Alaköökiläiset tukevat päiväkoteja kasvattamaan vastuullisia ja onnellisia oululaisia

<![CDATA[

Alaköökiläisten toiminnan ytimessä ovat kestävän kehityksen- ja kulttuurikasvatuksen kehittämistyö. Sen kivijalkoja ovat kaupungin pedagogiset asiakirjat varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma, sekä kaupungin ympäristöohjelma ja oululaisuus.

”On valtakunnallisestikin huomionarvoista, että Oulun varhaiskasvatuksessa panostetaan lapsiin niin paljon, että meillä on erikseen asiantuntijoita kehittämistyössä.  Kestävän kehityksen ja kulttuurikasvatuksen eteen tätä työtä on tehty Alaköökistä käsin vuodesta 2004 lähtien, eteenpäin katsoen ja aktiivisesti”, kertoo Hanna Tuomala.

Alakööki tarjoaa oululaisille päiväkoti-ikäisille ympäristö- ja kulttuurikasvatusta lapsia kiinnostavassa muodossa. Erilaisten toimintapolkujen ja esitysten lisäksi alaköökiläiset käyvät lapsiryhmien kanssa taidelaitosvierailulla sekä kouluttavat ja ohjaavat päiväkotien henkilöstöä. Työhön kuuluu myös varhaiskasvatuksen verkostojen koordinoimista ja työryhmätyötä.

Toivon Agendaa teatterin keinoin

Hyvä esimerkki Alaköökin toiminnasta on toukokuussa pääkirjastolla eskareille järjestetty Toivon Agenda ja Luetaan! -tapahtuma.

Laituri-tilassa lapset pääsivät sukeltamaan sisälle merenalaiseen maailmaan, jossa he kuulivat osallistavassa ja draamallisessa esityksessä kalojen elämästä likaisessa ja puhtaassa vedessä.

Toivon agenda -esitys pääkirjaston Laituri-tilassa.
Miten erilaista on kalojen elämä likaisessa ja puhtaassa vedessä? Esityksen avulla lapset saivat tietoa ja elämyksellisen kokemuksen YK:n Agenda 2030 -tavoitteista.

Agenda 2030 on YK:n kestävän kehityksen ohjelma, joka ohjaa kaikkia maailman maita, Suomi mukaan lukien, ponnistelemaan kestävän tulevaisuuden eteen.

Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä koostuva Kestävän kehityksen työryhmä eli Reppu-työryhmä on tehnyt päiväkodeille Agenda 2030 ja Vasu kohtaavat -materiaalin, joka tarjoaa tukea ja vinkkejä työn tekemiseen. Se tuo tavoitteet päiväkoti-ikäisten arkeen lasten ikätasoon sopivassa ja heitä kiinnostavassa muodossa.

YK.n Toivon agenda-rannekkeita lasten käsissä.
Tavoitteena on kasvattaa lapsista ekososiaalisesti sivistyneitä oululaisia, jotka ymmärtävät omien tekojensa vaikutukset luontoon, toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Kuva: Matias Schroderus.

Seikkailuissa yhdistyvät ympäristö ja kulttuuri

Kirjaston lisäksi Alakööki järjestää toimintaa muun muassa Hupisaarten puistossa, Pohjois-Pohjanmaan museolla, taidemuseolla, teatterilla ja Huutilammen luontopolulla. Erilaiset seikkailut ja toimintapolut tarjoavat lapsille oppia ja iloa.

Alaköökiläisten vuoden suosituin tapahtuma on varmasti perinteikäs Joulupolku, joka kerää Ainolan puistoon joulukuussa vuosittain toista tuhatta kävijää.

Alaköökiläiset ovat myös mukana järjestämässä Timosenkosken koulun koordinoimia luontosunnuntaita. Ympäristökasvatus ja kulttuuri kulkevatkin kehittämisyksikön työssä käsi kädessä.

”Kun toimintapolku viedään päiväkodin lähimetsään niin voisi ajatella, että se on ympäristökasvatusta. Mutta kuinka ollakaan, kyllä sieltä polulta löytyy myös niitä kulttuurikasvatuksen elementtejä”, innostuu Raija Saloranta.

On myös toimintaa, joissa nämä elementit tietoisesti yhdistetään. Esimerkiksi suositun Vaakunaseikkailun tavoitteena on, että oululainen eskari tietäisi miksi Oulun vaakunassa on linna ja lohi.

”Vaakunaseikkailu alkaa Oulun linnan kellarista, jossa käydään tutustumassa historiaan ja kulttuuriperinteeseen. Sen jälkeen siirrytään Pohjois-Pohjanmaan museoon, jossa tullaan kalastukseen ja lohenpyyntiin liittyviin asioihin”, kertoo Hanna Tuomala.

”Pienryhmissä rakennetaan pienoismalli Merikoskessa aikoinaan sijainneesta suuresta lohipadosta, eli samalla tehdään myös käsityötaidon tehtävä. Sitten jatketaan kalaportaille katsomaan, mikä on nykytilanne ja kerrotaan, miten kalat pääsevät niille rakennettuja kalaportaita pitkin jokea ylös”, Tuomala lisää.

Toinen hyvä esimerkki luonto- ja kulttuurikasvatuksen yhdistämisestä on Ötökkärunopolku, jossa erilaiset hyönteiset ja madot esitellään runojen muodossa, leikkiä ja oppimista unohtamatta.

Hupisaarten Helemi ja muut hahmot tempaavat mukaansa

Alaköökiläisten työssä ovat apuna myös erilaiset roolihahmot. Huutilammen metsäseikkailulla lapset tapaavat metsätontun, pääsiäisen aikaan Ainolan kasvihuoneilla taikojaan tekee Yrtti-Myrtti -noita ja puiston luonnosta lapsille kertoo Hupisaarten Helemi.

”Hupisaarten Helemi on sellainen aarre, joka tuntee tämän puiston luonnon ja eläimet”, kertoo Raija Saloranta. ”Hänellä on myös useammanlaisia seikkailuja, joissa tulevat tutuksi niin muuttolinnut kuin puulajisto sekä vuodenajatkin.”

Toimintapolku- ja seikkailutoimintaa tehdään parin vuoden sykleissä, jotta mukaan mahtuvat mahdollisimman monet lapset 86:sta Oulun kaupungin ylläpitämästä ja noin 50 yksityisestä päiväkodista.

Toimintapolkuja päiväkotien lähiympäristössä

Toimintapolkuja viedään myös päiväkotien lähimetsiin ja -puistoihin, ja niissä oppivat uutta niin lapset kuin päiväkotien varhaiskasvattajatkin.

”Polut ovat aina myös koulutuksellisia päiväkodin aikuisille, niistä löytyy uusia keinoja ja menetelmiä ympäristökasvatukseen ja kulttuurikasvatukseen”, kertoo Hanna Tuomala.

Lapset saavat arjessa hyödyllistä tietoa toiminnan ja leikin kautta. Esimerkiksi Metsäeläinten talvipolulla opitaan, miten suomalaiset eläimet talvehtivat ja selviävät kylmästä vuodenajasta.

”Polulla käydään läpi niiden suojavärit, ravinto, talviuni ja horros, talviturkit, eläinten jäljet ja jätökset”, kertoo Saloranta. ”Periaatteena on se, että meillä on ensin pieni faktatieto ja sitten aina lapsille toimintaa päälle.”

”Toimintapisteillä opitaan aina liikkumisen, leikin, tutkimisen ja taiteen keinoin, eli lapselle ominaisilla tavoilla”, vahvistaa Tuomala.

Polkuja on suunniteltu monipuolisesti eri aiheiden ympärille. Esimerkiksi Tiernapolku avaa lapsille oululaista kulttuurihistoriaa. Joulun aikaan järjestettävä Tonttupolku puolestaan on tunnelmallinen, eri aisteja herättelevä kokonaisuus, jossa käydään läpi joulunajan perinteitä ja tekemistä.

Ohjelmistosta löytyy myös Kässäpolku, jossa tutustutaan kotimaisiin kädentaitoperinteisiin. Polulla tehdään käsivirkkausta köysien kanssa sekä lapset pääsevät värjäämään kankaita elintarvikeväreillä.

Nukketeatteria keväisin ja syksyisin

Alaköökin järjestää myös nukketeatteriesityksiä, jotka kiertävät päiväkodeissa kaksi viikkoa keväällä ja kaksi syksyllä. Esitykset tavoittavat satoja lapsia päivässä.

Nukketeatterin aiheet liittyvät toimintapolkujen ja seikkailujen tavoin ympäristö- ja kulttuurikasvatukseen.

Esimerkiksi Ville Varis ja rojupöhö kertoo turhasta kuluttamisesta. ”Joku aikuinen kerran totesi, että tuo pitäisi kyllä vielä Stockmannin Hulluille päiville”, Raija naurahtaa. Jätejengin iloinen elämä puolestaan opettaa lapsille kierrätyksen perusteita.

Kehitystyö pitää vireänä

Molemmista alaköökiläisistä huokuu innostus ja kiinnostus työn tekemiseen. Mistä he sitten löytävät inspiraatiota keksiä päiväkotilaisille uusia ideoita vuodesta toiseen?

”Seurataan ympäristökasvatus- ja kulttuurikasvatusasioita, sekä tehdään töitä tiiviinä työparina – ideointi tehdään aina yhdessä. Toki ammennamme ajatuksia myös koulutuksista”, kertoo Tuomala.

”Lähteenä voi olla vaikkapa kansanperinne, kuten tontut ja maahiset. Ja toisaalta ne ideat kumpuavat myös sieltä lasten maailmasta, jossa nämä olennot elävät”, lisää Raija Saloranta.

Alaköökiläiset Ainolan puiston "piparkakkutalon" edessä.
”Tässä työssä täytyy olla vahva tausta kentältä – kokemus ja tieto siitä, millainen on lapsen maailma. Ilman sitä kokemusta työtä ei voisi tehdä”, kertoo Hanna Tuomala.

Entä millaisia uusia toimintapolkuja ja seikkailuja Alaköökiltä on tulossa seuraavaksi?

Uusimpana tulokkaana ohjelmistoon saatiin ajankohtainen toimintapolku Ilmastoagentit. Idea lähti varhaiskasvatuksen opiskelijalta, joka teki opinnoissaan polun yhteistyössä Alaköökin kanssa.

Syksyllä tarjolle on tulossa korona-ajan jälkimaininkeihin hyvin istuva Taidetta taivasalla, jossa päästään kokeilemaan taidekasvatusmenetelmiä ulkona, lähimetsissä ja puistoissa.

”Sanataidetta tai musiikkikasvatusta voi tehdä hyvin myös siellä luonnon helmassa”, kuvailee Hanna Tuomala.

]]>