Kun mennään merta edemmäksi kauppaan


15 maailman suurinta konttialusta tuottaa vuosittain saman verran rikkisaasteita kuin 760 miljoonaa autoa.

Meriliikenteessä liikkuu paljon rahtitonneja ja rahtilaivat käyttävät polttomoottoreissaan huonompilaatuisia raskaita polttoöljyjä, niin sanottuja bunkkeriöljyjä. Tällaisten polttoaineiden hiukkaspäästöt, typen oksidit ja rikkipitoisuus ovat suuria. Ja vaikka uudet määräykset tulevat voimaan vuoden 2020 alussa, ei kansainvälisillä merialueilla ole millään valtiolla auktoriteettia määrätä rangaistuksia rikkomuksista. Onkin oletettavaa, että sääntöjä rikotaan.

– Meillä täällä Itämeren alueella on tiukemmat säädökset ja puhtaampaa polttoainetta on käytetty jo muutaman vuoden, kertoo Juhani Laurikko.

Ongelma on tutkijoiden mukaan paljolti alati globaalisoituvan talouden aiheuttama. Aasia on tuotantoalue, johon raaka-aineita ja komponentteja rahdataan ja josta takaisin kuljetetaan tavaroita ja hyödykkeitä. Hyödykkeiden pakkaaminenkin saatetaan tehdä eri paikassa kuin valmistus. Rahtia liikkuu siis hyvin paljon enemmän kuin voimme kuvitella.

Raskaan meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi on kuitenkin keinoja luvassa, joista yksi on ehkä jopa yllättäen meriliikenteen robotisaatio.

– Kun laiva on robottiohjattu, kaikki miehistötilat voidaan poistaa ja rahtia mahtuu enemmän. Kun ei ole henkilökustannuksia, voidaan laivan kulkunopeutta vähentää. Vähennyksen ei tarvitse olla suuri, jotta polttoaineen kulutus puoliintuu, pohtii Risto Linturi.

Myös hybridiratkaisut lisääntyvät, kun tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntäminen laivoissa yleistyy. Lyhyillä etäisyyksillä sähkökäyttöisiä laivoja on jo lauttaliikenteessä.

On kehitelty myös ydinkäyttöisiä vetolaivoja, jotka vetävät perässään laivoja pitkinä letkoina kansainvälisillä merialueilla. Satamaan laivat ajaisivat omin voimin, kertoo Laurikko.

Arto O. Salosen mukaan laivojen robotisaatiokehitystä hidastaa paljolti kansainväliset sopimukset ja niiden raskaat muutosprosessit. Sopimusjuridiikasta tulee helposti politiikkaa. Aluevesillä, joilla sopimukset eivät sido, on ryhdytty kokeilemaan laivaliikenteen robotisaatiota, myös Suomessa.

– Kyllä se enemmän on kiinni tahdosta ja luottamuksesta. Eivät nämä teknologiset haasteet ole mitenkään ylitsepääsemättömiä, summaa Laurikko.

Keskustelijat visioivat tulevaisuuden lähivalmistusta, jossa 3D-tulostukset olisivat massatuotannon muoto. Kiireellinen tai yksilöllinen tarve on se, joka tehdään paikallisesti ehkäpä jo 2020-luvulla. Tämä vähentäisi tulevaisuudessa myös meritse liikkuvaa rahtiliikennettä.

Katso keskustelu kokonaisuudessaan oheiselta videolta.

Keskustelusarjassamme tulevaisuuden tutkija Risto Linturi Soveltosta, johtava tutkija Juhani Laurikko VTT:ltä ja tutkimusjohtaja Arto O. Salonen Metropoliasta pohtivat tulevaisuuden liikennettä maalla, merellä ja ilmassa. Keskustelusarjaa johtaa Jussi Halli.

Artikkeli on Fennovoiman tuottamaa kaupallista sisältöä.