittiöpyyhkeet, luminen stressipallo, itsekasvatettava puu sekä T(iimi)-paita. Vastausaika päättyy 23.6.

”Haluamme tietää, mihin asioihin alan yritykset haluavat apua, jotta voimme palvella rakennusalaa paremmin”, kommentoi BusinessOulun asiantuntija Maja Terning palvelutarveselvitystä.

Pohjois-Suomen Rakennusklusterin tavoitteena on tukea Pohjois-Suomen rakennusalan toimijoita menestymään alalla sekä saada toiminnalle kansallista ja kansainvälistä tunnettavuutta ja vaikuttavuutta. Laajaan kokonaisuuteen kuuluu kolme toimijatahoa: rakennusalan yritykset, oppilaitokset ja viranomaiset. Klusterin toiminnassa on mukana jo lähes sata asiantuntijaa sekä 70 jäsentahoa.

Tapani Mäkikyrö Pohjois-Suomen Rakennusklusterista kertoo rakennusalan kehittyvän nyt monella eri tavalla:

”Rakennusala elää ilmastonmuutoksen ja digitalisaation takia globaalissa toimintaympäristön murroksessa. Niiden takia kehittyminen on pakollista, mistä kertovat esimerkiksi runsaat säädösmuutokset. Koronapandemia ja ilmastonmuutos jättävät pysyvän jäljen rakennusalaan ja sen tuotteisiin. Työnteko, rakennusten käyttötavat sekä tilasuunnittelu ja tekniset ratkaisut tulevat muuttumaan. Näillä toimilla varaudutaan mahdollisiin seuraaviin pandemioihin ja ilmastonmuutoksen seuraaviin askeliin. Tuotteiden ja rakennusten ylläpidettävyys, käytettävyys ja mukautumiskyky eri olosuhteisiin nousevat rakennusalalla tärkeiksi tavoitteiksi.”

”Tulevaisuudessa energiatehokkuus, vähähiilisyys ja kierrätys muodostavat kokonaisuuden, johon tullaan pyrkimään. Epäilen, että alan suhdanneherkkyys ei tule häviämään, mutta toivon että rakennusalan koulutukselle asetettaisiin uusia tavoitteita ja sitä myötä alan houkuttelevuus paranisi”, jatkaa energiatehokkuuden asiantuntija Timo Kauppinen.

Osallistu kyselyyn tästä linkistä: https://q.surveypal.com/Palvelutarvekysely-AEC-sektoreille

Lisätietoja:

BusinessOulu:
Maja Terning, maja.terning@businessoulu.com, 050 573 8493

Pohjois-Suomen Rakennusklusteri:
Timo Kauppinen, ttk@mutsal.fi, 040 515 4113
Tapani Mäkikyrö, tapani.makikyro@gmail.com, 044 977 5746‬