Parkkihuolesi kaikki heitä
FENNOSTUDIO OSA 4
Mitä tehdä tilalle, joka vapautuu kahden miljoonan auton käytöstä? Liikenteen sähköistyminen ja uudet palvelumallit mullistavat kaupunkirakennetta.
Arto O. Salosen mukaan Liikenne palveluna (Mobility as a Service, MaaS) merkitsee ennen kaikkea sujuvien ketjujen rakentamista, joissa erilaiset kulkutavat kytkeytyvät saumattomasti toisiinsa. Ketjut voivat olla kovin moninaisia. Oleellista on, että yhdellä sovelluksella voi edullisesti tehdä koko matkan, täydentää Juhani Laurikko.
Risto Linturin mukaan vaateena on vaivattomuuden lisäksi myös edullisuus ja mukavuus. Monelle oma auto on ollut mukava, koska se on ollut aina saatavilla. Vastaavaa mukavuutta voisi tarjota robottiauto, joka tulee hakemaan juuri haluttaessa merkittävästi oman auton kustannuksia halvemmalla. Tämän vaikutus kaupunkirakenteeseen olisi valtavan suuri, arvio Linturi.
Parkkihuolet historiaan
– Meidän ei tarvitse murehtia parkkipaikoista. Meidän ei tarvitse murehtia, onko bensaa tai pitäisikö auto pestä. Meidän ei tarvitse murehtia mahtuuko koko porukka autoon. Kun palvelu robotisoituu, saamme erilaisiin tarpeisiin erilaisia autoja edullisemmin, ennustaa Linturi.
Hänen mielestään uusia parkkiluolia ei kannattaisi enää rakentaa, koska autoilun muuttuminen palveluksi ja autoilun robotisaatio johtavat siihen, että nykyisten kolmen miljoonan auton sijaan käytössä on esimerkiksi miljoona autoa. Tarvitsemme olennaisesti vähemmän parkkipaikkoja.
Toisaalta, tulevaisuudessa nämä jo olemassa olevat parkkiluolat toimivat hyvinä sähköautojen latauspaikkoina. Niihin on paljon helpompi järjestää sähköauton lataus kuin kadunvarsipaikoille.
– Kolmannen kerroksen ikkunasta ei voi heittää roikkajohtoa sinne kadunvarteen.
Vaikka piuha riittäisikin, niin sähkömääräykset eivät sellaista salli, toteaa Laurikko.
Puistoja parkkipaikoista
– Kun menemme robottiautolla kauppaan, kauppa voi olla lähempänä, koska ei tarvita parkkipaikkoja. Tarvitaan vain ramppi, jossa jäädä pois ja nousta taas kyytiin.
Kun kaupungeista poistuu parkkipaikkojen tarve, voidaan rakentaa paljon tehokkaammin tai vaihtoehtoisesti palauttaa nykyiset parkkipaikat takaisin leikkipaikoiksi ja puistoiksi, maalailee Linturi.
Salonen kertoo, että kysyttäessä kaupunkilaiselta moni sanoo, että kivempi kaupunki on sellainen, jossa on vähemmän autoja.
– Nyt jos omistaa kaupungin ydinkeskustasta asunnon, jonka ikkunasta näkyy parkkipaikka, niin tulevaisuudessa ikkunasta saattaakin näkyä puisto. Romahtaako asunnon arvo? kysyy Salonen. Hänen mielestään tämä kertoo, mitä me pohjimmiltamme pidämme arvokkaana.
Maaseutu asuttuna?
Linturi muistuttaa, että suomalaiset viettävät miljardi tuntia vuodessa auton ratista kiinni pitäen. Sen sijaan voisimme tehdä töitä, somettaa, katsoa elokuvia, lukea kirjaa eli matkat olisivat paljon viihtyisämpiä tai ajankäytöllisesti järkevämpiä.
Myös haja-asutusalueilla robottiliikenteen tuoma logistiikkahyöty on hyvin iso. Yksi muutos on se, että kauempana asuminen helpottuu. Matkustusajat voi hyödyntää ja liikenne palveluna ulottuu sinnekin, mihin nyt ei helposti julkisilla pääse.
– Kaupungeissa on toimivia, isoja joukkoliikennevälinejärjestelmiä, mutta ei niitä voi rakentaa haja-asutusalueille. Sinne voidaan tuoda välineitä, jotka helpottavat liikkumista, sanoo Laurikko.
Katso keskustelu kokonaisuudessaan oheisilta videoilta.
Seuraavassa jaksossa puhutaan tulevaisuuden merenkulusta.
Keskustelusarjassamme tulevaisuuden tutkija Risto Linturi Soveltosta, johtava tutkija Juhani Laurikko VTT:ltä ja tutkimusjohtaja Arto O. Salonen Metropoliasta pohtivat tulevaisuuden liikennettä maalla, merellä ja ilmassa. Keskustelusarjaa johtaa Jussi Halli.
Artikkeli on Fennovoiman tuottamaa kaupallista sisältöä.
