Selain, some, wifi? Digijelppari auttaa ja rohkaisee oululaisia ikäihmisiä digiasioissa

Digitaidot ovat kaikille suomalaisille kuuluvia kansalaistaitoja ja niiden opastamiseen tarvitaan monia tahoja. Caritas-Säätiön kolmivuotisessa DigiJelppari-hankkeessa parannetaan oululaisten ikäihmisten arjen digitaitoja tarjoamalle heille maksutonta digiopastusta heidän omassa kodissaan.

Digiopastusta antavat vapaaehtoiset opastajat eli digijelpparit. Opastuksen lähtökohta on aina kunkin opastettavan ikäihmisen oma yksilöllinen tarve. Heille, joilta perustaidot puuttuvat tai ovat unohtuneet, opastus kotona alentaa kynnystä ryhtyä opettelemaan uusia taitoja. Oma koti ja omat laitteet luovat turvalliset ja tutut puitteet uusien digitaitojen oppimiselle omassa tahdissa. Yksilöopastuksen jälkeen on helpompi osallistua esimerkiksi kirjastojen tarjoamaan ryhmäopastukseen.

Yksi digijelppareista on oululainen Jouni Jokelainen. Hän opiskelee tällä hetkellä sosionomi-diakoniksi Oulun Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Aikaisemmalta koulutukseltaan hän on datanomi-tietokoneasentaja. Hän on työskennellyt it-lähitukihenkilönä sekä tietokonevalmistajan puhelintuessa, joten ihmisten auttaminen on hänelle ennestään tuttua.

Jouni näki ilmoituksen Digijelppari-hankkeesta Caritaksen internetsivustolla ja päätti hakea mukaan toimintaan. Jokainen digijelppari saa tehtävään koulutuksen, jonka tarkoituksena on antaa valmiuksia toimia ikäihmisen arjen digitaitojen opastajana.

”Digijelppari haastattelun ja koulutuksen aikana minulle vahvistui entisestään, että kyseessä on erittäin tärkeä toiminta lähimmäisen auttamiseksi. Kaikille meistä tulee taata mahdollisuus osallistua yhteiskunnan digipalveluiden ja sosiaalisen median sekä tekniikan tuominen mahdollisuuksien hyödyntämiseen”, Jouni kertoo.

Digisanasto tutuksi

Tähän mennessä Jouni on käynyt opastamassa viiden eri ikäihmisen luona. Jokainen opastustilanne on ollut yksilöllinen. Laitteiden peruskäytön lisäksi toiveena on usein oppia tiettyjen ohjelmien ja palveluiden käyttämistä. Mieltä askarruttavat usein myös käyttöjärjestelmän antamiin ilmoituksiin ja digisanastoon liittyvät termit, kuten mikä on sovellus, ohjain tai työkalupalkki.

Sähköisessä asioinnissa erityisesti terveysasiointiin pyydetään käytön ohjausta. Yhteydenpitämistä sukulaisten ja ystävien kanssa pidetään tärkeänä, joten sosiaalinen media ja erityisesti Facebook ja Whatsapp-ohjelmien käyttäminen kiinnostavat ikäihmisiä.

Opastettavilla erilaiset lähtötason digitaidot

Opastettavilla on yleensä käytössään tabletti tai kannettava tietokone sekä matkapuhelin. Älypuhelimen hankinta jakaa vielä mielipiteitä. Opastukseen voi liittyä myös esimerkiksi Bluetooth-kaiuttimen tai tulostimen käyttämistä.

”Joidenkin kanssa aloitetaan perusasioista, kuten laitteen käynnistämisestä ja hiiren tai kosketusnäytön käyttämisestä. Osalle opastettavista tiedon hakeminen internetistä, verkkoasiointi sekä Skypen käyttö saattavat olla jo tuttuja asioita. Toisinaan opastettava on miettinyt hyvin tarkkaan asioita, joihin haluaa apua”, Jouni kuvailee.

Digijelpparitoiminnan ajatuksena on se, että opastettava käyttää itse aloitteellisesti omia laitteitaan ja oppii oman tekemisen kautta. Opastettavan ajatukset voivat Jounin mukaan joskus olla hieman itsekriittisiä. Omaa oppimista ja asioiden muistamista saatetaan epäröidä: opinko vielä tai muistankohan minä?

”Ajattelen, että on tärkeä kertoa, että digiasiat haastavat meistä jokaista tietoteknisestä lähtötasosta riippumatta, ja että jokaisen tulee saada oppia omaan tahtiinsa. Oppiminen tapahtuu aina pienin askelin kohti kokonaisuutta. On hyvä, että ikäihmisen luona saa käydä yleensä useita kertoja. Kertaneuvonta ei monesti riitä, vaan tarvitaan asioiden kertausta, ja oppiessaan yhden asian tulee siitä uusia lisäkysymyksiä myöhemmin mieleen.”

Hyvä mieli auttamisesta

Jouni on tehnyt vapaaehtoistyötä useiden viikkojen ajan ja kokemusta on alkanut karttua erilaisista opastustilanteista. Ensimmäinen kotikäynti ja tuntemattoman ihmisen tapaaminen voivat aluksi jännittää niin opastettavaa kuin opastajaakin.

”Ensimmäisten kertojen myötä huomasin, että opastustilanne sujuu luontevimmin, kun on vain oma itsensä. Digiopastuksen pääpainona ei ole asioiden suorittaminen, vaan ikään kuin yhteinen tutkimusmatka. Opastustilanteessa on hyvä muistaa oma rauhallisuus, positiivinen asenne, ja se että keskustellen asiat kyllä hahmottuvat. Luottamuksen myötä syntyvä vuorovaikutus avaa tilaa niin, että digiasioita opitaan joskus vain kahvikupposen äärellä tuumaillen.”

Digijelpparitoiminta on ainutlaatuista Oulussa, sillä mikään muu taho ei tällä hetkellä anna henkilökohtaista kotiopastusta ikäihmisille. Opastajien saamiseksi ja opiskelijoiden vapaaehtoistoiminnan aktivoimiseksi toiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä oululaisten oppilaitosten kanssa. Joillakin aloilla vapaaehtoistyöstä saa myös opintopisteitä.

Jouni on saanut auttamisesta hyvän mielen sekä onnistumisen tunnetta.

”Vapaaehtoistyö rikastuttaa monin tavoin ja itsekin saan oppia uutta koko ajan. Ikäihmisillä on usein paljon elämän varrelta kertynyttä viisautta. On ollut ilo saada tutustua uusiin ihmisiin ja jakaa asioita”, Jouni kuvailee.

Apu kotiin tervetullutta

Yksi Jounilta digiapua saava on Hiirosessa asuva 86-vuotias Pentti Riivari. Hänellä oli jo ennestään perusosaamista tietokoneen ja internetin käyttöön, mutta hän halusi neuvoja muun muassa kuvien lähettämiseen ja Facebookin käyttöönottoon, ”kun ne lapsenlapsetkin on siellä”.

Miehet ovat myös käyneet yhdessä tutkimassa Telian liikkeessä erilaisia älypuhelinmalleja, kun sellaisen hankinta on Pentillä ollut mielenpäällä. Ostoajatus jätettiin kuitenkin vielä toistaiseksi hautumaan.

Mitä mieltä Pentti on omasta digijelpparistaan viiden opastuskerran kokemuksella?

”Jouni on ollut hyvä opettaja. Hän on asiallinen ja rauhallinen, ja uskallan kyllä kysyä, jos en jotain ymmärrä.”