Kompostointi säästää ympäristöä
Kompostointi on ympäristöystävällinen ja näppärä tapa kierrättää kotitalouden biojätteet. Vaivanpalkaksi saa erinomaista maanparannusainetta.
Kaatopaikoille ei saa sekajätteen joukossa viedä orgaanista ainesta, eli esimerkiksi biojätettä. Jätehuollon toimintamallit vaihtelevat paikkakunnittain. Olipa oman kunnan ratkaisu biojätteiden osalta mikä tahansa, kuluttajat voivat ryhtyä kompostoimaan oman taloutensa biojätteet.
Kiinteistökohtainen kompostointi on ympäristöystävällisempää kuin biojätteen polttaminen jätteenpolttolaitoksessa. Jos biojäte poltetaan, menetetään sen sisältämät kasviravinteet, kuten fosfori ja typpi.
Komposti on helppo perustaa

Ruuanjätteiden kompostoinnissa käytettävän kompostorin tulee olla hygieniasyistä jyrsijäeristetty. Jos kompostoria käytetään myös talvella, siinä tulisi olla myös lämpöeristys. Kompostointia varten kannattaa hankkia kompostorin lisäksi kannellinen saavi kuivikkeena käytetyn seosaineen säilyttämistä varten. Lapio, talikko ja sekoitin helpottavat puolestaan kompostin sekoittamista ja kompostoituneen aineksen poistamista kompostorista.
Kompostin perustamisvaiheessa kompostorin pohjalle asetetaan karkeampaa seosainesta, joka sitoo ruuantähteiden kosteutta. Puu- ja risuhake sekä karkeat puulastut toimivat seosaineena hyvin, samoin haravoidut lehdet ja ruoho. Kompostoitumisen käynnistämiseksi kompostoriin voidaan lisätä biojätteen ohella hieman multaa.
Kompostoitumisprosessin jatkumisen kannalta on tärkeää, että mikrobit saavat riittävästi ravintoa. Siksi biojätettä tulisi lisätä kompostoriin säännöllisesti. Samalla lisätään pieni annos karkeampaa seosainetta, jotta komposti pysyy ilmavana ja sopivan kosteana. Kompostia on ajoittain hyvä varovasti käännellä, ja siihen voidaan painella reikiä ilmavuuden parantamiseksi. Näin mikrobit saavat maatumisprosessin kannalta tärkeää happea.
Kuivike estää mädäntymisen
Liian tiivis ja märkä komposti alkaa maatumisen sijaan mädäntyä. Suurin mädäntymisriski on silloin, kun kompostoriin lisätään paljon kala- tai lihajätettä. Näitä jätteitä varten kompostiin on hyvä kaivaa kuoppa, joka peitetään jätteiden lisäämisen jälkeen hyvin. Päälle lisätään reilusti seosainetta kuivikkeeksi.
Pakkaskaudella kompostia voi pitää lämpimänä kasaamalla lunta eristeeksi kompostorin ympärille, laittamalla kuumalla vedellä täytetyn vesikanisterin hetkeksi kompostoriin ja säilyttämällä seosaineena käytetyn kuorikkeen lämpimässä tilassa. Mikrobien toimintaa voi tarvittaessa aktivoida kompostiherätteellä. Komposti toimii hyvin, kun siitä nousee lämmintä höyryä ja kompostoituvan jätteen määrä pienenee tasaisesti.

Kompostorista poistettaessa kompostoitunut aines on yleensä puolikypsää. Sitä on hyvä kypsyttää esimerkiksi talven yli puutarhajätteelle suunnatussa kehikossa suojamuovilla peitettynä. Keväällä kasvimaalle levitetty kompostimulta antaa oivallisen herätesignaalin kasveille. Ruokakasvimaalla käytettävän kompostimullan tulee olla kypsempää kuin koristekasveille annettavan mullan.
Mikäli voit käyttää syntyvän mullan omassa pihapiirissäsi, sinun kannattaa ehdottomasti itse kompostoida. Tällöin jätteitä ei tarvitse kuljettaa, säästät jätehuoltokustannuksissa ja saat käyttöösi ilmaista, puhdasta maanparannusainetta.
Vinkki!
Oksasilppuri on kätevä apulainen risujen, oksien ja vanhojen perennanvarsien hyödyntämisessä ja vähentää puutarhajätteiden määrää huomattavasti. Oksasilppua voi käyttää kompostikuivikkeena ja puutarhassa kateaineena. Istutusalueen katteena oksasilppu pitää rikkaruohoja kurissa ja suojaa pintamultaa kuivumiselta. Lehtipuuhake sopii hyvin kompostiin, se pitää kompostin massan sopivan ilmavana, tasaa kosteusoloja ja kiihdyttää mikrobitoimintaa. Havupuuhake taas on parhaimmillaan katteena puutarhassa.
Kommentoi
Haluatko mukaan keskusteluun?Osallistu rohkeasti!