Oletko varautunut pahimpaan? Puolison kuolema voi romahduttaa tulot
Puolison kuolema pudottaa perheen menoja vain noin viidenneksen, mutta tuloista häviää merkittävä osa. Perheellisten kannattaa siis varautua ikäviin yllätyksiin ajoissa.
Tulevaan voi varautua monin eri keinoin. Omaan perhetilanteeseen mitoitettu henkivakuutus ja talouden puskurin kartuttaminen säästöjen ja sijoitusten kautta turvaavat selviytymisen arjessa, vaikka elämän peruspilarit romahtaisivat.
Tuoreen kyselyn*) mukaan suuri osa pohjoissuomalaisista varautuukin tulevaan säästämällä ja sijoittamalla. LähiTapiola Pohjoisen kyselyyn vastanneista jopa 39 prosenttia säästää pahan päivän varalle. Suurin sukupuolten välinen ero näkyy taloudellisessa riippumattomuudessa, jota miehet tavoittelevat naisia useammin. Sen sijaan runsas 40 prosenttia suomalaisista kertoi aiemmassa LähiTapiolan kyselyssä omistavansa henkivakuutuksen. Heistä alle puolet kuitenkin arvioi, että henkivakuutus on mitoitettu perhetilanne huomioiden. Kyselytutkimukseen osallistui kaikkiaan 1 052 suomalaista vuoden 2018 syyskuussa.
Ikäryhmissä tarkasteltuna pohjoissuomalaisten säästämis- ja sijoituskäyttäytyminen muuttuu iän myötä. Ainakin tällä hetkellä keski-ikäisten yleisin säästämisen syy on pahaan päivään varautuminen, kun taas alle nelikymppiset haluavat kasvattaa taloudellista riippumattomuuttaan. Yli 65-vuotiaille säästämisellä ja sijoittamisella varaudutaan pahan päivän varalle, mutta yhtä lailla säästäminen on heille tapa. 40-54-vuotiaat puolestaan varautuvat pahan päivän varalta eläkepäiviin.
– Säästäminen pahan päivän varalle on hyvä lisä yllättäviin tilanteisiin, mutta suurimmat henkilöriskit on usein hyvä myös vakuuttaa. Henkivakuutus on osa henkilöturvan kokonaisuutta, joka koostuu kolmesta osasta. Yksi on läheisten turvaaminen, jos jotain tapahtuu. Toinen on oman ja perheen toimeentulon turvaaminen ja kolmas on hyvän hoidon saaminen joka tilanteessa, kertoo LähiTapiola Pohjoisen myyntipäällikkö Eija-Liisa Törmänen.
”Henkivakuutus on osa henkilöturvan kokonaisuutta, joka koostuu kolmesta osasta. Yksi on läheisten turvaaminen, jos jotain tapahtuu. Toinen on oman ja perheen toimeentulon turvaaminen ja kolmas on hyvän hoidon saaminen joka tilanteessa.”
Kun pahin tapahtuu, talous kärsii
Moni suomalainen uskoo perheensä talouden kestävän, vaikka perheen toinen tulontuoja menehtyisi. Puolison kuolema supistaa toki perheen kuluja, mutta ei ehkä niin paljon kuin moni olettaa.
Kun LähiTapiola kysyi suomalaisilta, miten he uskovat heidän perheidensä talouden selviävän vastaajan menehtyessä. Yllättävän moni, lähes 60 prosenttia vastanneista uskoi, että vastaajan kuolema ei aja perheen taloutta ongelmiin.
LähiTapiolan tekemän laskelman mukaan puolison kuoleman aiheuttama menetys perheen tuloissa on kuitenkin selvästi suurempi kuin kuoleman aiheuttama menojen supistuminen.
Esimerkkilaskelmassa kahden aikuisen, yhden alle kouluikäisen ja yhden yli 13-vuotiaan teinin perheessä toisen vanhemman kuolema pudottaa perheen vuosimenoja vain alle 22 prosenttia. Jos perheen asuminen säilyy ennallaan, kulutusmenojen lasku on vain 15 prosenttia.
Useimpiin menoeriin puolison kuolemalla on vaikutusta. Se supistaa muun muassa ruoka-, terveys-, ja liikennemenoja. Sen sijaan esimerkiksi asumismenoihin menehtymisellä ei ole vaikutusta.
Esimerkkilaskelmassa on kuvattu toisen vanhemman kuoleman vaikutusta kaksilapsisen perheen tuloihin ja menoihin. Tulot ovat vuoden 2016 keskiansioita ja menot Tilastokeskuksen julkaisemia kotitalouden keskimääräisiä menoja vuoden 2016 hinnoin kuukausitasolla.
– Tärkeää on, että jokainen on arvioinut oman perheen kohdalta sen, miten perhe selviää, mikäli perheen tulot pienenevät esimerkiksi kuoleman johdosta. Erityisesti lapsiperheissä puolison kuolema aiheuttaa ongelmia perheen taloudellisessa asemassa, muistuttaa LähiTapiola Pohjoisen Eija-Liisa Törmänen.
– Toki lapsiperheiden tilanteet vaihtelevat johtuen esimerkiksi asumismuodosta sekä tulojen jakautumisesta aikuisten välillä. Ilman riittävää varautumista perhe voi toisen elättäjän kuoleman vuoksi ajautua taloudellisiin ongelmiin, joita olisi voinut merkittävästi rajoittaa hyvällä suunnitelmalla.
Lapset nostavat varautumisen astetta
Runsas 40 prosenttia LähiTapiolan kyselyyn vastanneista suomalaisista sanoi omistavansa henkivakuutuksen, joista alle puolet arvioi, että henkivakuutus on mitoitettu perhetilanne huomioiden.
Lapsiperheissä taloudellisen varautumisen aste nousee. Lähes kaksi kolmesta puolison ja lasten kanssa asuvasta vastaajasta sanoi omistavansa jonkinlaisen henkivakuutuksen. Yksihuoltajavastaajista luku oli lähes puolet. Edelleen kuitenkin alle puolella henkivakuutus on mitoitettu perhetilanne huomioiden.
– Henkivakuuttaminen on varmistamista, että sairastuminen ei sotke talouttasi ja arki voi jatkua mahdollisimman normaalina. Vakavan sairauden turva on tukenasi, kun on aika keskittyä elämään ja vakavasta sairaudesta toipumiseen, Törmänen summaa varautumisen keinoja.
*) LähiTapiola Pohjoisen talouskyselyn toteutti Kaleva Media lokakuussa 2019. Kyselyyn vastasi 653 kuluttajaa Pohjois-Suomesta.
LähiTapiola Pohjoinen on yksi LähiTapiola-ryhmän 20 itsenäisestä, 100 % asiakkaidensa omistamasta elämänturvayhtiöstä. Henkilö-, maatila- ja yritysasiakkaamme saavat vahinko- ja henkivakuuttamisen sekä sijoittamisen ja säästämisen palvelut henkilökohtaisesti ja paikallisesti. Maantieteellisesti Pohjoinen alueyhtiö kattaa suurimman osan Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta ja puolet Keski-Pohjanmaan maakunnasta. LähiTapiola-rahastojen säännöt ja avaintietoesitteet suomeksi ja ruotsiksi osoitteesta lahitapiola.fi. LähiTapiola Varainhoito on yksi Suomen suurimmista sijoituspalveluiden tarjoajista. Rahastomerkinnät teet helposti verkossa lahitapiola.fi tai soittamalla numeroon 09-453 8500.
Lue lisää henkivakuuttamisesta >>tästä>>
Artikkeli on LähiTapiola Pohjoisen tuottamaa kaupallista sisältöä.