Mikä innovaatio innostaa liikenteen saralla?

Millaisia ovat kiinnostavat liikkumisen innovaatiot ja kuuluvatko sähköautot sellaisiin? Ja kuinka monta ydinvoimalaa lisää vaatisi autokannan sähköistäminen?

Risto Linturi kertoo innostuneensa Hyperloopin ideasta, jossa tyhjiöputkessa magneettien varassa leijuva kapseli kulkee lentokoneen nopeudella käyttäen todella vähän sähköenergiaa. Energiaa otetaan myös talteen jarrutuksen aikana. Järjestelmä ei ole altis säälle tai muulle liikenteelle.

– Saadaan autoja tieltä aika tavalla pois, toteaa Linturi.

– Järjestelmä korvaisi rautateitä ja haastaa jo lentoliikennettäkin. Alle 500 kilometrin matkoilla lentäminen on ihan mieletöntä Hyperloopiin verrattuna, toteaa Juhani Laurikko.

Hyperloopia kehittävät muun muassa Richard Bransonin rahoittama Virgin Hyperloop One ja Elon Muskin SpaceX.

Juhani Laurikko ei innostu kaikista paljon julkisuutta saaneista ratkaisuista.

– Huippusuorituskykyiset Teslan sähköautot esittävät auton aivan vääränlaisena. Auto tuhlaa luonnonvaroja ja myös sähköä ollessaan äärimmäisen suorituskykyinen. Annetaan mielikuva, että kunhan se käy sähköllä, niin kaikki on hyvin, lataa Laurikko.

Arto O. Salonen toteaa toisaalta, että Teslan viisaus saattaa olla juuri ihmisten hedonistisiin piirteisiin vetoaminen. Teslamaiset ratkaisut tekevät ympäristöystävällisyydestä enemmän valtavirtaa tai ainakin se tulee keskusteluun helpommin, pohtii Salonen.

Mutta millaisia sähköautoiluun liittyviä innovaatioita Suomessa on tehty, joista kansalaisen kannattaisi olla kiinnostunut, ehkä jopa ylpeäkin?

Salosen mukaan Suomessa kehitetään arktisiin olosuhteisiin soveltuvia pilottiratkaisuja muun muassa älykkäistä, itseohjautuvista ajoneuvoista.

– On sanottu, että jos ne toimivat Suomen olosuhteissa niin ne toimivat ihan missä vaan, jatkaa Laurikko.

Kysymykseen siitä, kuinka paljon sähköntuotantokapasiteettia tarvittaisiin lisää, jos tämänhetkinen autoliikenne korvattaisiin sähköautoilla, on Linturilla lyhyt vastaus: määrällä mitattuna yhden ydinvoimalan tuotannon verran. Asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen.

Jos nimittäin voisimme älykkäästi ladata autoja silloin, kun sähköntarve on muutoin vähäinen, emme tarvitsisi lainkaan lisää sähköntuotantoa. Kun akkujen varastokapasiteetti lisääntyy, säästöt ovat valtavat, summaavat asiantuntijat.

Seuraavassa jaksossa keskustellaan muun muassa liikenteen uusien palvelumallien vaikutuksesta kaupunkirakentamiseen.

Keskustelusarjassamme tulevaisuuden tutkija Risto Linturi Soveltosta, johtava tutkija Juhani Laurikko VTT:ltä ja tutkimusjohtaja Arto O. Salonen Metropoliasta pohtivat tulevaisuuden liikennettä maalla, merellä ja ilmassa. Keskustelusarjaa johtaa Jussi Halli.

Artikkeli on Fennovoiman tuottamaa kaupallista sisältöä.