1800-luvulla rakennettu talo lämpiää maalämmöllä
Isojaossa vuonna 1820 muodostettu Tuohimaan tila sijaitsee Kiimingin keskustassa. Punamullalla maalatut aittarakennukset vartioivat päärakennusta, jonka vanhimmat osat ovat nousseet pian 1850-luvun jälkeen. Perinnepihapiirin päärakennus lämpenee edullisesti ja vaivattomasti maalämmöllä.
Alli Heikkilälle päärakennus on hänen lapsuudenaikainen kotinsa. Ympäristö on varsin tuttu myöhemminkin, sillä hän rakennutti miehensä Martin kanssa omakotitalon Tuohimaanmäen juurelle vuonna 1985. Vuoden 2016 lopulla Allin kotitalon vuoro oli tulla perikunnan jaettavaksi.
”Mietimme Martin kanssa tilan ostoa huolella, sillä tiesimme, että talo vaatii laajan peruskorjauksen. Emme voineet ajatella talon ja tilan siirtymistä suvun ulkopuolelle, joten tartuimme toimeen”, Alli sanoo.
Kahdessa vuodessa on tapahtunut paljon, sillä uusien kosteiden tilojen lisäksi talo on saanut uuden keittiön ja kattavan pintaremontin. Pirtin leivinuuni on saanut kylkiinsä tuoreen rappauksen. Vuosiluku 1954 muistuttaa talon ensimmäisestä energiaremontista. Myös peruskorjauksen yhteydessä talon lämmitysjärjestelmä päätettiin uusia. Toimittajaksi valittiin LämpöYkkönen. Yritys on Heikkilöille tuttu ennestään, mutta tarjouksia pyydettiin laajalta toimittajajoukolta.
”LämpöYkkösen tarjoama Viessmann-maalämpöpumppu valmistetaan Saksassa ja oma lähtökohtamme oli, että pumppu saa vaikka maksaa vähän enemmän kunhan laatuasiat ovat kunnossa”, Martti sanoo.
Lisäksi LämpöYkkösen tarjoama kokonaisratkaisu vaikutti hyvältä ja se onkin ehtinyt käytännössäkin lunastamaan lupauksensa.
Korjauksia suunniteltaessa talo lämpeni puukattilalla, mutta käytännössä kiertovesi lämmitettiin sähkövastuksella. Talon oston ajankohdalla se lämpeni kahden kuukauden ajan yksinomaan puukattilan sähkövastuksella. Sähkölasku kertyi 560 euroa, vaikka talossa ei asuttu. Maalämmöllä talo lämpenee noin 900 eurolla vuodessa.
Uudet käyttövesiputket tuovat mielenrauhaa
Kokonaispakettiin kuului myös käyttövesilinjastojen uusiminen. Vanha käyttövesiputki oli sijoitettu talon yläpohjaan purueristeen sekaan. Allin vanhempien vielä asuessa talossa, kovilla pakkasilla on täytynyt jättää vesihana valumaan putken jäätymisen estämiseksi. Putkirikko välikatolla olisi voinut tehdä suurenkin vahingon.
”Käyttövesiputkien uusiminen on tuonut mielenrauhaa ja turvallisuuden tunnetta”, Alli huokaa.
Vanhan lämmitysjärjestelmän purkutöissä linjaston uusimisen kiireellisyys selvisi lopullisesti, kun yksi putkista murtui asentajien käsiin.
Nyt lämpimältä pinta-alaltaan 110-neliöinen talo on lämminnyt Viessmann maalämpöpumpulla noin kahden vuoden ajan. Pumpun energianlähteenä käyttämä lämpökaivo on kokonaisuudessaan 192 metriä syvä. 170 litran käyttövesivaraaja on pumppuyksikössä sisäänrakennettuna.
”Oli yllätys miten hyvin uusi järjestelmä asettui vanhaan kattilahuoneeseen. Saimme vanhan varaajan tilalle paikan pakastimelle”
– Martti Heikkilä
Jopa odotettua enemmän säästöä
Nyt pumppuyksikön rinnalla seisoo linjakas 200-litrainen puskurivaraaja. Sitä käytetään maalämpöjärjestelmissä, kun käytössä on lattialämmityksen sijaan kiertovesipattereita.
”llman puskurivaraajaa kompressori käynnistyisi lämmittämään kiertovettä liian usein ja samalla sen käyttöikä lyhenisi”, tarkastuskäynnille tullut Lämpöykkösen asiantuntija Jyri Anetjärvi selventää.
Anetjärvi tarkastelee hetken maalämpöpumpun paneelinäytön tietoja ja näyttää tyytyväiseltä.
”Tämä pumppu ei käy pätkäkäyntiä, joten sen käyttöiässä ei pitäisi tulla yllätyksiä. Mikä hiukan yllättää on se, että järjestelmän todellinen hyötysuhde on 4,1 mitä ei yleensä saavuteta ellei koko talossa ole käytössä viileämmällä vedellä lämmittävä lattialämmitys.”
Anetjärvi laskee, että edullisemmilla maalämpöratkaisuilla vastaava luku on yleensä noin 2,5-3, mikä tarkoittaa noin 150-250 euron lisäkustannusta lämmityslaskuun vuosittain.
Talon vanhin osa on rakennettu 1850-luvun jälkeen. Sen eteinen, vanha pannuhuone sekä kodinhoitohuone, kylpyhuone ja sauna sijaitsevat 1970-luvulla tehdyssä laajennuksessa.
Järjestelmän Heikkilöille myynyt ja suunnitellut Jussi Kortesalmi sanoo, että suunnitellussa lasketaan ensin energiantarve talon tietojen perusteella. Tärkeimmät tiedot ovat talon ikä, ilmanvaihto sekä ikkunat, jotka Heikkilöiden talossa on jo aiemmin vaihdettu uudempiin.
Martti Heikkilä ja Jussi Kortesalmi keskustelemassa asennetusta maalämpöjärjestelmästä.
”Maalämpö voidaan tehdä eri tekniikoilla. On tärkeää ettei taloon valita liian tehokasta maalämpöpumppua, sillä se johtaa kompressorin tiheämpään käyntiin ja siten nopeaan kulumiseen. Ennemmin kannattaa kuluttaa pieni määrä sähköä muutaman kylmimmän viikon aikana, jos pienempi pumppu on muutoin riittävän tehokas.”
Kodinhoitohuoneen ja märkätilojen täydessä peruskorjauksessa niihin asennettiin vesikiertoinen lattialämmitys. Sähkölasku pieneni välittömästi, sillä aiemmassa remontissa laattojen alle oli asennettu sähkölämmitteinen lämmitysmatto. Purkutöissä kodinhoitohuoneesta löytyi kaikkiaan kolme eri vuosikymmenten korjauksissa valettua betonilaattaa. Ne päätettiin piikata kokonaan pois.
”Kodinhoitohuoneeseen tuli 20 senttiä lisää korkeutta. Halusimme tehdä kaiken mahdollisimman laadukkaasti, joten oli muutenkin hyvä purkaa vanhat kerrokset pois ennen uuden asentamista”, Martti sanoo.
Heikkilät sanovat, että maalämpöjärjestelmä on tarjonnut edullista lämpöä ja huolettomuutta. Kotitalon voi nyt jättää lomamatkojen ajaksi ilman huolta putkien jäätymisestä tai epäluotettavasta lämpökattilasta.
LämpöYkkönen toimittaa energiatehokkaat lämmitys- ja viilennysratkaisut omakotitaloihin, vapaa-ajan asuntoihin, autotalleihin ja varastoihin. Oikeanlaisilla ratkaisuilla säästät asuntosi lämmityskustannuksista jopa 70%. Samalla parannat kotisi käyttömukavuutta ja säästät ympäristöä tuleville sukupolville.
Ota yhteyttä tai pyydä tarjous, klikkaa tästä >>
Tutustu monipuolisiin palveluihimme verkkosivuilla >>
Voit myös soittaa p. 020 742 4100
Artikkeli on LämpöYkkösen tuottamaa kaupallista sisältöä.
