Metallialan opiskelu vei siisteihin sisätöihin

oakk_logo1_w300

Metallialaan liitetään usein stereotypioita raskaasta ja likaisesta työstä, jota tehdään kädet känsillä ja selkä hiessä. Oulun Aikuiskoulutuskeskuksessa (OAKK) uuden ammatin opiskellut Teuvo Karvinen kumoaa ennakkokäsitykset.

Koneistajaksi OAKK:sta valmistunut Teuvo Karvinen kyllästyi puupölyyn ja vaihtoi metallialalle.

Koneistajaksi OAKK:sta valmistunut Teuvo Karvinen kyllästyi puupölyyn ja vaihtoi metallialalle.

Rennon oloinen mies kävelee halki konehallin ja hymyilee. Hänellä ei ole likaisia haalareita. Hän ojentaa kätensä kättelyyn. Käsi on puhdas. Mies on kone- ja metallialan perustutkinnon Oulun Aikuiskoulutuskeskuksessa äskettäin suorittanut Teuvo Karvinen.

Karvinen lähti uudelle urapolulle, koska työt loppuivat vanhassa työpaikassa puualalla. Lisäksi hän oli saanut tarpeekseen puupölystä.

– Kun lähdin alanvaihtoon, halusin siisteihin sisätöihin. Nyt olen aika lähellä, koneistajaksi vuodenvaihteessa valmistunut Karvinen sanoo.

Myös Metalliliiton koulutuspäällikkö Vesa Holappa tunnistaa stereotypiat raskaasta ja likaisesta hikipajatyöstä. Mielikuvat harmittavat häntä.

– Moderneissa tuotantolaitoksissa metallialan työ voi olla valkokaulushommaa, hän sanoo.

Metallialalta myös muovityöläiseksi

Metallialalta löytyy nyt työpaikkoja paremmin kuin monelta suositummalta alalta, Holappa arvioi.

– Työttömiä on alalla vähemmän kuin vuosi sitten.

Holappa ennakoi työtä tulevan tarjolle jatkossakin. Hän odottaa myönteistä kehitystä esimerkiksi Rauman telakalta ja Fennovoimalta. Metalliliiton arvion mukaan neljännes alan työntekijöistä eläköityy seuraavan 10 vuoden aikana.

Metallialan koulutuksen avulla voi työllistyä laaja-alaisesti. Teuvo Karvinen on töissä Aikolon Oy:ssä, joka on muovialan yritys.

– Metallialan koulutuksella pärjää hyvin myös muovin parissa, koska työskentelyvaiheissa on paljon samaa, sanoo Aikolonin tuotantopäällikkö Tuija Hahtonen.

Kouluttaja Ville Romppainen ohjasi englanninpyörän valmistamista Oulun Aikuiskoulutuskeskuksessa. Opiskelijatyönä valmistetulla englanninpyörällä voi valmistaa esimerkiksi auton tai moottoripyörän lokasuojia.

Kouluttaja Ville Romppainen ohjasi englanninpyörän valmistamista Oulun Aikuiskoulutuskeskuksessa. Opiskelijatyönä valmistetulla englanninpyörällä voi valmistaa esimerkiksi auton tai moottoripyörän lokasuojia.

Tietokonetyötä

Aikolonin hallissa koneet mylvivät, mutta kaikkialla on siistiä ja valoisaa. Teuvo Karvisella on kuulosuojaimet, mutta likainen haalari puuttuu. Töitä tehdään yhä enemmän tietokoneohjatusti. Karvinen onkin kiitollinen siitä, että OAKK:ssa perehdyttiin NC-koneiden käyttöön jo perustutkinnon aikana. Perustutkinto kesti 1,5 vuotta. Vielä syvemmälle koneiden sielunelämään pääsee tutustumaan vuoden kestävässä ammattitutkintovaiheessa.

Opiskeluaikaansa Karvinen muistelee muutenkin lämmöllä.

– Hienoa oli käytännönläheisyys ja tekemällä oppiminen. Pääsimme heti koneille ja hommiin.

OAKK:ssa metalliguruksi asti

OAKK:ssa metallialan ammattilaisia on koulutettu jo 45 vuotta.

– Paljon on muuttunut. Nykyään metallityötä voisi luonnehtia ohjelmoinnin ja tekniikan sekoitukseksi, joka on ajattelutyötä, arvioi OAKK:n metallialan kouluttaja Ville Romppainen.

Ala sopii hänen mielestään kenelle tahansa kokoon ja sukupuoleen katsomatta.

– Metallialassa riittää monipuolisuutta eivätkä haasteet lopu kesken. Perusteillakin pärjää, mutta halutessaan itseään voi kehittää guruksi asti, hän sanoo.

OAKK:ssa voi suorittaa kone- ja metallialan perustutkinnon sekä useita metallialan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Tutkintoja voi suorittaa myös näyttötutkintoina.

Seuraa koulutustarjontaa: www.oakk.fi/alkava
OAKK tarjoaa myös yrityksille henkilöstön täydennyskoulutuksia: www.oakk.fi/korttikoulutukset
Tutustu koneistajan ammattiin: www.elamanvalttikortti.fi/ammatit/metallityomies-koneistaja/

Opiskelija Mika Leinonen (vas.) ja kouluttaja Ville Romppainen tutkailevat NC-sorvin ohjelmointinäyttöä. Leinosen kädessä on lopputuloksena syntynyt pienoismallin akseli.

Opiskelija Mika Leinonen (vas.) ja kouluttaja Ville Romppainen tutkailevat NC-sorvin ohjelmointinäyttöä. Leinosen kädessä on lopputuloksena syntynyt pienoismallin akseli.

Teksti ja kuvat: Tuomo Polo