Tuleva korkeakouluopiskelija, oletko miettinyt lainanottoa?

Monelle uudet opinnot ovat syksyllä ajankohtaisia, mutta raha-asioita ajatellessa monelle voi iskeä paniikki. Mistä löytyy raha omien opintojen rahoittamiseen ja tarkoittavatko korkeakouluopinnot automaattisesti suurta opintolainaa?

Suomessa korkeakouluopiskelijat pärjäävät taloudellisesti hyvin. Yliopistot ja korkeakoulut eivät peri suuria lukuvuosimaksuja opiskelijoilta, eikä suomalaisissa opiskelijakaupungeissa asuminen ole kovin kallista, ehkäpä Helsinkiä lukuun ottamatta. Valtio myös maksaa useita tukia opiskelijoille eikä opintoja ole missään vaiheessa pakko maksaa lainalla.

Opiskelijat siis pärjäävät taloudellisesti kohtalaisen hyvin verrattuna monien muiden maiden opiskelijoihin, jotka ovat riippuvaisia vanhempien taloudellisesta avusta ja erilaisista stipendiohjelmista. Vaikka opiskelija onkin opintojensa aikana taloudellisesti tiukemmilla kuin muissa vaiheissa elämää, ei Suomessa omien tai vanhempien huono taloudellinen tilanne kuitenkaan estä korkeakouluopintojen aloittamista.

Suurin menoerä opiskelijalle ovat asuminen ja ruoka. Niihin uppoaa useita satoja euroja kuukaudessa. Asumisessa pääsee halvalla, jos etsii vuokrahuoneen kimppakämpästä, jossa asunnon vuokran jakaa yhdessä useamman henkilön kanssa. Opiskelijaelämä on halpaa, mutta ruokaan, julkisen liikenteen maksuihin ja vapaa-aikaan menee siitä huolimatta melko paljon rahaa.

Pussinuudeleilla ei pärjää pitkälle eikä moni ole halukas luopumaan harrastuksista opiskeluaikanaan. Myös juhliminen maksaa, vaikka juomiin ja baarien sisäänpääsylippuihin saisikin opiskelija-alennuksen. Rahanmeno voi etukäteen tuntua hurjalta ja siksi onkin hyvä ottaa selvää siitä, miten opinnot on mahdollista rahoittaa. Samalla kannattaa miettiä omaa rahankäyttöä ja jutella vanhempien kanssa siitä, miten selvitä menoista mahdollisimman helposti.

Opiskelija saa useita tukia valtiolta opintojen rahoittamiseksi jo fuksivuodesta alkaen. Valtio maksaa korkeakouluopiskelijalle opintorahaa ja asumislisää ja jokainen korkeakouluopiskelija on oikeutettu myös valtion takaamaan opintolainaan, jos siihen on tarvetta. Opintoraha ja asumislisä kattavat joissakin opiskelijakaupungeissa asumisen ja ruoan, mutta monelle nämä tuet eivät kuitenkaan pelkästään riitä kaikkiin asumiseen ja elämiseen liittyviin menoihin, vaikka juoksisikin tarjoushaukkana kaikkien tarjousten perässä. Tukien lisäksi kannattaa miettiä myös muita rahoitusmahdollisuuksia.

Opintolaina – uhka vai mahdollisuus?

Lisärahaa saa käyttöön ottamalla opintolainaa, hankkimalla osa-aikatyön opintojen ohelle tai pyytämällä rahallista apua omilta vanhemmilta. Suomalaiset opiskelijat eivät ole kovinkaan riippuvaisia taloudellisesti vanhemmistaan, vaikka monissa perheissä vanhemmat maksavat osan opiskeluelämään liittyvistä kustannuksista. Osa-aikaisen työn hankkiminen on fiksua, jos ylimääräistä rahaa tarvitsee joka kuukausi. On kuitenkin syytä huomioida se, että tulot vaikuttavat mahdollisten tukien saantiin. Opintolainaa ei ole pakko ottaa kaikkea kerralla, vaan sitä voi nostaa silloin, kun sille on tarvetta. Opintolainan suuruus on maksimissaan 650 euroa kuukaudessa korkeakouluopiskelijalle.

Opintolainan lisäksi verkosta haettava kulutusluotto voi tuntua houkuttelevalta, mutta opiskelijan voi olla vaikea saada niitä. Useimpien kulutusluottojen ja lainojen saamisen ehtona on se, että lainaa hakevalla henkilöllä on säännölliset tulot eikä kaikilla opiskelijoilla ole niitä. Tästä syystä moni lainaa ottava opiskelija joutuukin tyytymään vain tukiin ja opintolainaan. On olemassa kuitenkin joitakin joustoluottoja, joita opiskelijat voivat hakea ja jotka sopivat hyvin opiskelijoille, sillä lainan lyhennystä ei tarvitse tehdä kuukausittain.

Kulutusluotot, pienlainat ja luottokortilla maksaminen ovat monelle opiskelijalle keinoja saada rahaa lainaan ilman vakuuksia. Pienlaina on hyvä vaihtoehto tilanteessa, jossa rahaa tarvitsee äkkiä käyttöön tavallista enemmän. Kulutusluotolla taas voi kätevästi maksaa esimerkiksi uuden kodinkoneen tai huonekalujen ostamisen. Kun opiskelijalla on koossa tietty määrä opintopisteitä, hän voi myös hakea luottokorttia. Sitä kannattaa kuitenkin hakea vain silloin, jos rahaa osaa käyttää vastuullisesti. Ylimääräinen luottokortin vinguttelu opiskeluaikana ei ole järkevää, koska maksajaksi joutuu kuitenkin jälkikäteen.

Työnteko opiskelujen aikana on mahdollista vain rajallisesti ja tästä syystä moni opiskelija rahoittaakin osan opinnoistaan kesätöistä säästämillään rahoilla. Moni opiskelija tekee kesäisin useamman kuukauden ajan töitä ja säästää rahat tulevaa lukuvuotta varten. Tämä on fiksua, sillä siten opinnot eivät häiriinny työnteosta ja lukuvuodelle jää käyttöön enemmän rahaa. Kesätöitä kannattaakin tehdä aina lukuvuosien välillä ja jo ennen opiskelujen alkua.

Opiskeluaikana rahaa kuluu, mutta sen kulumisen määrä on pitkälti kiinni siitä, kuinka paljon haluaa kuluttaa ja onko joistakin asioista valmis tinkimään. Uudet vaatteet, tapahtumissa käynti ja matkustelu eivät opiskeluaikana ole monenkaan prioriteettilistan kärjessä, mutta toisille ne ovat tärkeitä asioita myös opiskeluaikana. Oman opiskelun rahoittamista kannattaa miettiä etukäteen mahdollisimman hyvin, sillä opiskelujen alkaessa raha-asioita kiinnostavammaksi tulevat kaikki muut uuteen elämäntilanteeseen liittyvät asiat.